9 x faktaa minusta

Mun oli tarkoitus pyytää miestä ottamaan tänään kuvat mun kivasta asusta, mitä pidin tänään. Kun mies tuli töistä kotiin, oli vielä tarpeeksi valoisaa kuvaamiselle, mutta lunta tuli poikittain megaisoja lumihiutaleita niin, että tuntui kuin olisi ollut jossain lumimyrskyssä. Anteeksmuttamitä?! Nyt on maaliskuun loppu, nyt loppu tämä talvi hemmetti! Viime vuonna huhtikuun alussa istuskelin lämpölampun alla meidän terassilla, joten nyt ois parempi kuulkaa kaikki säiden jumalat skarpata ja alkaa lämmittämään tätä kotimaatamme ihan antaumuksella. Oon aivan done tähän talveen, sen sairasaaltoihin ja lumivyöryihin ja lumitöihin (joita en siis tee, mutta mies tekee :D) ja siihen, että kun käy apteekissa, niin täytyy lähestulkoot kaivaa auto hangesta, kun lunta tulee niin hurjan paljon. Meillä on pikkumies kuumeessa jo kolmatta päivää ja mulla on jo niin paha kevätkuume, että sekin alkaa kohta vaatii lääkitystä. Aamulla paistanut aurinko oli jo hyvä alku, mutta tällaiset lumipäivät vois jo loppua. No, koska asukuvia ei tullut tuolla otettua jo ihan senkin takia, ettei kameralla ois saanu ees tarkennettua siinä myräkässä, niin olkaa hyvä, tässä hieman random faktoja meikäläisestä.

1. Mä tykkään leipoa, mutta en itse asiassa tykkää ihan mitenkään hirveesti syödä leivonnaisia tai kakkuja. Tilaan aika harvoin jälkkäriä ravintolassa ja useimmiten jaan jälkkärin puoliksi miehen kanssa, sillä haluan yleensä korkeintaan maistaa. Saatan tehdä pellillisen mokkapaloja ja syödä pienen palan itse tai sitten napsin kahden päivän aika pari pientä palaa porkkanakakusta. Leivonnaiset eivät suinkaan päädy roskiin, sillä kutsun kavereita, naapureita ja perhettä meille herkuttelemaan, tai sitten lähetän miehen työpaikan mukana heidän kahvitilaan tuliaisia. Mä tykkään ihan hurjan paljon leipomisesta ja ennen kaikkea leipomusten koristelemisesta, mut en äkkiseltään osais sanoa onko mitään sellaista leivonnaista, mitä mun tekis mieli syödä vaikka nyt 😀

2. Mä rrrrrrakastan Kinder-munia. Vaikka periaatteessa Kinder-suklaata saa aikuisemmassakin muodossa, eli erilaisina suklaapatukoina, niin mun mielestä se on parasta nimenomaan Kinder-suklaamunan suklaana, missä on molempia ohuesti 😀 Mua äärimmäisen paljon harmittava asia on vaan se, että Kinder-munien lelut nykyään on ihan supertylsiä. Muistan kuinka lapsena tuli kerättyä vähän kaikkia erilaisia Kinder-leluja. Oli krokotiili-sarjaa ja virtahepo-sarjaa ja vaikka mitä. Muistatteko ne?

3. Jos oon yksin kotona, en koskaan tee mitään järkevää ruokaa itelleni. Tykkään tehdä ruokaa muille tai seuralle. Ite saatan syödä kotona pastaa ja nakkeja ketsupilla, valmiskeiton purkista tai jotain muuta yhtä epämiellyttävää. Mut heti jos teen ruokaa ihan vaan vaikka meille perheenä tai vieraille, niin mä oikeesti viihdyn keittiössä tekemässä jotain erityistä tai vähemmänkin erityistä. Mun laiskan naisen uus bravuuri on pepperonipizza-vohveli, eli kahden tortillalätyn väliin laitetaan paseerattua tomaattia, pepperonia, juustoa ja paprikaa, koko homma tungetaan vohvelirautaan ja avot, valmis kolmessa minuutissa.

4. Mä tykkään Criminal Mindsista ihan tosi paljon ja katon sitä tosi usein taustalla puuhaillessani jotain. Lapsen saaminen on rajoittanut tätä, sillä ei oo ihan OK pitää keittiössä läppäristä jotain sarjamurhaaja-kohtausta tiskatessa, jos taapero pyörii vieressä. Mun mies ei ymmärrä tätä, koska sen mielestä ei voi olla rentouttavaa kuunnella kirkumista ja ampumista ja katella jotain palottelumurhasta kertovaa jaksoa. Vähän kun samalla siivoilee tai lakkaa kynsiä tai vaikka tekee kirjanpitoa 😀 Oon nähnyt kaikki Criminal Mindsin jaksot kahdesti ja nyt katon niitä kolmatta kertaa. Mun mielestä se on vaan ihan superhyvä sarja, kun siinä oppii paljon koko ajan ja ne hahmot on mielenkiintoisia. Vastapainoks katon kyl myös esim. Dynastiaa Netflixistä 😀

5. En tiedä onko tää mitenkään hirveen erikoinen juttu, mutta tykkään tosi paljon supersankari-leffoista, erityisesti Nolanin Batmaneista ja koko tästä Marvelin Avengers-saagasta. Käytiin just viikonloppuna kattomassa Captain Marvel ja odotan kun kuuta nousevaa Avengers: Endgamea. Oon kattonu Iron Manit monta kertaa ja oikeestaan suurimman osan Marvelin noista Avengerseihin liittyvistä leffoista ainakin kahdesti. Puhumattakaan siitä, kuinka monta kertaa oon kattonut Batman Dark Knightin. Se on ihan naurettavaa. Mä katon tosi harvoin mitään romanttisia komedioita tai muutenkaan ”tyttömäisiä” leffoja. Mulla on esim. edelleen näkemättä A Star is Born ja La La Land ja kaikki tollaset. Monta kertaa ollaan oltu vuokraamassa La La Landia ja joka kerta mulle on tullu sellanen ”ähh, ällöromanttista” fiilis. Mun mies ois välillä valmis kattoo paljon rauhallisempia ja romanttisia leffoja 😀 Aloitettiin vähän aikaa sitten Netflixisgtä Prisoners, mutta todettuani alkuun sarkastisesti, että ”onpa hyvä hei kattoa tällainen lapsen kidnappaamisleffa, tulee varmaan tosi hyvin uni tän jälkeen” (selvii kuvauksesta, en spoilaa), mies ei enää halunnut kattoa koko leffaa. Meni melkein riidaksi, kun mies kieltäytyi katsomasta mitään leffaa, missä lapsille tehdään jotain pahaa, koska siitä tulee paha mieli. Netflixin tekoäly pitää mua todennäköisesti täysin epäloogisena kun mun kaikki sarjat ja leffat on tosi synkkiä, mut sit joukossa on just se Dynastia 😀

  

6. Mä en käytä juuri ikinä kotona rintsikoita enkä kestä, jos kotona pidetään ”ulkovaatteita”, eli ”oikeita” vaatteita, kuten vaikka farkkuja. Kotona kuuluu olla kotivaatteet. Mä kyllä panostan laadukkaisiin kotivaatteisiin, mut se ei ehkä näy päällepäin. Nimim. päällä juuri nyt maailman kauhtuneimmat kashmirhousut ja merinohuppari. Mun mies ei oikein ymmärrä tätä, varsinki jos esim. on kotona töiden jälkeen pari tuntia ja sit mennään jonnekin. Mieskin on tosin jo tullut siihen tulokseen, että on turha väitellä asiasta. Pick you battles, ja tää on mulle jostain syystä hirveen iso juttu.

7. Oon tosi huono ottamaan vitamiineja ja ruokalisiä. Käytän kyllä useempaa valmistetta, mutten ikinä saa syötyä edes viikkoa niitä joka päivä. Oon jo hankkinu apteekista sellasen lokerikon, joka on yöpöydällä ja siinä on kaikki päivän valmisteet viikon ajalle. Silti viikon lopussa on aina vähintään kahden päivän kohdalla annos vielä lokerossa. Muuten ihan skarppi mimmi, mut tällaiset asiat jää aina jostain syystä vähän vaiheeseen.

8. Musta on tullut viime aikoina enemmän ja enemmän sosiaalisista tilanteista vetäytyvä. Tosi moni olettaa, että oon tosi seurallinen ja puhelias. Itse asiassa mua on jostain syystä alkanut enemmän ja enemmän ahdistaa ja jännittää sosiaaliset tilanteet, joissa on muitakin kuin mun todella läheisiä ystäviä ja aika paljon vetäydyn kuoreeni. Jos taas tilanne on sellainen, että joku tulee juttelemaan tai jutellaan porukassa, saatan olla todella puhelias, mikä on tapa purkaa sitä sosiaalista jännitystä. Saatan vältellä katsekontaktia välttääkseni keskustelua. Mä saatan ihan mielellään olla vaikka kaksi päivää kotona poistumatta kotoa ja laittamatta kellekään muulle viestiä kuin mun siskoille ja mun miehelle. Tää on jyrkässä ristiriidassa kakskymppisen Annan kanssa, ja on mulle täysi mysteeri mistä tällainen muutos kumpuaa. Edelleen nautin ihmisten seurasta ja saan energiaa ystävien ja kavereiden näkemisestä, mutta esim. jossakin tilaisuuksissa, missä on paljon tuntemattomia, mua alkaa tosi helposti ahdistamaan.

9. Mulla on säästöpossu ja toisin kuin vitamiinieni kanssa, sen kanssa olen todella tunnollinen. Tyhjennän kaikki kolikkoni aina possuun ja välillä saatan nostaa käteistä käytettäväksi, koska musta tuntuu, etten oo pitkään aikaan ”ruokkinut” possua 😀 Kun possu on tullut täyteen, oon tyhjentänyt kaikki kolikot yhteen pussiin ja ne on jääny sinne. Siellä on ehkä neljän possullisen verran kolikoita, enkä koskaan saa vietyä niitä pankkiin. Ois itse asiassa mielenkiintoista tietää, paljonko on tullut säästettyä huomaamatta, vaik musta tuntuu, että se isoin ilo on edelleen näin 30-vuotiaana syöttää ne kolikot siihen possuun 😀

Osuiko mikään, tunnistatteko itsenne? 

Kommentit (39)
  1. Mä voin vapauttaa sut tuskistasi, La la land oli tosi tylsä. Ihan kliseinen, ja odotin kokoajan millon se hyvä osuus alkaa 😀 Ei alkanut. Ole hyvä!

    1. Jessss, hyvä 😀 Se siirty taas ainaki vuodella eteenpäin 😀

    2. Ihan samaa mieltä! Oon tosi iso musikaalifani mut tästä leffasta en vaan saanu irti mitään. Iso pettymys 🙁

    3. Mä taas tykkäsin siitä älyttömästi. Aikoinaan elokuvissa sitä katsoessani, tunsin hetkellisesti sellaista oloa, että mua ei stressannut mitään ja sitten taas yhdessä kohtaa teki mieli itkeä silmät päästä. Mulle se musiikki oli niin koskettavaa. Mutta nämähän ovat makuasioita.

    4. Whaaat! Siis olin just tulossa kommentoimaan, et La La Land oli ihan sairaan hyvä ja pisti kyl ajatteleen ja pohtiin omaaki elämää. Ei siis ällöromanttista hömppää vaan oikeesti katsomisen arvonen.

  2. Nro 6 vahva sama 😀

    1. Tää on yleensä se, joka jakaa mielipiteitä 😀 Mut kyllä meitä kotivaatenatseja tuntuu riittävän 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *