kivunlievityksistä joita kokeilin

Synnytyskertomuksessani en oikeastaan kerro kivunlieivtyksistä. Mainitsen eipiduraalin. Joten ajattelin kirjoittaa mitä kaikkea kokeilin, miten ne auttoivat vai auttoivatko sittenkään. 

Synnytystäni helpottamaan käytin geelipussia, keinutuolia, jumppapalloa, hieromista, suihkua, ilokaasua ja lopulta epiduraalia.

Lämmin geelipussi: auttoi supistuksen aikana, kun geelipussin asetti siihen kohtaa missä supistus tuntui. Välillä selkään, välillä vatsaan. 

Keinutuoli: siinä oli kiva kiikkua supistusten välissä, mutta supistuksen aikana piti olla ihan paikoillaan tai kipu tuntui pahempana. Joillain keinuminen supistuksen aikana lievittää kipua. Minulla ihan päinvastoin.

Jumppapallo: samoin kuin keinutuoli, eli ei toiminut.

Liikkuminen: supistusten välissä kävelin käytävillä. Supistuksen tullessa nojailin seiniin, äitiin, hoitajaan, lavuaariin, tuoliin, pöytään, mikä siinä lähellä sitten olikaan. 

Hierominen: sitäkin kokeiltiin, että äiti hieroi selkääni supistusten aikana. Ei todellakaan auttanut minulla. Tuntui vain pahemmalta.

Suihku: lämmin suihku lievitti kipuja. Ainoa miinus oli että avautumisvaiheessa palelin kokoajan ja suihkuhuoneessa tuli kylmä, kun istuin penkillä ja suihkuttelin masua.

Ilokaasu: ei toiminut minulla. Moneen kertaan sitä hengittelin, mutta ei mitään. Vähän hupsu olo vain tuli, en kuitenkaan huomannut kivuissa minkäänlaista lievitystä. 

Särkylääkkeet: lievittivät kipuja vähän. Kuitenkin todella, todella vähän. 

Epiduraali: rakastuin. Heti sen laiton jälkeen tunsin yhden ainoan supistuksen, koska lääke ei vielä siihen ehtinyt auttaa. Mutta sen jälkeen ei mitään. Ennen synnytystä olin sitä mieltä, että luonnollinen synnytys jos kykenen. No niitä kipuja ei voinut osata kuvitella millään tavalla sitä ennen. Asteikolla 1-10 kipu oli 20. Ensimmäisen kipeän supistuksen jälkeen päätin, että haluan epiduraalin heti kun mahdollista.

Olisi mielenkiintoista kuulla erilaisia kokemuksia kivunlievityksistä.

Mitä kivunlievityksiä sinä kokeilit? Miten ne auttoi/auttoivatko ne? Ja useammin synnyttäneet: auttoiko joku kivunlievitys toisessa synnytyksessä eritavalla?

Mitä suunnittelit ennen synnytystä? Muuttuivatko suunnitelmasi kivunlievityksestä synnytyksen edetessä?

En osaa kuvitella minkälainen synnytys olisi ollut ilman tukihenkilöä, äitiä. Sairaalassa äiti oli kokoajan vieressäni. Synnytykseni oli pitkä. Ensin vietimme pitkän päivän ja vielä pidemmän yön sairaalassa, osastolla. Aamulla siirryimme synnärille, jossa vietimme tuskalliset 17 tuntia. Äiti kävi vain välillä käytävässä laittamassa viestiä sukulaisille synnytyksen etenemisestä. 

Ja vielä mainitsen, että mieleeni on jäänyt synnytyksestä myös se kun kätilöt olivat aivan mahtavia. Olen kuullut kauhutarinoita hirveistä kätilöistä. Minulla niitä ehti synnärillä olemaan kolme ja hyvällä tuurilla kaikki olivat vain toinen toistaan mukavampia! Tai sitten se oli vain omasta asenteesta kiinni, niin kuin kätilö yritti vakuutella.

 

 

 

 

Kommentit (8)
  1. Ainoa asia joka mun oloa supistusten aikana helpotti, oli istuminen lämpimässä suihkussa jumppapallon päällä. Vietinkin suihkussa yhteensä 5 tuntia, ja kätilön mukaan se oli hyvä, koska siellä sain rentouduttua ja avautumisvaihe eteni nopeammin. 

    Sitä ennen oltiin kokeiltu jo joitain kipulääkkeitä että saisin nukuttua, no eipä auttanut, nukahdin ehkä minuutiksi kunnes supistus taas tuli. Suihkussa nukuin aina sen 3 minuuttia joka supistusten välillä oli ja heräsin supistukseen.

    Ilokaasua en kokeillut, sille ei ollut tarvetta.

    Epiduraalin sain, ja se on kyllä lahja joltain suuremmalta voimalta synnyttäville naisille, se oli maailman täydellisin asia siinä vaiheessa synnytystä. 😀 Mä kyllä pelkäsin sitä kauheasti, olin ihan varma että halvaannun siinä vaiheessa kun se laitetaan (niiin, ihan järkevä pelko), mutta kun sen olin saanut kävi laulattamaan ja naurattamaan ja nukahdin n. puoleksi tunniksi.

    Sain vielä pupendaalipuudutuksen ennen synnytystä, enkä voi sanoa että itse synnytys olisi tehnyt kipeää.

    Kätilö vaihtui juuri ennen ponnistusvaihetta, se herätti ihan jonkun verran kauhua, varsinkin kun huomasin että vanha kokenut kätilö käveli huoneesta ulos ja tilalle tuli nuori nainen. Kätilömme oli kuitenkin taitava, opasti hyvin ponnistamisessa ja oli muutenkin ihana.

    Neljä minuuttia siinä ponnistelin ennenkuin poika oli ulkona, että ihan hyvinhän se meni, vaikka ennakko-odotukset olikin ihan muuta.

     

    Niin, ja mähän olin päättänyt jo siinä vaiheessa kun tein positiivisen testin, että ”minulle kaikki lääkkeet sitten heti!” 😀

  2. Mua auttoi synnytyksen alussa liikkuminen. Supistusten aikana en voinut istua tai olla makuulla – oli pakko vain kävellä.
    Kun olin 5cm auki, siirryin synnytyssaliin. Siellä aluksi auttoi kuumat kaurapussit ja vyöhyketerapia. Keinutuolissa istuminen oli yhtä helvettiä, mutta oli pakko istua että saatiin otettua niitä käyriä.
    Sitten sain epiduraalin (jota en ennen synnytystä uskonut haluavani) ja se oli ihanaa! Nukuin tunnin 🙂 sitten supsituksia tehostettiin oksitosiinilla ja pian tunsinkin tarvetta ponnistaa.

    Tukihenkilönä oli oma mieheni enkä olisi pärjännyt ilman. Myös luottamusta herättävä kätilö oli mahtava juttu.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *