Ladataan...

Lukion psykologiankurssista inspiroituneena haastattelin sisareni pikkuisia tyttäriä sanojen merkityksistä maaliskuussa vuonna 2000. Viime viikonloppuna Tampereella käydessäni sain nyt 17-vuotiaalta Veeralta haastatteluvastaukset, joita hän on aarteenaan säilyttänyt.

Suosittelen (Veerakin suosittelee) vastaavan hassutuksen toteuttamista, se on hauskaa ja säilyy mukavana muistona vuosia (nykyisin koko homma olisi helppo tehdä videolle, mutta käsin kirjoitetun paperin säilyttelyssä on jotakin romanttista).

Tässä siis 4,5-vuotiaan Veeran asiantuntevat analyysit siitä, mitä mikäkin sana tarkoittaa.

LINTU: "Se on vaan semmonen ihana outous. Istuu puussa. Joskus kesällä se laulaa siellä."

PUU: "No puussa on lehtiä ja siinä aina jotkut haluaa kiipeillä ja jotkut vetää pois lehtiä niistä."

ELÄIN: "Semmonen että on kaikenlaisia eläimiä. Varsinki leijonia pitää varoo. Kiraffilla on tosi pitkä se kaulakin."

KASVI: "Semmonen että kaikkia kukkia on tulppaaneita ja auringonkukkia ja kaikkia ihania varsinki semmosia ihania kokonaan vaaleenpunasia."

SINISILMÄINEN: "Silmissä on monenlaisia värejä silmissä ihmisillä. Ihmisen silmät voi olla mustia, keltasia ja muita ihaneita."

OMAINEN: "Omaisissa voi tunnistaa mikä on sen oman oma. Sen omistajan oma, kyllä sen siitä tuntee. Omistaa oman lelunsa tai paitansa tai jotain semmosta."

KATEUS: "No – emmää tiiä mitä on kateus."

RANGAISTUS: "Jos tekee jotain tyhmää. Meilläkin on joskus Nooraa (isosisko, toim. huom.) rangaistettu. Kun Noora valehtelee, niin sitä rangaistetaan. Mua on rangaistettu tosi harvoin. Pitkään aikaan ei oo mu rangaistettu."

Veeralla on diabetes, ja hän oli juuri saanut uuden diabetesrannekkeen. Kysyin häneltä, mikä sen tarkoitus on. "No jos vaikka mennään Emmin ja Tiian (me tädit, toim. huom.) kanssa Särkkikseen ja siellä johki laitteeseen, vaikka Kronttiin (= huvipuistolaite nimeltä Troikka, toim. huom.) ja ne putoo sieltä ja kuolee niin sitten mulla on tää ranneke ja ihmiset voi ehkä osata hoitaa mua."

 

Yritin tätä samaa viime viikonloppuna 2,5-vuotiaan kanssa. Kun kysyin, mitä hänen mielestään tarkoittaa kasvi, hän sanoi lujaa "MANSIKKA" ja vipelsi menoihinsa. Täytynee kokeilla parin vuoden päästä uusiksi.

 

Ladataan...

Kuvassa erään 30-vuotiaan iänjulkistamisjuhlat.

Sain kunnian vierailla elämäni ensimmäisissä kirjanjulkistushippaloissa keskiviikkona, kun toimittajallisesti ja kielellisesti (ja muutenkin nerokas) Janne Flinkkilä julkaisi objektiseksuaalisuudesta kertovan esikoiskirjansa Rautaiset Rakastajat (josta olen aiemminkin kirjoittanut).

Olin ihan pähkinöinä, sillä en ole koskaan ennen ollut kirjajulkkareissa. Aloin sitten miettiä, mikä siinä nyt sitten loppujen lopuksi oikeasti on niin erikoista, ja miksei muitakin tilaisuuksia voisi juhlia kuten levy- tai kirjajulkkareita. Siinä on jotakin niin mukavan glamoröösiä. Esimerkiksi:

Babyshowerit tai ristiäiset voisivat olla mahan- tai vauvanjulkistamisjuhlat. Tilaisuudessa myytäisiin kuvia pikkuisesta sen omalla kuolalla varustettuna. Mahasta tehtäisiin kipsivaloksia. Tai kangaspainantaa. Joku kiva kassi, ehkä.

Synttäreitä voitaisiin juhlia iänjulkistusbileinä. Syntymäpäväsankari paljastaisi ikänsä lavalla mikrofoniin ja kaikki näyttelisivät yllättynyttä ja taputtaisivat kovasti. Ikäjulkkareissa jaettaisiin mitä hyvänsä lärpäkkeitä, joihin leimattaisiin sekä sankarin että vieraan ikä, joka vieraan iästä riippuen saisi tämän joko hihkumaan onnesta tai masentumaan lopun läheisyydestä. Koskettavaa.

Häät voisivat olla rakkaudenjulkistamisjuhla. Omien preferenssiensä mukaan rakkauttaan julkistavat pariskunnat voisivat julkistaa rakkaudestaan joko lapsille sopivan tai ikärajoitteisen erootillisemman version. 

Tuparit olisivat luonnollisesti kodinjulkistamisbileet, joissa vieraiden tulisi taputtaa jokaiselle huonekalulle ja sisustuselementille raivokkaan ihastuneesti.

Valmistujaisjuhlat voisivat olla aikuisen tai ammattiminänjulkistusjuhlat. Tutkintotodistukselle annettaisiin raikuvat aplodit ja sankaria vaadittaisiin esittelemään vieraille aikuiselle sopivaa käytöstä kuten kättelemistä, perunankeittoa ja sellaisten kuvien, jotka eivät ole ylhäältäpäin otettuja, lataamista sosiaaliseen mediaan. Vaihtoehtoisesti valmistunut esittelisi oppimiaan taitoja lavalla: kirurgi suorittaisi pikku operaatioita juhlavieraille, johdon assistentti vastailisi puhelimeen mitä mielikuvituksellisimmin tavoin ja humanisti joisi vihreää teetä. 

Inspiroivaa, eikö totta?

 

Ladataan...

Ladataan...

Kuulin taannoin oikeinkirjoituksen opettajaltani, että joku genetiivi-plip-plop on katoamassa suomen kielestä.

(Olen aina ollut hyvä kieliopissa, mutta surkeaakin surkeampi kielioppitermistössä.)

Tällä genetiivi-possessiivi-höpönlöpöllä tarkoitan seuraavaa:

Lause, joka on muotoa

Minun äitini on ihana.

muuttuu

Minun äiti on ihana.

-muotoon.

Ajan saatossa. Ihan oikeasti. Eikä vain puhekielessä. Me olemme siis menossa kovaa vauhtia sellaista asiain tilaa kohti, jossa suomalaisten kirjoitettukin kieli kuulostaa tältä:

Minun äiti on bliii plaahhn krikk grössöp sickgorre ellepah

Barrikadeille! Heti!

Ladataan...

Alkavan viikon kunniaksi ajattelin listata parhaita leffasuomennoksia kautta aikojen. Tämä postaus tuskin on ainoa laatuaan maailmassa, joten suothan anteeksi, mikäli se sisältää jo muualta lukemiasi huomioita.

Kuva täältä.

1. The Shawshank Redemption. En voi vieläkään ymmärtää, miten tästä loistavasta elokuvasta tuli suomeksi Rita Hayworth - avain pakoon. Leffan ratkaisu paljastetaan sen nimessä! Kiva spoileri. Speedin nimeksikin oltaisiin voitu laittaa Pommimies räjäyttelee asioita mutta pääsee lopussa kuitenkin karkuun, jotta saataisiin jatko-osa, eivätkä päähenkilötkään kuole, vaan rakastuvat - with Keanu Reeves and Sandra Bullock BOOOOM!

2. The Amityville Horrorista tuli Luojan tähden, paetkaa! Ööööö. Tähän ei ole sanoja.

Kuva täältä.

3. Monkey Business. Ginger Rogers, Cary Grant, Marilyn Monroe... ja sitten niiden tähdittämän leffan nimeksi pantiin Rakas, minä nuorrun. Ensiksikin, nimessä taas paljastettiin, mitä elokuvassa tapahtuu, ja toiseksi tämä kenties enteili tulevaisuuden Kultsi, kutistin kakarat -elokuva"saagaa". Ja niitä elokuviahan me kaikki rakastimme.

4. The Corruptor eli Kovaa peliä Chinatownissa. Tämä on kyllä hyvä, vaikkei muistutakaan alkuperäistä. Kovaa peliä missä tahansa houkuttelisi kyllä ketä hyvänsä elokuvankatsojaa. Se lupaa äksöniä. Ja sillee.

Kuva täältä.

5. He's Just Not That Into You päätettiin suomentaa Jätä se!, eikä se mahdu minun tajuuni millään. Sehän tarkoittaa lähes päinvastaista asiaa. Toisaalta huutomerkillä varustetut leffannimet on kyllä kieltämättä aika iskeviä. Ne niinkuin huutaa.

+1. Police Squad! ei ole elokuva, vaan televisiosarja, mutta sen suomennos Hei, me pamputetaan! vetää vertoja melkein kaikille edellä olevan listauksen elokuville. Hei, me sitäjatätä on nimittäin parhaimmillaan 80-luku puettuna sanoiksi. JA siinä on huutomerkki. Hienoa!

 

 

Pages