RV 40!

Yksi viikko laskettuun aikaan.

Heräsin yöllä kuukautismaiseen kipuun masussa. Pelästyin aluksi, koska kipu ei meinannut mennä ohi ollenkaan. Otin kännykän käteen ja googletin asian. Helpotuin, kun luin, että tämä tosiaan on normaalia.

Loppuraskauden kuukautismainenkipu viittaa kohdunkaulaa pehmentäviin supistuksiin. 

Rv 37 jälkeen suppareiden yhteydessä (kun masu meni kivikovaksi palloksi) oli silloin tällöin pientä kuukautiskivun tapaista kihelmöintiä. Tälle neuvolantäti näytti peukut! 

Nyt yöllä kipu ei kuitenkaan liittynyt näihin supistuksiin, näitä supistuksi voi kuulemma tulla ilman, että masu menee kovaksi palloksi. Netti sai ehkä mut vähän innostumaankin, eräällä naisella oli esikoinen syntynyt kaksi päivää näiden kipujen alkamisen jälkeen!  Toisella naisella oli yön aikana alkanut nämä supistukset seuraavan ja seuraavan päivän lääkärissä oli 3cm auki.

(Itse en viime lääkärikäynnillä ollut vielä yhtään auennut, eikä kohdunsuu ollut pehmentynyt.)

Saatoin innostua liikaa ja luetessani seuraavan saatoin vähän pettyä. Kaikki tämä on yksilöllistä ja eräällä naisella oli alkanut nämä kuukautismaiset kivut pari päivää ennen laskettua aikaa. Oli avautuminenkin alkanut. Mutta rv 42+1 oli synnytys käynnistetty.

Huomenna neuvolassa sitten kuullaan lisätietoa.

Vaikka koko raskauden ajan olen tiennyt ja ajatellutkin, että raskauteni menee varmasti yli, niin olen jotenkin tosi innoissani. Viimeistä viikkoa viedään (toivottavasti).

Kaverit ja tutut sanoivat viikolla 36, että VAIN kuukausi jäljellä. Mielestäni parempi sana olisi VIELÄ. Vielä viikko jäljellä, koska minun mittakaavassani se tuntuu ainakin kahdelta kuukaudelta. On tuskallista ajatellakin, että pitäisi odottaa vielä 3 viikkoa.