Manflu morkkis

Minnean muruja

Tiesitkö, että tutumman krapula morkkiksen lisäksi on olemassa sen sukulainen, manflu morkkis?

Vaikka olen normaalisti oman elämäni boss lady ja aika Independent woman, on minullakin heikkouteni. Olen nimittäin todella huono sairastamaan. Kuumemittarin kivutessa yli 37 asteen, iskee minulle armoton manflu eli miesflunssa. Jos olen kipeä, kaipaisin kovasti teetä ja sympatiaa. Että joku peittelisi sänkyyn, silittäisi päätä ja voivottelisi kanssani kurjaa kohtaloani. 

Tämä johtuu varmasti siitä, että äiti oli loistava hoivaaja, ja aina kun olin kipeä, sain herkkuja ja sympatiaa. Totuin siis hyvään. Mieheni sen sijaan ei ole ollenkaan empaattinen sairaanhoitaja, vaan saa olla todella kipeä, että sääliä heruisi. Ymmärrätte siis ehkä tuskani. Vaikka kuumemittarin virallinen lukema oli tänä aamuna 37,3, tuntuu minusta siltä, kun kuoleman porteilla kolkuttelisi. Joka paikkaa särkee, varsinkin päätä ja kurkkua. Nenä on tukossa ja nukkuminen hankalaa. Mainitsinko jo, että myös koko ajan palelee hervottomasti. Pahanlaatuinen miesflunssa siis kyseessä.

Samoin kuin krapula morkkiksessa, myös manflu morkkiksessa on mieli alakuloinen. Kaikki pienimmätkin asiat itkettää. Kaikki näyttää toivottomalta. Tämä johtuu varmasti jostain kemikaalien epätasapainosta ruumiissa, mutta sen tietäminen ei poista korventavaa tuskaa. Perjantaina, kun tämä kauheus alkoi, iski minuun pahanlaatuinen manflu morkkis. Oireet ovat seuraavat:

- Huono omatunto siitä, että lähdin viiltävän päänsäryn vuoksi töistä muutamaa tuntia ajoissa kotiin.

- Huono omatunto siitä, että pyysin miestä hakemaan pojan päiväkodista, jotta voisin mennä suoraa kotiin lepäämään hetkeksi ennen kuin pojat tulevat kotiin.

- Huono omatunto siitä, etten jaksanut laittaa ruokaa, vaan tilasin Woltista.

- Huono omatunto siitä, etten juurikaan päässyt sängystä ylös, vaikka poika olisi halunnut leikkiä merirosvolaivaa.

- Huono omatunto siitä, minkälaisen huutokonsertin sain aikaiseksi, kun en parantunut pojan tuoman "lääkkeen" voimasta, enkä edelleenkään jaksanut leikkiä merirosvolaivaa.

- Surkeat fiilikset siitä, etten päässyt lauantaina poikien mukaan Hoplopiin, istuttamaan syyssipuleita kukkapenkkiin, enkä ruokakauppaan. Kaikki jäi väliin. 

Voi minua raukkaa! Elämän kaltoinkohtelema ja vielä huono ihminenkin. Onneksi mies oli ostanut kaupasta ihan pyytämättä suklaata <3

Miten sun viikonloppu on mennyt? Iskeekö sulle manflu, vai oletko mestarisairastaja?

Kuvan kirjan arvostelukappale on saatu kustantajalta, mutta en todellakaan ole ehtinyt sitä vielä aloittaa. Karkeista söin puolet, ja vetäytyin sitten silmät kiinni sänkyyn koko päiväksi. Tämä päivä ei vaikuta yhtään lupaavammalta. 

 

Kommentit

vilhelmiinah
VILHELMIINA H.

Ähs, paranemisia <3 Itse en yleensä kaipaa liikaa sympatiaa tai ainakaan lässyttämistä, vaikka onhan se aivan ihanaa jos joku keittää lämmintä mustikkakeittoa ja tuo teetä sänkyyn kun on kipeä. On siinä läsnä kun itse on heikossa kunnossa. :)

Minnea
Minnean muruja

Läsnäolo on ihan parasta <3

Ranja
Haavekuvia

Meillä mies on se miesflunssassa kärsijä, jonka puolesta saa kaiken todellakin tehdä, kun toinen potee sohvalla. Minä taas saan huolehtia kipeänäkin arkiaskareet ja koirien lenkitykset. Teetä ja sympatiaa ei puolisolta tipu, korkeintaan kauhistelee, että "kiva, jos tuo nyt tarttuu minuunkin". >:( Onneksi olen hyvin harvoin sairaana...

Minnea
Minnean muruja

Minunkin sairastaminen on lapsen myötä muuttunut. Äiti joutuu silti olemaan, vaikka olisi kipeäkin. Pieni lapsi ei sit vielä ymmärrä. 

Mun mies on semmonen sairastaja, ettei todellakaan tarvitse paijata! On aina lähdössä töihin, vaikka olisi kuumetta tai mahatauti.

Ranja
Haavekuvia

Niin joo, tuo on se toinen. :D Olen kuullut myös miehistä, jotka olisivat menossa melkein 40 asteen kuumeessa salille.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.