Kotiäidin voitto vaaleissa

Käsi ylös, kuinka moni on ikinä käynyt taloyhtiönsä yhtiökokouksissa? -No, vähän oli hiljaista täälläkin, ennen eilistä. Ja kertaheitolla, minusta äänestettiin seuraavan vuoden Puheenjohtaja asukastoiminnalle yhtiössämme. Oho.

Miten tässä siis näin kävi ja miksi se olisi edes tärkeää tai mielenkiintoista? -No, lue vähän eteenpäin, niin kerron.

 

Taloyhtiömme on iso. Rappuja, kerroksia, tiloja ja asukkaita on paljon. Täällä, kuten monessa muussakin taloyhtiössä, on meneillään jonkin asteinen sukupolvenvaihdos. Ikäjakauma on suuri: iäkkäimmät ovat yli 70-vuotiaita ja vastapainoksi nuoria lapsiperheitä on tulvinut viime vuosina taloon. Karkealla arviolla, nuoria ja/tai lapsiperheitä on asunnoissa enemmän kuin iäkkäämpää, joiden lapset ovat jo aikuisia. Kuitenkin talotoimikuntamme keski-ikä oli noin 63-vuotta.

 

IMG_8254.JPG

Tästä alkoi yhden aktiivijäsenen huikea puskaradio ja värvääminen, jossa tavoitteena oli saada edes puolet talotoimikunnan jäsenistä nuorempiin. Miten muuten pihallemme hankittaisiin leluja tai järjestettäisiin yhteisiä vappujuhlia (ihan konkreettisimmasta päästä esimerkkinä), jos kukaan ei tällaisia toiveita ole siellä esittämässä? Kuulema osa jäsenistä istui siellä vain velvollisuudentunteesta odottaen, että tilalle saataisiin uusia halukkaita. Sanomattakin selvää, että silloin ei tarvittaviinkaan muutoksiin tai kehityshankkeisiin ole halukkuutta tai kiinnostusta.

 

Eilinen kokous oli elämäni ensimmäinen. Kokouskutsuja oli toki vuosien saatossa tipahdellut säännöllisesti postiluukustamme, mutten koskaan ennnen ollut ajatellutkaan, että minulla olisi heille jotain annettavaa. Kunnes lapsi tuli ja muutti kaiken. (Kliseistä, mutta totta.)

Äitiyslomalla ja hoitovapaalla on aikaa tutustua pihaan ja huomata mahdollisia epäkohtia tai kehityskohteita. Hoitovapaalla viimeistään, olet tullut tutuksi lähes kaikkien naapureiden kanssa. Alkaa väkisinkin ajattelemaan, miten asukkaista voisi tulla toisilleen vieläkin tutumpia ja miten taloyhtiön yhteisiä tiloja voisi käyttää hyväkseen niin, että kaikki voisivat tuntea olevansa osa jotakin tiiviimpää yhteisöä. Haluaisivat olla toisilleen tuttuja ja läheisempiä.

 

IMG_8256.JPG

Ilmoitin siis halukkuudestani liittyä talotoimikunnan jäseneksi ja kun selvisi, ettei muita halukkaita ole puheenjohtajuuteen kuin jo vuosia tehtävässä toiminut rouva, asetin itseni ehdolle. On aika selvää, että jos tahtoo muutoksia, on oltava valmis myös itse tarttumaan työhön.

 

Äänestystilanne oli jännittynyt ja hieman kireä. Vanhat vastaan uudet. Iäkkäämmät vastaan nuoremmat. Ikäjakauma oli kokouksessa edelleen selvästi iäkkäämpien hyväksi, joten en odottanut ihmeitä.

 

Kunnes ihme tapahtui: Voitin äänin 11-4.

 

Vuodenvaihteesta saattaa siis olla, että tämän aihepiirin asioita käsitellään jonkin verran myös blogissa. Noin niinkuin yleisesti: Mihin kaikkeen talotoimikunta voi vaikuttaa ja miten onnistuu tavoitteeni, saada asukkaistamme kokoon tiivis ryhmä, jotka myös haluavat tehdä asioita yhdessä?

Aika jännää.

 

 

Translation: I was chosen to our condominiums administration and to its’ chairwoman. Pretty good from someone who’s never been in those meetings before.

Kommentit (18)
  1. Jee, onnea!

    Mä aion olla aktiivisesti kaikissa meidän taloyhtiön kokouksissa mukana (tää on uusi talo niin niitä on ollut vasta 1 kunnollinen. Hallitukseen mulla ei ollut asiaa, siellä oli jo syntynyt jokin hyvävelikerho jotka ehdotteli toisensa hallitukseen ihan niks-naks, mut mä aion pysyä kärryillä et mitä täällä puuhaillaan, koska mua kiinnostaa mun sijoituksen arvo jatkossakin..

  2. Mä olen vissiin tämän jutun kommentoijien vähemmistöä, sillä olen käynyt orjallisesti yhtiökokoukset, luen tarkkaan tilinpäätökset, budjetit ja suunnitelmat. Suosittelen kaikille että oikeasti tutustuu missä kunnossa yhtiö on jne.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *