Midnight Run 2013 :Oma-arviointi

AdidasHeimo_2013_08_31_048.jpg

Kuva: Adidas/ Pasi Salminen

Kokoonnuimme adidasheimon kanssa Senaatintorin läheisyydessä jo 19.30. Ohjelmassa oli uusien kisapaitojen jakaminen (kuvassa yllä), alkulämmittely ja Villen vetämät minimuotoiset Core- treenit. Jos jotain olen nyt vihdoin ymmärtänyt, niin sen, että ennen lenkkiä on lämmiteltävä kunnolla. Tätä lupaan noudattaa jatkossa aina.

 

WP_000659.jpg

WP_000660.jpg

Ennen kahdeksaa, oli portaillakin vielä väljää. Samaa tahtia kun aurinko alkoi laskea, niin porukkaa alkoi myös valua alueelle. Pian näyttikin jo tältä:

WP_000661.jpg

WP_000662.jpg

Kuvassa oikealla, punainen 3A lähtöryhmämme lippu. Tästä noin pari minuuttia ja marssimme lähtöviivalle ja starttasimme juoksun.

ml2013_helsinki_aktivitetskarta_webb.jpg

Juoksuunlähtö sujui hyvin ja suht väljästi. Kovaa ryysistä ei ollut, mutta olimme silti kiilailleet lähtöryhmämme eturiveihin. Koska enää ensimmäisen kilometrin kohdalla en nähnyt muita heimolaisia, tajusin, että nyt tuli lähdettyä liian kovaa liikkeelle.

1-3 kilometriä tossu nousi todella lennokkaasti, vaikka kellosta näkyvät minuutit yrittivät takoa järkeä päähäni: ”Hidasta nyt, tai kohta hyytyy hymy”. En hidastanut kuitenkaan tarpeeksi, sillä ahneus vei voiton. Puolivälin ohitin aikaan 27:20, jolloin ymmärsin, että alle 55min tämä ei tule menemään.

Seiskakilsan kohdalla olin jo suhteellisen poikki ja otin ensimmäiset kävelyaskeleeni, juuri tuossa vesipisteen kohdalla. Join lasin vettä ja energiajuomaa, mutta eihän se auta, jos on pinkonut n.180 sykkeellä siihen asti. 7-8km matelin ja välillä kävelin.

Pohjoisrannan kurvissa alkoi vierestäni kuulua tutunoloista huutoa: ”Keskity, kyllä jaksat!” -”En jaksa!” -”Kyllä jaksat. Nyt rentoudut, hengität syvään ja siirrät vaan tossua toisen eteen.”

Joukkuetoverithan ne siinä! Yksi parhaimmista kisan hetkistä oli se, kun liityin Tommin ja Hannan seuraan. Tommin käsittämätön tsemppi repi minutkin taas juoksuun ja 9,5km kohdalla, taisin ottaa pienen spurtinkin. Hanna kertoi repeilleensä takanani, kun spurttasin ”maaliin”, joka olikin vasta Handelsbankenin mainoskaari! ”Tästä alkaa maalisuora”. Elämäni pisimmät parikymmentä metriä…

Maaliviivan ylitettyäni jouduin nojailemaan hetken tolppaan, sillä jalat ei kantanut ja silmissä meinasi sumeta. Hetken siinä hengittelin, ennen kuin uskalsin lähteä hakemaan eväitä.

nayttokuva_6_2.png

 

Kuten ylläolevasta taulukosta käy ilmi, 7-9 kilsan kohdalla tuli väsymys. Tuota maaliintuloa (min/km) en meinaa kyllä uskoa. Kyllähän minä siis pääsin vielä spurttaamaan, mutta ihan noin lujaa en olisi uskonut menneeni. Huippua!

Kokonaisaika oli siis tasan 56min, joka on toukokuiselle Naisten kymppi -ajalle, kuuden minuutin parannus. Siitä olen kyllä ylpeä ja kiitollinen!

Kiitos kaikille heimolaisille:Tätä ei ihan helposti unohdeta! Koko kesä on ollut aivan mieletön ja nyt tuntuu kuin jotain oleellista puuttuisi arjesta. (Joonas, jatkaisit nyt vaan niiden treeniaikataulujen laatimista.)

 

Tässä vielä muutaman muun adidasheimolaisten tunnelmia juoksusta (lisään linkkiä sitä mukaa, kun niitä julkaistaan):

http://www.lily.fi/blogit/hetkia-arjesta/hetki-lyo

http://safkaa.com/2013/09/adidasheimo10-midnight-run-helsinki-2013-tunnelmia-ennen-kisaa/

http://safkaa.com/2013/09/adidasheimo10-midnight-run-helsinki-2013-yojuoksun-tuskaa-ja-iloa/

http://www.arcticsportaddicts.fi/midnightrunin-morko-on-nyt-sitten-selatetty

http://www.lily.fi/blogit/hetkia-arjesta/midnight-run

http://www.voice.fi/blogit/valkoinen-pastilli/reidet-hapoilla/35/53335

http://www.lily.fi/blogit/white-trash-disease/midnight-run

 

Ja jos jotain jälkiviisautta pitää vielä ilmaista, niin sanottakoon, että ennen juoksua, pitää hyvin syödä ja juoda -Samana JA edellisenä päivänä. Piste. Niin ja se legendaarinen (myös valmentajamme viime hetken vinkki): Älä lähde liian lujaa.

 

Translation: Despite of the fact that I run way too fast first 1-3km´s, I´m very proud of my time: 56min that is six minutes better than other 10km´s run from this May (Naisten kymppi).

 

Kommentit (8)
  1. HannaGullichsen
    2.9.2013, 11:20

    Minna, olen susta niin älyttömän ylpeä, kerrassan upea(t) loppusuora(t) ja meiniki ylipäänsä. Hieno kesä, komppaan tuota Rautapersettä, jospa tämä vielä saisi jatkoa..

    1. Yleensähän Rautaperseen sana on laki, joten voinemme jäädä odottelemaan toiveikkaina jatkoa 😉

      Hanna: Sinä vedit kyllä käsittämättömällä päättäväisyydellä! Olet rautaa -Ja kultaa!

  2. Hihi, minustakin se Handelsbankenin ”maali” oli hassu!

    1. Jollakin -Joka sen siihen oli keksinyt laittaa- on todella kieroutunut huumorintaju!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *