My Policeman (2022)
Päätin katsoa tämän Prime Videosta löytyvän verrattain tuoreen Michael Grandagen ohjaaman My Policeman -elokuvan, koska tästä puhuttiin paljon sen ilmestyttyä. Tarinan päähenkilö on poliisi Tom (Harry Styles, Linus Roache), joka menee naimisiin opettajatar Marionin (Emma Corrin, Gina McKee) kanssa, vaikka pyörittää samaan aikaan suhdetta museokuraattori Patrickiin (David Dawson, Rupert Everett) aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli Englannissa rikos.
Ennakkoon pelkäsin, että tämä on tylsä ja tapahtumien puutetta korvataan seksillä. Olin oikeassa siinä tylsyydessä. Vaatii ihan omanlaisensa ihmisen, joka jaksaa seurata kaksi tuntia pelkkää ihmissuhdedraamaa. Minä en sellainen ihminen ole. Seksikohtauksia oli, mutta ei mitään härskiä pornoa. Olisi silti ollut kiusallista katsoa teini-ikäisten poikieni seurassa, joten en suosittele jakamaan elokuvakokemusta jälkikasvun kanssa.
Minusta tämä olisi ollut paljon parempi, jos näkökulma olisi ollut kokonaan sydämensä särkeneen Marionin, ei pettäjä Tomin. Sitähän Tom tässä on. Pettäjä. Ei sillä ole mitään merkitystä, pettääkö hän vaimoaan miehen vain naisen kanssa. Toisaalta Tomin ja Patrickin salasuhdetta on myös helppo ymmärtää. Mitä muita mahdollisuuksia homopareilla tuohon aikaan oli, mikäli tahtoivat edetä urallaan ja tulla hyväksytyiksi yhteiskunnassa, joka piti homoseksuaalisuutta sairaana perverssiona ja syntinä. Mutta jos näkökulma tosiaan olisi ollut kokonaan Marionin, elokuva tuskin olisi herättänyt yhtä paljon huomiota, koska homoseksi olisi jäänyt pois.
Ihan tällaisena sivuhuomautuksena, että tätä leffaa katsoessa oivalsin jotain elokuvista. Elokuvissa kyse on elementeistä niin kuin oikeassa elämässäkin. Oikeassa elämässä olen aina pitänyt enemmän elementeistä, jotka liikkuvat ja saavat aikaiseksi jotakin, kuten joet virtaavat ja kuluttavat, pilvet liukuvat taivaan halki ja tuovat sadetta. Mutta elokuvissa pidän enemmän merestä, rantaan lyövistä vaahtopäistä ja pitkästä rantaviivasta. Tämä johtuu siitä, että elokuva on valmis. Se on kiinteä paketti. Sitä ei voi muuttaa. Jos joen laittaa pakettiin, se kaartuu ja kiertää kehää. Mutta jos meren laittaa pakettiin, se luo tunnelmaa ja liikettä, vaikka ei oikeastaan liiku yhtään mihinkään.
Elokuvan trailerin löydät täältä. En oikeasti tiedä, kenelle tätä pitäisi suositella. Ehkä ihmisille, joita hidastempoisuus yhdistettynä romantiikkaan ei ärsytä, vaan viihdyttää. Minua se ärsytti.
Asteikolla 1-5; väkivaltaa 1, seksiä ja alastomuutta 2,5 ja huumeita 0.