Ystävämme korvatulehdus, äiti alkaa olla väsynyt

Meillä jälleen sairastellaan korvatulehdusta. Edellinen sairastettiin vasta reilu kuukausi sitten, joten kauheasti ei ole tarvinnut terveenä olla viimeisen kuukauden aikana. Meillä Jasper ei oireile juurikaan korvatulehduksista, korkeintaan nousee lämpö ja saattaa itkeskellä yöllä. Nytkään ei muuta oiretta ollut kuin lämpöily, jota tuli ja meni miten sattuu.

Tulehdus tai lämpöily ei meidän taaperoa hidasta, vaan sama meno jatkuu sairastelusta huolimatta. Päivät kuluvat pääosin kotona, jossa meno on myös sen mukaista. Tylsistyminen ja tekemisen puute näkyy taulujen alas repimisillä, portaissa leikkimisellä ja yksinkertaisesti kaiken kielletyn tekemisellä. Näin 7 päivän sairastelun jälkeen olisin aivan valmis lähtemään esimerkiksi viikon kylpylälomalle ihan keskenäni, mielellään vielä johonkin K-18 puolelle missä ei vahingossakaan törmää lapsiin. Ja näin ollen saattaisi olla jopa joskus hiljaista! Miettikää mitä luksusta.

En vieläkään ymmärrä, miten kukaan jaksaa olla vuodesta toiseen lapsen kanssa kotona. Tämä viikko on nostattanut taas niskavillat pystyyn tulevaa vauvavuotta ajatellen. Elämästä häviää sisältö ja huomaan olevani kokoajan vihainen ja itkuinen. Ihan vaan siitä syystä, että en yksinkertaisesti jaksa olla 24/7 lapsen kanssa. Tänään aamullakin kun kävimme kaupassa, oli se yksi murhenäytelmä – joka kesti vain 10 minuuttia, mutta tuntui kahdelta tunnilta. Jasper heitteli kaikkia tuotteita lattialle mitä vaan käsiinsä sai, kärryt lenteli käytävillä, törmäiltiin ihmisiin ja kassalla yritettiin varastaa omat ja naapurin ostokset. Kun tämä episodi oli saatu purkkiin, hypättiin autoon jossa ensimmäiset lauseet radiossa olivat ”Hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen”. Kyllä teki mieli räjähtää itkemään.

Ajatus toisesta lapsesta hirvittää tällaisina viikkoina. Tuntuu, etten selviä edes yhdestä sairastavasta lapsesta, niin miten selviän kahdesta? Hermot ovat koetuksella, osakseen varmasti myös selkäsärky vaikuttaa asiaan, sillä tällä viikolla se ei ole mennyt kuin huonommaksi. Ihmekkös tuo, kun kannat taaperoa aamusta iltaan. Lisäksi mieheni on ollut töissä viimeiset 2 kuukautta arkisin ja viikonloppuisin, joten lapsenhoidon päävastuu on ollut minulla.

Toivon mukaan, kun tästä korvatulehduksesta päästään, ei niitä hetkeen tulisi. Sairastelu kun ei ole kivaa meille aikuisille, mutta ei myöskään taaperolle. Korvalääkäri varataan ensi kuulle ja katsotaan tarvitseeko korvia putkittaa tai jotain muuta toimenpidettä miettiä.

Nyt viikonlopun viettoon, saadaan isänpäivän kunniaksi nauttia myös iskän läsnäolosta kokonaiset kaksi päivää. Ja se on kuulkaa luksusta!

/ Elina

perhe vanhemmuus lapset ystavat-ja-perhe
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *