7

Untitled-004

Heips heips! Täällä sitä ollaan, kaikin puolin merkityksellistä iltaa viettämässä 🙂 Ollaan viimeistä iltaa täällä asunnollamme, ennen huomista muuttoa Kuopioon. Samalla on tullut kuluneeksi tasan seitsemän vuotta tämän blogin perustamisesta. Hullua. Melkein neljäsosa mun elämästä tämä on ollut mukana. 

Kirjoittelin tuossa pari viikkoa sitten jo, kuinka väsynyt olen bloggaamiseen, ja kuinka rankaksi tämä on välillä käynyt. Nämä kaksi viikkoa aikamoisesti lomalla blogista olleena, on taas vähän parempi mieli. Ihan oikeasti, sillei kunnolla, on blogin jättäminen ollut mahdollisuutena, ja on tullut paljon pohdittua. Tässä kun oon aamusta iltaan pakannut asuntoamme muuttokuntoon, olen ehtinyt pohdiskelemaan enemmän tätä tilannetta.

Eilen päätimme lähteä täältä muuttohelvetistä hetkeksi Merin perheen mökille, moikkaamaan Meriä ja miestään, ja samalla Merin ihanaa perhettä. Eilen tuli myös paljon mietittyä tämän blogin asemaa ja merkitystä mulle. Toki tässä saa ihan turhaan tuntemattomien ihmisten vihaa ja katkeruutta sietää, on ihan hirveitä ihmisiä tuomitsemassa joka askelta. Kun sen kaiken unohtaa, niin on tässä elämässä kyllä aivan mielettömiä asioita, jotka liittyy blogiin. Upeita ihania blogikollegoja, jotka olisi jäänyt tapaamatta muuten. Kaikki tapahtumat, mahdollisuudet ja ihmiset. Mutta tämä blogi on osa minua niin monella eri levelillä. Meri… Merin tapasin aikanaan blogin kautta. Se postas kuvia kengistä blogiinsa Mötley Crüen biisien lyriikoita otsikkoina. Ujosti juteltiin pari minuuttia Ginassa, ja siitä se sitten lähti. Kuusi vuotta sitten. Sen jälkeen on oltu yhessä vaikka missä, kierretty maailma ja monet Mötleyn keikat. On mätsäävät tatuoinnit kyynärpäissä. Itseään minunkin ilkeeksi äitipuoleksi kutsuva Merin äitipuoli olisi jäänyt hänkin tapaamatta ilman blogia. Olisi jäänyt menemättä jokaikinen kesä 2010 vuoden jälkeen tuolle maailman kivoimmalle mökille. Olisi jäänyt istumatta eilen paljussa siideri kourassa nauttien Suomen saariston rauhasta. Ei olis tullut tänään poimittua mustikoita siellä. Oman rakkaan avomiehen kanssa. Joka olisi jäänyt tapaamatta, ellei Blockfest olisi kutstunut viime vuonna bloggaajia festareille. Ei olisi tullut istuttua rakkaan kainalossa eilen siellä paljussa nauttimassa siitä hetkestä, kiireettömästä rauhasta.

Olisi ilman tätä jäänyt varmasti monet raivarit ja harmit kokematta, mutta herrajumala olisi kyllä muutama aika tärkeä hetki elämässä jäänyt elämästäni. Vaikka välillä tämä blogi tuntuu ihan raivostuttavan ärsyttävältä elektroniselta käsiraudalta, niin kyllä tämä on osa minua, varmasti vielä pitkään. Ja kyllä tänään aamulla heräsi sillä fiiliksellä, että seitsemän vuoden kriisistä huolimatta, kyllä tämä blogi vaan on niin rakas 🙂

Mihinkäs muualle mä jäpättäisin sängynpäädyn tekemisestä uudessa asunnossa? Tai ihmettelisin Savon meininkiä Stadin jälkeen? Tai intoilisin uutta takkia ja ihastelisin kauden kenkärakkauttani? Tämä on kuin kaveri, ystävä oikeastaan. Se välillä eksyy ilkeiden ja inhottavien ihmisroskien lempipuheenaiheeksi, mutta mitä sitten? Minulle se on kuitenkin aivan ihana ja rakas avautumisalue, jossa on mukana niin paljon upeita, lämpimiä ja hyvää toivovia ihmisiä. Niin kuin viime aikojen kommenttinne on taas muistuttaneet ♥.

Toivotan siis kouluikäiselle Mungolifelle hyvää syntymäpäivää ja toivon paljon menestyksekkäitä vuosia lisää! 🙂 

Nyt me lähdetään vanhempieni luokse grilli-illalliselle, koska kaikki on pakattu, ja isin grilliherkut kiinnosti enemmän kuin tilauspizza pölyisessä ja laatikoiden täyttämässä luolassamme. Huomenna alkaa vaihe Kuopio mun elämässäni, ja siitä varmasti riittää asiaa 😀 Varsinkin sisustuspuolelta. Tässä mennee vielä pari viikkoa vähän sekavaisessa rytmissä, kun on niin paljon muuttohässäkkää, mutta yritän pitää teitä ajan tasalla 🙂

Kommentit (56)
  1. Jeee! Yks suosikkiblogi on ja pysyy siis bloglovinin listalla! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *