Muuttuva vartalo mietityttää taas

Nyt kun ristiäispäivä on lyöty lukkoon, on aika miettiä kyseisen tilaisuuden pukukoodia. Minun siis. Poika saa nimensä minun (ja sisarusteni) vanhassa kastemekossa, jonka mummi löysi kaappiensa kätköistä. Ihanaa eikö?

Mielikuvani on selkeä: puolisääreen ulottuva hulmuava helma ja hyvin plane yläosa. Ehkä tummansininen hame ja nude ohut neule. Korkkarit tietenkin. Tässä on vain yksi pienenpieni ongelma: vartaloni.

Kiloja karisee vauhdilla. Ensimmäisen viikon jälkeen oli reilut 7 kg kadonnut kuin tuhka tuuleen. Nyt varmaankin kymmenen kilon luokkaa? Emme omista (emmekä aiokaan!) vaakaa, joten tarkistan tilanteen aina neuvolassa. Siinä välissä tilanteen kertoo peili.

Olen tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen, mutta miksi peilin mukaan olen huomattavasti pienempi mutten edelleenkään mahdu edes niihin isoimpiin kaapissani lojuviin vaatteisiin? Tämähän on hullua!

Miten siis tiedän, mitkä vaatteet laitan kolmen viikon päästä? Luotanko siihen, että kaapistani löytyy jotakin tilanteeseen ja vartalooni sopivaa vai kirmaanko pari päivää ennen H-hetkeä paniikkiostoksille?

 

 

Kommentit (10)
  1. Hyvä pointti Vierailija! Kkuulostaa kauhealle, mutta) huomasin tässä yks pvä, että kesävaatteeni on niin avonaisia kaikki, ettei ole imetysongelmia tullut 😀 Mutta mielestäni EN OIKEASTI pukeudu liian antavasti… Pistetään tuokin mieleen, sitä asiallista kirkkovaatetta valitessa.

    Mia(ko?): Kiitos kaunis, rakas ystäväiseni. Eilen selvisi neuvolassa: Poika saanut painoa lisää taaa 300g ja minä -11kg! Aika jeesh.. Tässä nyt siis rouskin Ranskan pastilleja, etten ihan liikaa laihdu 😉 Sä oot mun idoli, koska mä turvauduin tänään yhden lapsen ja kahvikupin kanssa Baby Björnin rintareppuun. Enkä siis edes  uskalla haaveilla netistä tai uutisista. Ainakaan vielä.

  2. Mi lady,

    Sä olet sisäisesti niin kaunis että vaikka sulla olisi jätesäkki päällä mä ihastuisin sun persoonaasi aina vain uudestaan. Nii. Se siitä lärpätyksestä.

    2,5kk täysin palautunut urheiluhullu joka ei tavoitefarkkuihin. Koska en mahtunut niihin Nellin jälkeen ja nyt Netankaan jälkeen seuraava tavoite olisi enne 3-kymppisiä…Piru vaankun ne lähestyy niin hurjaa vauhtia. Onneksi hurahdin Zumbaan.

    Mun suurin arkiongelma on tämä:

    Oikea käsi:kahvikuppi
    Vasen käsi:Nettonen

    Millä ihmeellä mä luen amppari.fi-sivustoa? Ei,en tilaa hesaria koska se vie pöydällä liikaa tilaa ja on kallis.

    Miten mä palvelen 3 vuotiasta prinsessaa?

    No jotenkin mä olen multitaskannut kaikki nää läpi joka aamu!

    Tsempit sinne!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *