Pillereitä vastaan, eli yksi kivulias tarina hormonaalisesta aknesta

IMG_8239.JPG

 

Tämä juttu sain inspiraationsa Toimituksen ja Trendin viime aikaisista jutuista, joissa pohditaan hormonaalisen ehkäisyn hyviä ja huonoja puolia. Itselläni on vain yksi kokemus asiasta, mutta koska tiedän monen muunkin kamppailleen saman asian kanssa, tahdon tuoda tarinani esiin.

Olen 80-luvun alkupuolen lapsi. Kuulun heihin, jotka jännittivät rippikoulua lähinnä sitä, osuuko ne (kuukautiset) juuri sille tulevalle leiriviikolle. Murrosiässä kuukautisiin ja ehkäisyyn kuuluu paljon häpeää ja epätietoisuutta, mutta myös iloa ja ylpeyttä. Muistan monen yläasteella vertailleen, koska ne alkoivat ja kuinka niiden alkamisen jälkeen on paljon naisellisempi olo. (Kaikki tunteet liittyen kuukautisiin ovat tietenkin sallittuja ja oikeita.)

 

IMG_7899.JPG

 

Murrosikäisenä, ennen edes varsinaista ehkäisyn tarvetta , marssin lääkärille ja pyysin saada kokeilupakkauksen pilereitä, joilla voi tarvittaessa siirtää kuukautiset pois rippikoululeirin ajalta. Muistan edelleen, kuinka helpottunut olin. Kotona olimme etukäteen keskustelleet asiasta ja äitini antoi asiaan luvan.

90-luvulla (en tiedä, onko edelleenkin näin) sai siis lääkäriltä ilmaiseksi kolme ensimmäistä kuukautta ehkäisypillereitä. Sen jälkeen, resepti uusittiin vuosittain ja tehtiin asiaankuuluvat tarkastukset ja papa-kokeet. Kaikki hyvin. Meni vuosia, jopa vuosikymmen, ennen kuin aloin miettimään asiaa uudelleen.

Lähestyessäni kolmeakymmentä ja pitkän seurustelusuhteeni päätyttyä, päätin, että nyt riittää. Pillereiden vastaiset puheet alkoivat lisääntymään ja halusin kokeilla, onko mahdollista, että jatkuva hormonien syöminen olisi vaikuttanut minuun jollain tavalla. (Mielialanvaihtelut, paino, iho jne.) Ikinä ennen, en edes murrosiässä, ollut taistellut finnejä saati sitten aknea vastaan. Yllätys olikin siis melkoinen, kun noin puoli vuotta pillerien lopettamisesta, alkoi iho huononemaan ja huononemaan. Reilun vuoden jälkeen lopettamisesta, kuka tahansa vastaantuleva näki, että kyseessä oli hankala ja kivulias akne.

En halunnut ottaa lääkekuuria, koska en usko ihan kaikkeen vaivaan helpotusta saatavan, pelkästään lääketieteen avulla. Koska olin lopettanut pillerien syömisen, ajattelin, että kehoni vielä hakee uutta tasapainoaan ja tilanne pian helpottuu. En kaivannut lisää lääkkeitä kroppaani, sillä jokainen tapaamani asiantuntija yhdisti akneni vain ja yksinomaan tuohon pillerien lopettamiseen.

Aloin käymään kuukausittain luontaistuotteisiin erikoistuneella kosmetologilla. Perinteisen kasvojenpuhdistuksen lisäksi, minulle kokeiltiin mm. happoja, erilaisia kuorintoja ja naamioita, vitamiinivoiteita ja muita luonnonmukaisia hoitotuotteita, jotka eivät kuitenkaan selkeästi helpottaneet. Söin sinkki- ja kalanmaksaöljytabletteja ja vitamiineja, eli yritin syödä kaikkea, jota iho tarvitsee sisäisesti (myös sitä vettä!), voidakseen hyvin. Tilanne vaan ei tuntunut helpottavan millään.

Pari vuotta myöhemmin, sain tarpeekseni. Marssin lääkärille ja pyysin lääkekuuria naamaani. Akne oli niin kivulias, etten pystynyt laittamaan tiettyä puolta kasvoistani edes tyynyä vasten. Voitte vaan kuvitella, miltä se näytti. Ja miltä tuntui olla asiakaspalvelutyössä, kun luulin, että jokainen asiakas näkee vain akneni. Häpesin itseäni. Sain erään antibioottikuurin, jolloin lääkäri painotti, että lapsiasiat täytyy laittaa jäihin tämän kuurin ajaksi. Selvä, mitä vaan, kunhan saan naamani kuntoon, ajattelin. Lääkekuuri määrättiin kolmeksi kuukaudeksi ja ensimmäisen kuukauden jälkeen, lopetin sen. Tulin kai toisiin ajatuksiin.

Sitten raskaustesti näytti plussaa.

 

IMG_7576-001.JPG

 

Noin kolmannen raskuskuukauden kohdalla huomasin sen ensimmäisen kerran: Ihoni oli selvästi paremmassa kunnossa kuin kertaakaan pillereiden lopettamisen jälkeen. Aloin pikkuhiljaa toivoa varovaisesti, josko taistelu olisi nyt käyty, mutten vielä uskaltanut iloita. Kokemus oli ollut sen verran lamaannuttava ja itsetuntoa nakertava.

Kevätauringon myötä, aloin huomaamattani kulkemaan ilman meikkiä. Otin ripsenpidennykset, eikä ripsienlaittajani voinut millään uskoa, että olisin ikinä voinut muka kärsiä aknesta. Niin hyvältä ihoni tuolloin näytti.

Olin taivaissa.

Koko raskaus-, vauva- ja imetysajan, olin finnitön. Täysin. Toinen ääripää hormoneissa, eli raskaus- ja imetyshormonit siis saivat ilmeisesti siis nujerrettua aknen.

 

-Kunnes imetys loppui…

Näppylät alkoivat pikkuhiljaa ilmestymään takaisin. Ei lainkaan samoissa mittakaavoissa kuin ennen, mutta henkisesti sillä ei ollut oikeastaan merkitystä. Vuosien epätoivo ja pettymys nousivat hetkessä taas pintaan.

Ei ju*****a! Ei taas tätä!

 

20130906_230941.JPG

 

Sitten kului epämääräisen monta kuukautta (ehkä vuosikin?) ja useita kosmetologikäyntiä (luottokosmetologini oli tällä välin lopettanut), kunnes sain yhteistyötarjouksen Organic Storelta. Haluaisinko kokeilla heidän luonnonkosmetiikkaansa ja ihonhoitosarjaa?

Hetken asiaa pohdittuani, kirjoitin vastaukseksi pitkän meilin siitä, kuinka en uskalla taas vaihtaa ihonhoitotuotteitani, koska taustalla on aknea, pettymystä ja paljon itkua. Organic Storen edustaja kuitenkin vastasi meiliini nopeasti ja rohkaisevasti: ”Ymmärrän, mitä käyt läpi, sillä olen itse kokenut täysin saman, hormonaalisen ehkäisyn lopetettuani.” Vaihdoimme kymmenittäin meilejä, jonka lopputuloksena hain postista kokeiluun Natura Siberican tuotteita ja aloitin varovaisena testauksen.

Onnekseni, minulle tämä tuotesarja toimi.

En osaa valitettavasti neuvoa, mikä oli se tärkein hoitomuoto, jolla aknen sai kuriin, mutta sen voin kertoa, että kaikkea paitsi Roaccutan– lääkekuuria kokeilin. Ja luonnonkosmetiikka tuntui vain parantavan kaikkea sitä, mikä sisäisillä hoitomuodoilla (mm. puhtaampi ravinto) oli saatu aikaan. Nyt, neljä-viisi vuotta pillerit lopetettuani, uskallan jo hieman hymyillä. Ja postata blogiin meikittömiä kuvia.

 

20130926_131021.JPG

 

Jutun tarkoituksena ei ole täysin lytätä pillereitä, mutta aikaansaada keskustelua, sillä valitettavasti minä en ole tarinani kanssa yksin. Kolme-neljäkymppisten kavereideni kanssa keskustellessa käy nopeasti ilmi, että iho-ongelmat ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus, pillereiden lopettamisen jälkeen.

 

-Ja kyllä minä tiedän, että pillereitä määrätään myös nimenomaan aknen hoitoon, mutta onko sekään lopullinen ratkaisu ongelmaan? Miksei kukaan tunnu kyseenalaistavan sitä faktaa, että ne ovat nimeltään raskauden ehkäisypillereitä, eikä aknen hoitopillereitä? Tässä tapauksessa eli vain aknen hoitaaksesi, saat kaupan päälle myös paljon muuta hormonaalista. Onko sekään nyt ihan ideaalitilanne?

Haluaisin kuulla myös sellaisia kokemuksia, joissa pillereitä on alettu syömään aknen takia, että kuinka kävi, kun pillerit joskus lopetti?

 

Minä haluaisin, että aiheesta ei vaieta. Ei, vaikka pillerit ovat jokaisen henkilökohtainen (tai henkilökohtaisin mahdollinen?) asia. Halusin tuoda keskusteluun oman kokemukseni ja antaa kasvot aknelle ja sen selättämiselle (tai ainakin hetkelliselle sellaiselle). 

 

Olen myös tehnyt päätöksen, että hormonaalista ehkäisyä en enää ikinä käytä, vaikka se olisi kuinka helppoa tahansa.

20130927_095525.JPG

 

Toivon, ettei kukaan joutuisi kokemaan samaa taistelua, jonka minä kävin oman naamani kanssa. Siksi kirjoitin tämän: Ollakseni varoittava esimerkki.

Ja että jos ei ole painavaa syytä aloittaa hormonaalista ehkäisyä, miettisitkö kuitenkin vielä toisen kerran..?

 

 

Löytyykö ruudun siltä puolen ketään kohtalontoveria tai jopa henkilöä, jolla on täysin toisenlaiset kokemukset?

Tai mitä muita ajatuksia kirjoitus sinussa herätti? 

 

 

 

Translation: I suffered quite difficult post-pill acne and it took years and hundreds of euros to get rid of it. I want to remind all that acne is so much more than just skin problem. It’s also a inner shout from your body, so my advice is to live and eat healthy and try to avoid all non-organic (and hormonal birth-control) things as much as you can.

Kommentit (42)
  1. Onko Roacuttan kuuri tosiaan mahdollista syödä ilman noita e-pillereitä? Minulle ne määrättiin myös Roacuttanin ohelle, mutta tosiaan kun iho-ongelmat ovat lähtöisin myös e-pillereiden lopettamisesta niin mielellään en niitä aloittaisi koska pelkään juuri sitä että kun ne sitten taas lopetan niin naama räjähtää..

    Voinko vain tehdä niin että vaikka minulla e-pilleri resepti on niin en vain aloita niiden syöntiä vaan syön pelkän Roacuttanin? En seurustele edes tällä hetkellä joten raskaaksi tulo on käytännössä mahdotonta nyt.. Enkä yhden yön juttujakaan pahemmin harrasta. Eikai sitä näe maksa-arvojen testaamisesta että syönkö niitä e-pillereitä vai en?

  2. Eksyin blogiin kirjoittamalla googleen ”Cerazette akne”. Olen nuoresta tytöstä asti syönyt ehkäisypillereitä, about 15v (meliane, yasmin). Raskaus tuli ajankohtaiseksi ja testi näytti plussaa pian pillereiden lopettamisesta. Muutama kuukausi synnytyksestä aloitin syömään Cerazette pillereitä. Alkuun tiputteluvuotoa, mutta pian kuukautiset jäivät kokonaan pois. Aloin kärsimään aknesta. Selkä, rinta ja kasvot olivat ongelma-alueet.
    Kävin lääkärissä ja kerroin aknesta, lääkäri määräsi yasmine-ehkäisypillerin. Akne hävisi ja kaikki ok. Pian kuitenkin aloin kärsimään kummallisista silmäsäryistä (särkyä oli ollut jo aikaisemminkin). Monen mutkan kautta päädyin neurologille ja hän totesi että kun kärsii aurallisesta migreenistä ehkäisypillereitä ei saa syödä. Aihettaa nämä silmäsäryt + suurempi aivoinfarktin vaara. Lopetin yasminen ja gynekologi ei antanut kovinkaan monta ehkäisyvaihtoehtoa. Aloitin taas syömään Cerazettea. Nyt mitta on niin täynnä tätä helvetin näppylää. Tuntuu että selkä ”mätänee” ja leuassa on peukalonpään kokoinen mätäpaise yms. näpyt naamassa. Iltapäivästä voin rasvata kädet pyyhkäisemällä otsaa. Kasvot ovat todella rasvaiset. Mitä mä teen?? Taidan soittaa huomenna lääkäriin. Harmi kun seuraava raskaus ei nyt ihan vielä olisi ajankohtainen. Taidan lopettaa minipillerit joka tapauksessa.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *