AJATUKSIA TYTTÖYDESTÄ – MITÄ HALUAN OMALLE TYTTÄRELLENI

11. lokakuuta vietetään (näköjään) kansainvälistä tyttöjen päivää. En muistanut tätä päivää edes vietettävän, mutta Aamulehti muistutti siitä eilen heti etusivullaan. Eri ikäisiltä tytöiltä oli kysytty, mitä mieltä he ovat tai mitä he ajattelevat tyttönä olemisesta. Aihe sai mut miettimään itsekin ”tyttöyttä” ja mitä ajatuksia se herättää.

Jotenkin ajatus tyttöjen päivästä sai mulle ihan ensimmäisenä vähän surumielisen fiiliksen. Niin moni tyttö tässä maailmassa on huonossa asemassa. Tyttöjä hyväksikäytetään, joissakin kulttuureissa tyttöjä väheksytään ja pidetään alempiarvoisena kuin poikia, tytöiltä saatetaan vaatia enemmän, tytöille ei sallita sellaisia asioita kuin pojille – jos on tyttö, tulee käyttäytyä tietyllä tavalla, mitä ei välttämättä aina pojilta odotetakaan.

Ennen kuin tulin raskaaksi, mutta haaveilin tulevaisuudessa omasta lapsesta, haaveilin aina vähän saavani tytön. Toisaalta kuitenkin ajattelin myös, että poika olisi helpotus. Pojat ei välttämättä kärsi samanlaisista ulkonäköpaineista kuin tytöt monesti. Poikien ystävyyssuhteet ei ole ollenkaan niin hiton monimutkaisia ja monilonkeroisia kuin tytöillä. En sano todellakaan, että pojilla olisi helpompaa – pojilla on ne omat hankaluutensa, epävarmuutensa ja muut, mutta jotenkin toivon ettei mun mahdollisen tyttären tarvitsisi tulevaisuudessa kipuilla samojen asioiden kanssa kuin mun on joskus tarvinnut. Ei nyt taaskaan sillä, että olisin kulkenut mitenkään erityisen kovaa tietä, mutta jotenkin sitä ajattelee, että poikana ei tarvitsisi miettiä ainakaan samoja asioita.

Kuva: Tiia Ennala

Kun sain tietää, että me odotetaan pientä tyttövauvaa (joka täyttää maanantaina 10 viikkoa!), ilon lisäksi noi ylläolevat ajatukset kumpusivat jostain mieleeni, ja ne tulivat taas ryminällä ja moninkertaisina takaisin kun meidän pieni tytär sitten syntyi elokuun 5. päivä.

Miten voin suojella meidän tytärtä maailman pahoilta asioilta, jotka erityisesti koskettaa tyttöjä? Miten voin painottaa hänelle, että hän on arvokas omana itsenään, hän on yhtä arvokas kuin kaikki muutkin?

Minä pikkutyttönä, vuosi -96?

Toivon, että pystyn auttamaan tyttäreni erinomaisen itsetunnon rakentamisessa. Koen, että hyvästä itsetunnosta lähtee ihan kaikki. Siis siitä, millaiseksi kokee itsensä. Se ei ole kiinni siitä, näyttääkö samalta kuin kaikki muut, se ei ole kiinni siitä, kuinka hyvin menestyy elämässä, se ei ole kiinni ystävistä, se ei ole kiinni seurustelusuhteesta. Se ei ole kiinni vaa’an numeroista eikä rasvaprosentista. Ei siitä, kuinka monta senttiä vyötärön tai rinnanympärys on. Kun on hyvä itsetunto ja hyväksyy itsensä, voi hyväksyä muitakin ihmisiä. Kun on hyvä itsetunto, ei koko maailma romahda jos tulee ero seurustelukumppanin kanssa tai tulee irtisanotuksi töistä. Kun on hyvä itsetunto, ei huono koenumero tee itsestä huonoa ihmistä. Kun tietää, että riitän tällaisena kuin olen ja minua rakastetaan, ei ulkoiset vastoinkäymiset horjuta olemassaoloa niin paljoa.

Toivon myös, että pystyn yhdessä mieheni kanssa kasvattamaan meidän tyttärestä sellaisen naisen, joka ei tunne itseään vähempiarvoiseksi kuin muut. Paljon näkee tyttöjä ja poikia kasvatettavan eri tavalla. Tytöt on kilttejä, tytöt on hiljaa, tytöt on kohteliaita, tytöt ei lyö eikä potki. Tytöt siivoaa jälkensä eikä riehu. Tytöt on nättejä ja söpöjä, pojat rohkeita ja reippaita ja voimakkaita. Tytöt on ihmisiä siinä missä pojatkin, ja kumpikin sukupuoli tulisi kasvattaa samoille tavoille, käyttäytymään samalla tavalla.

Toivon myös, että tyttäreni säästyisi turhilta ulkonäköpaineilta. Vaikka nykymaailman somemeininki osaltaan hirvittää, on siinä paljon hyvääkin. Omassa teini-iässä kun esikuvat tulivat vain artisteista, näyttelijöistä ja huippumalleista, jotka yleensä kaikki edustivat enemmän tai vähemmän tiettyä ulkonäkötyyppiä. Nykyään ihannoidaan erilaisia ihmisiä paljon laajemmalla skaalalla. On eri kokoisia ja eri näköisiä tyyppejä

En malta odottaa, että pääsen seuraamaan meidän tyttären kasvua ja kehittymistä. Toivon, että hän kokee itsensä kauniiksi, hyväksi, rohkeaksi ja kykeneväiseksi sellaisena kuin on. En malta odottaa, että pääsen meidän tytön kanssa lakkaamaan toistemme kynsiä, kokeilemaan meikkejä – tai jotain ihan muuta!

Kommentit (2)
  1. Mitä ajattelisit siitä, jos lapsi kokeekin olevansa poika tai joku muu? Tai tyttönä tehdä ”poikien juttuja”?

    1. Niin kuin tuosta rivien välistä voi lukea ihan tekstin lopusta, se olisi täysin OK, jos tekee ns. ”poikien juttuja”. 🙂 On mun mielestä todella vanhanaikaista ajatella että tytöt tykkäisi vain pinkistä ja glitteristä tai, en ole ollut sellainen itsekkään. Olen tykännyt leikkiä poliisilegoveneillä yms, ja annan varmasti omalle tyttärelleni mahdollisuuden vapaasti valita juuri ne lelut, joista itse tykkää.

      Ja jos lapsi kokee olevansa joku muu tai poika, niin ihan vapaasti saa tuntea niin. 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *