SE PELOTTAVA VAUVAVUOSI

Jasperin 1-vuotis synttärit juhlittiin viikonloppuna, mikä tarkoittaa meille vauvavuoden loppua. Luojan kiitos. Vaikka meidän vauvavuosi on Jasperin osalta ollut todella helppo, oli se henkisesti minulle kaikkea muuta. Vauvavuosi vie voimavaroja itseltä ja parisuhteelta. Meillä parisuhde kesti vauvavuoden, vaikka ero kävi molemmilla mielessä. Aivan kuten monella muullakin parilla.

Vauvavuosi on tuntunut olevan yhtä odottamista helpommasta arjesta. Ja sitä se tulee olemaan vielä jatkossakin. Jasperista kun ei kasvanut yhdessä yössä omatoimista taaperoa, ei meidän tilanne muuttunut mihinkään, vaikka vauvavuosi päättyikin. 

Päiväkodissa Jasperin kiltteyttä ja helppoutta nostetaan paljon esille. Hoitaja kysyikin minulta viime viikolla, että koskahan Jasperille olisi tulossa pikkusisko tai -veli. Vaistomaisesti kauhun sekaisin tuntein vastasin, että ei ole tulossa. Vaikka olen aina halunnut kaksi lasta, ei Jasperin syntymän jälkeen ole käynyt mielessäkään, että tulisi vielä toinen. Olen myös varma, ettei parisuhde kestäisi heti toista lasta. 

Vauvavuosi oli itselleni yhtä selviytymistä päivästä toiseen. Lapsen kanssa olo saa minut vain huonolle tuulelle ja huomaan, että tällä hetkellä viihdyn paremmin töissä kuin kotona. Mikä ei tietenkään ole hyvä asia. Vie aikansa, ennen kuin saadaan perhe-elämä kolmestaan tasapainoon, mutta jaksan vielä uskoa, että ajan myötä se saadaan. Omaa aikaa olen ollut huono ottamaan koko vuotena. Varmasti helpottaisi perhe-elämää, kun ei aina olisi lapsen kanssa neljän seinän sisällä. Koen kuitenkin, että omaa aikaa enemmän tarvisin parisuhdeaikaa mieheni kanssa. 

Turhaan ihmiset eivät siis mielestäni pelottele vauvavuodella. Se voi olla raskas, vaikka itse lapsi olisi helppo. Minä pelkäsin koliikkivauvaa tai muuten vaan haastavaa tapausta. Saimme kiltin ja helpon lapsen, mutta en itse ole kestänyt muutosta jonka Jasper toi mukanaan. On todella hankala sanoa, miksi äitiys on ollut itselleni niin kova kolaus. Varsinkin, kun äitiys oli ollut toivottua ja haave pienestä asti. Vaikka äitiys on ollut itselleni haastavaa, on rakkaus Jasperia kohtaan suunnaton. En sano vielä ei koskaan, toiselle lapselle. Mutta tällä hetkellä tuntuu, että vain hullu palaisi viettämään vapaaehtoisesti vauvavuotta.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *