"And I'm gonna miss you like a child misses their blanket / But I've got to get a move on with my life / It's time to be a big girl now"

Mungolife

Hello Lontoosta :)

Ihanaa olla kotona omassa sängyssä oman turkisviltin alla piilossa maailmalta. Ainakin seuraavat 35 minuuttia, ennen kuin pitää mennä talsimaan luennolle. Eilinen "meen syömään ja ehkä ihan yhdellä pyörähtämässä" ei todellakaan mennyt ihan niinkuin Strömsössä. Kun vielä 3.30 nauroin mahtavassa seurassa Big Mamasin pizzan äärellä, oli pakko todeta, että suunnitelmassa ei pysytty. Ei sitten ollenkaan. Tunnin yöunilla kääntyi aamulla nokka kohti lentokenttää ja kotia. Onneksi sain nukuttua lennon ja tässä kotonakin on ehtinyt tuhisemaan oikein mahtavat 3 h päikkärit, niin unirytmin tuhoutuminen ei tapahtunut yhdessä hieman juhlavaisemmassa sunnuntaissa.

Ennen kuin päädyin rappiolliseen seuraan ja Namun 2-vuotissynttäreille, olin päivällä liikenteessä yhdistelmässä, joka on tuttu lähes parin vuoden takaa. Viime vuoden tammikuussa pitämäni sinivalkoinen yhdistelmä on ollut varmaan koko bloghistorian tykätyimpiä asuja, ja eniten Pinterestissäkin aikanaan mun asuista viuhunut yhdistelmä. Jo ennen kuin itselläni edes oli Pinterestiä. Samat vaatteet päällä hilluin viikonloppuna Suomessa, asusteet vaan vaihtuivat astettaa kalpeammaksi. Vähän niinkuin omistajakin on selkestäi tässä parin vuoden aikana muuttunut. Tuskaista katsoa tuota 2012-kuvaa, jossa on tuollainen vuoden Australia -rusketus päällä ja taustalla kauniit hanget lunta, jotka oikeen vielä korostaa sitä. Tää Euroopan syksyn mukanaan tuon kalmankalpeus ei naurata mua ollenkaan, mutta ehkä tämä vielä tästä. Ainakin sitten kuukauden päästä, kun pääsen suuntaaman Australiaan takaisin! Jes! Olin muuten tänään aika onnellinen, kun tajusin, että mun ei melkein kuukauteen tarvitse mennä lentokentälle. Saan nauttia tästä uudesta kodista vähän pidemmänkin aikaa, vierailijoita tänne kylläkin ehtii ennen Itsenäisyyspäivää tulla kolmin kappalein.

Vanhassa suosikissanne asusteet olivat konjakinväriset, tukka lyhyt, ja bruna kohdallaan. Näytän jotenkin niin hirveästi nuoremmalta siinä kuvassa. En kyllä tiedä miksi sitä aina käytetään jotenkin negatiivisena ajatuksena, että näyttää vanhemmalta siis. Eihän kukaan nainen tietenkään halua näyttää vanhalta ja kurttuiselta, mutta kyllä mun mielestä on ihan mukavaa näyttää aikuisemmalta. Se mun mielestäni on näiden kahden vuoden välein otettujen kuvien ero. Minä näytän aikuisemmalta. Tuo toinen kuva näyttää niin nuorelta, jotenkin niin kovin erilaiselta. Muutama ryppy on varmasti lisää, mutta niin on usea kokemuskin. Otan ne rypyt kokemusteni hintana, ja otan ne sangen mielelläni.

Mä en ole oikeen koskaan tajunnut "turhia" kauneusleikkauksia ja iästä stressaamista ulkonäössä. Ehkä koska mulla on niin kaunis viisikymppinen äiti, jonka jokainen juova kasvoissa muistuttaa vaan jokaisesta kippurassa nauramisesta. Jokainen murheryppy silmien ympärillä muistuttaa vaan niistä hetkistä, kun äiti on ollut huolissaan ympäriinsä kirmaavista lapsistaan. Käsien ikääntyminen niistä miljoonista meidän hiuksiin tehdyistä leteistä, selkähieronnoista ja pullataikinan vatkaamisesta. En ymmärrä nykymaailman pakkomiellettä älyttömästä laihuudesta ja muovisesta rypyttömyydestä. En ymmärrä ollenkaan turhia kauneusleikkauksia ja naamankiristyksiä. Rypyt kertovat tunteista; naurusta ja surusta, ihanista hetkistä ja kauniista muistoista. Mikään ei ole kauniimpaa kun hymyilevä eläkkeellä oleva täti, jonka kasvoissa on poimuja ja elämänmerkkejä. Tai ehkä mä ajattelen niin, koska mun mielestä Shar Peit on maailman suloisimpia koiria (surullista, että niitä ei pitäisi olla enää olemassa, kun niiden eläminen on melko kivuliasta..)

Mun rakas äidinäitini oli mun lapsuuden muistoissa pullataikinan tuoksuinen, pehmeä ja kurttuinen. Aina kun äitini stressaa painostaan tai vanhenemisestaan, muistutan aina, että jos mä joskus lapsia saan, niin toivoisin heidänkin mummin olevan sellainen. Vanheneminen ei ole kamalaa, surullista ja voivottelun arvoista. Aikuistuminen ja vanheneminen on kivaa. Olihan se kivaa kiskasta naamaan pullapitko ja olla nukkumatta neljään yöhön silloin 19-vuotiaana, kun kumpikaan ei näkynyt missään. Nyt se pitko ei tajuaisi näkyä tisseissä tai pyllyssä, vaan kerääntyisi ihan varmasti jenkkiksien seutuville ja ne neljä nukkumatonta yötäkin näkyisi varmasti uusina urina silmien ympärillä. Mutta mitä sitten? Kyllä mä olen mieluummin "sitten vanhana" kurttuinen, se kertoo ainakin kauniisti eletystä elämästä. Mulle ainakin. Iän tullessa naiselle saa mun mielestä tulla tietynlaista pehmeyttä, en itse ainakaan haluaisi olla samanlainen riuku kun olin teini-iässä. En nyt, en tulevaisuudessa.

Kammoksun kaikkea tuollaista kehon normaaliin muuttumiseen liittyvää muokkausta. Nään usein painajaisia, joissa olen tiedostamanni ollut kauneusleikkauksessa, ja olen herännyt useasti paniikissa ajatuksesta. Minä haluan vanheta juuri niin kuin naisen kuuluu. Toki voisi nukkua useammin pitkät yöunet ja katsoa vähän mitä suuhunsa laittaa. Mutta jos nyt mun naamassa näkyy pari juovaa enemmän villin viikonlopun ja mielettömän ulkomaanmatkan takia, I'll take it. Anyday.

Kauneusleikkauksista tuli mieleen yksi murhe, joka on tässä nyt jo useamman vuoden kai ollut tiedossa, mutta vasta viime aikoina aktualisoitunut. Mullahan on vinouma mun nenässä, joka on tullut 5-vuotiaana päin sängyn kulmaa juostuani. Kauneusleikkaukseen asia ei kyllä liity, mutta leikkauksiin kylläkin. Nimittäin nähtävästi joudun jossakin vaiheessa nenäleikkaukseen. Tykkään mun nenästä kovasti, en halua siihen mitään muutosta. Mutta olen tässä viimeiset pari vuotta niiskuttanut oikeastaan jatkuvasti, ja luulinkin pitkään kyseessä olevan allergiset oireet. Valitettavasti tuo nenän "keskilevy" on rustoutunut väärin ja tällä hetkellä mun on vähän vaikeeta hengittää, tai oikeastaan en hengitä toisella puolella nenääni. Ulospäin vamma ei ole koskaan ollut näkyvä, enkä ole oikeen koskaan tajunnut asiaa tiedustella. Nenäleikkaus ei kuulosta korvaani mitenkään mukavalta toimenpiteeltä, ei ainakaan minkään ruston hajottamisen kohdalla. Lääkärin kanssa keskustellessa tulimme siihen loppupäätökseen, että palaamme asiaan ehkä ensi vuoden puolella ja katsotaan tilannetta. Jossakin vaiheessa leikkaus saattaa olla melko välttämätön, mutta siihen asti en ole kiinnostunut aiheesta. Niiskutan sitten mieluummin. Vaikka se ärsyttävää onkin. Tosin lääkäri lupasi, että nenän muodolle ei tule käymään mitään, sama naama sieltä tuijottaa sitten leikkauksen jälkeenkin takaisin. Ainoastaan tuolta sisäpuolelta suoristettaisiin hieman rustoa, että kanava aukeaisi normaaliksi. Mun muutaman poskiontelotulehdukset ja päänsäryt selittyy kuulemma myös mahdollisesti tällä "ongelmalla". Sen lisäksi, että välillä hengistyn puhuessa, niiskutan vähän jatkuvasti ja nuhat on mulle aika tuskasia, kun happi ei kulje. Joten ehkä sitten joskus uskallan leikkauspöydälle. Jos oikeen mahdottomaksi menee.

Yngh. En halua.

En myöskään nyt haluaisi nousta täältä sängystä teille kaikkea järjetöntä höpöttämästä. Pakko kai se on. Kohti kulttuurihistoriaopintoja mars siis!

Olo on kyllä vähän tällainen. Mutta kyllä se tästä reippaalla kävelyllä piristyy ja koulussa voi samalla moikata ihania tyyppejä ja kuitenkin lempparikurssini semmat tiedossa, eli varmasti piristyn viimeistään koululle päästessäni :)

Kertokaas, mitä tykkäätte asusta näin '13 -versiona ja tietenkin jos kellään on kokemuksia nenän rustoleikkauksista, niin mielellään kuulen niitä?! Tosin kauhutarinat nenien särkemisistä jne. jos voisitte jättää pois. En välttämättä kykene moisiin. En ainakaan näin maanantaina :D

(Päivän biisi: Fergie - Big Girls Don't Cry)

Kommentit

Emmelyn (Ei varmistettu)

Mulla on kanssa vino nenän väliseinä, ja ilma ei kulje käytännössä juurikaan kuin toisen sieraimen läpi. En ollut tuota itse edes huomannut, mutta kerran lääkäri ihan sattumalta tuon huomasi, että by the way, tuossa nenässä on tommonen vika. Niiskutuksesta, hengästymisestä ja päänsäryistä on tullut kärsittyä, liekö niillä sitten jotain tekemistä tuon kanssa. Itse en silti ole leikkausta toistaiseksi ajatellut. Jos sä tuohon päädyt jossain vaiheessa, niin mielenkiinnolla odotan kokemuksiasi :)

Anna (Ei varmistettu)

Joo, eiköhän se edessä ole jossakin vaiheessa :)

Mimmi (Ei varmistettu)

Olen läpikäynyt tuon leikkauksen eli septum deviaation ja ei ollut ollenkaan paha. Lääkäri ois mielellään tehnyt sen paikallispuudutuksessa (!), mutta halusin välttämättä nukutuksen. Nenä oli aika kuiva ja karstainen sen paranemisajan ja niiden muovisydeemien poistaminen sieltä nenän sisältä oli kans aika hauskaa, ei siksi että se olisi sattunut, vaan yllätyin suuresti miten ison läpyskän sinne saa taiteiltua sisään. :O

Tsemppiä siis, hyvin se menee! :)

Anna (Ei varmistettu)

Joo, mäki vaatisin kyllä nukutuksen :D

neiti (Ei varmistettu)

Mun kaverille tehtiin just nenän väliseinän korjausleikkaus, juurikin samasta syystä kun sulla. Aamulla hänellä oli leikkaus ja illalla pirteänä omissa synttäribileissään. Toki sanoi että särki tosi paljon, eikä naama ollut kauneimmasta päästä, mutta tolkuissaan oli ja nyt tästä on kaksi viikkoa aikaa, eikä hänen kasvoilleen tapahtunut mitään. Ei ainuttakaan pysyvää muutosta :)

Anna (Ei varmistettu)

Jeij, kuulostaapa hyvältä, jos toipuminen olisi noin nopeaa :)

Paula (Ei varmistettu)

Mulle on tehty nenän väliseinän leikkaus muutama vuosi sitten. Syntymästä asti väliseinä oli vinossa. Samoja ongelmia kuin sulla ja varsinkin flunssaisena olo oli normaaliakin perseempää, kun toinen sierain oli TÄYSIN tukossa eikä auennut millään suihkeilla. Lisäksi jatkuvia päänsärkyjä myös. Sitten lopulta se päätettiin leikata. Eka laakärit oli tekemässä sitä paikallispuudutuksena, johon sain aiva kauheen paniikkikohtauksen! En todellakaan kattele sitä kun naamaa hakataan ja kuuntele kun luut rouskuu ja olin jo pakenemassa paikalta, kunnes luvattiin nukutus. Leikkaus meni hyvin,eikä ollut mitään ikäviä jälkiseuraamuksiakaan tullut. Kivut oli toki muutaman päivän ajan ikäviä, vaikkakin siedettäviä (kiitos kipulääkkeiden). Päänsäryt ovat lähteneet ja henki kulkee :)

Anna (Ei varmistettu)

Joo, mä haluaisin olla ihan out cold kiitos, mä en kestäis kattoa kun nenä taltataan ja oisin hereillä :D

Maija (Ei varmistettu)

Moi Anna!

Sun blogi antaa mulle aina jotenkin hirmu hyvää energiaa. Ei nyt mitenkään erityisesti tämä postaus, muuta tuollain yleisellä tasolla :) Oon ehkä vähän outo, mutta tarvitsen ihmisiä, joille voi olla "kateellinen". En sillai "buhuu, on niin epistä että toi on tollanen ja tekee noin", vaan sillai "Woah, mäkin haluun!". Jos sä pystyt siihen, miksen minäkin :D Näytät, että koko maailma on meitä varten, että saa unelmoida ja toteuttaa unelmia. Osin sun inspiroimana pidän ens vuoden välivuotena ja lähden au pairiksi juurikin Englantiin tai Irlantiin. Pitkäaikainen unelma todeksi.
Kiitos ihan hirvittävän paljon, että pidät näin ihanaa blogia ja rohkaiset ihmisiä !! x

Anna (Ei varmistettu)

Ihana kuulla, juuri noinhan sen pitäisi olla :) Ja mahtavaa, että toteutat unelmiasi :)
Kiitoksia ihanasta kommentistasi :) x

toivo (Ei varmistettu)

Moi! Tuli tosta mieleeni, että voisitkohan toteuttaa postaustoiveena sellaisen, jossa itse saisit valita jonkin asun (tai kaksi/kolmekin), joka sulla ois ollut päivänasuna aikaisemmin ja nyt ikäänkuin päivittäisit tämän version tähän päivään ja laittasit kuvat rinnakkain kuten nytkin teit. Ois ihan kiva katsoa millaista "hienosäätöä" asu saisi. Tämmöinen toive vain :)

Anna (Ei varmistettu)

Hmmm, no mä luulen, että niitä väkisinkin tippuilee blogiin kun uusia asuja tulee, ja silloin varmasti kaivan vanhasta blogista ne samanlaiset asut :)

Maria (Ei varmistettu)

Yläasteiässä mulla tuli urheiluharrastuksessa kunnon isku nenään ja siinä tilanteessa verta tuli aika runsaasti ja luultiin aluksi murtumaksi, kun nenä meni selvästi vinoon "toiselle poskelle". Noh, lääkäriin päästyäni todettiin röntgenin jälkeen ettei murtumaa ole, vaan rustovaurio ja nimenomaan väliseinässä. Se korjattiin leikkauksessa ja nenäkin suoreni. Mut operoitiin illalla nukutuksessa ja olin sairaalassa seuraavaan aamupäivään, jolloin pääsin kotiin. Piece of cake :) Tosin tuon iskun/operaation jälkeen mun nenä on ollut aina aika arka (siitä nyt siis about 15v aikaa), eikä kestä ollenkaan kosketusta tietystä kohdasta, tai kosketus tuntuu todella epämiellyttävältä. Muuten ei siis haittaa, välillä vaan rajoittaa kiihkeämpää pussailua (eikä sitäkään, jos toinen tietää varoa) ja varon tietyissä urheilulajeissa kontaktitilanteita, joissa voisi iskua nenään tulla :)

Anna (Ei varmistettu)

Ohoh, no mutta ainakin onneksi saatiin korjattua :)

noora (Ei varmistettu)

Moikka :) Mun poikaystävältä leikattiin kesällä nenä ja vissiin aika samantyylinen leikkaus mikä sullakin ois edessä. Eli hänellä oli myös nenä sisältä "lytyssä" ollut pitkään jolloin juuri happi ei kunnolla kulkenut, paljon nuhaa, niiskutusta, poskiontelontulehduksia... Leikkaus tehtiin päiväkirurgisella ja oli aika simppeli. Noin 2 viikkoa leikkauksen jälkeen meni kyllä toipumiseen. Koko naama oli turvoksissa ja mustelmia varsinkin silmien alla, ja jonkin verran kipuja oli. Ensimmäiset 2 päivää oli sängyssä makaamista mutta ekan viikon jälkeen pystyi jo toimimaan normaalisti, tosin naama oli vielä mustelmilla. Mutta tosiaan 2 viikon jälkeen näytti aivan samalta kuin aiemmin. Suosittelen kyllä menemään leikkaukseen, jos hyödyt on sitten pidemmällä ajalla kuitenkin suht suuret :)

Anna (Ei varmistettu)

Hmmm, kuulostaa kyllä ihan siedettävältä jos parissa viikossa on jo kaikki kunnossa :)

liisu (Ei varmistettu)

Mun äiti on ollu samanlaisessa leikkauksessa kaks kertaa, ekan kerran hereillä ja toisen nukutettuna. Vinkkinä oli vaan että nukutus kannattaa oottaa, elämän hirveimmät hetket oli siinä leikkauspöydällä hereillä. :D

Anna (Ei varmistettu)

Joo, mä luulen, että vaatisin saada olla out cold :D

annatiinamaria (Ei varmistettu) http://ijustwannashop.blogspot.com

Miten mä oon voinut missata ton 2012 vuoden asukuvan?:o siis niin upea! tosin tässä uudessa versiossakaan ei ole yhtään mitään vikaa. Aivan ihana paita <3 ja ihana sinä! Miten voit olla aina noin upeen näkönen joka kuvassa?

xoxo,Anna

Anna (Ei varmistettu)

Hahah, no ei kaikkia voi muistaa :) Ja voi, kiitoksia kovasti <3

Terhi (Ei varmistettu)

Septoblastia, eli nenän väliseinän suoristus on ihan ok operaatio. Mulle tehtiin sellainen pari vuotta sitten. Väliseinä käytännössä tukki vasemman puolen enkä myöskään sitten hengittänyt sillä puolella, ja se oli aina tulehtunut jne…Sillä leikkauksella ei ole mitään tekemistä kauneusleikkauksen kanssa, vaikka se siltä kuulostaa :D
Nenärusto suoristetaan ja tikataan kiinni ja tuetaan silikonilevyillä. Ne 2 vkoa, kun ne on nenussa, on hieman tuskaista, mutta ei mitenkään über-kamalaa. Nukkua voi hieman kohotetussa asennossa, niistää ei saa, vaikka tekis mieli kauheasti.
Ei särje kuin ehkä max 2 pv (ainakaan mulla), eikä silloinkaan tarvinnut panadolia kummempaa lääkettä, mutta nenu oli vähän kosketusarka about 4 kk. Esim. meikkivoiteen levitys piti tehdä hieman hellävaraisemmin ottein. Iskuja kasvoille pitää välttää ekan kuukauden ajan, ettei nenä kolhiinnu, eli sellaiset harrastukset olis pitäny jättää pariksi kk tauolle, joissa tuo mahdollisuus olis (pallopelit, kamppailulajit jne) Leikkauksen mulle suoritti yksi Suomen johtavista korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreistä, joten homma meni todella hyvin ja tulokset ovat pysyneet.
Mulle tehtiin tuon lisäksi poskionteloiden avarrusleikkaus samalla ja pyynnöstäni nukutuksessa, joten en tiennyt operaatiosta itsestään tuon taivaallista (toistekin haluaisin nukutuksella jos pitäisi uudelleen mennä). Muutamalle kaverille on tehty puudutuksella ja kuulemma ok sekin.
Nenäkannun eli sarvikuonon käyttö tuli opeteltua tuossa yhteydessä, koska sillä saa huuhdeltua nenää hyvin. Mun kohdalla se tosin liittyi niiden poskionteloiden leikkaukseen, mutta tuskin siitä haittaakaan on suoristusleikkauksessa.

Anna (Ei varmistettu)

Hmmm, kuulostaa kyllä houkuttelevalta nyt näiden teidän kokemuksien myötä tämä vaihtoehto :)

Noora (Ei varmistettu)

Heiss! Tohon nenäleikkaukseen vaan vinkatakseni. Mulla tehtiin tossa about kuukausi sitte sellanen Fess-leikkaus, missä avarrettiin noita poskionteloon meneviä aukkoja tuolla nenän sisässä ja samalla poistettiin ylimmäärästä rustoa oikeelta puolelta. Taustalla oli just toistuva niiskuttaminen, poskiontelontulehukset ja miljoonat antibioottikuurit niitten takia. Ite operaatio, mikä tehtiin nukutuksessa, ei tuntunu missään. Pari ekaa päivää oli kyllä aikamoista tuskaa turvotuksien yms takia ja kaks viikkoo olin saikulla. Mut ai että se tunne sen kahen viikon jälkeen!! Ilma kulkee ja tuntuu et happea saa tuplat enemmän ku aikasemmin! Olo on mahtava ja nyt pitäs tulehustenki pysyä poissa. Suosittelen siis kestämään sen hetkellisen ahdistuksen leikkauksen jälkeen, koska elämä helpottuu paljon! Ja ku valkkaat osaavan lääkärin ni varmasti lopputulos parempi ku hyvä :)

Anna (Ei varmistettu)

Hmmm, kieltämättä kuulostaa houkuttelevalta :)

Emilia (Ei varmistettu)

Parikymppiseltä veljeltäni poistettiin pala tuota "keskirustoa" jokin vuosi sitten. Leikkauksen jälkeen hän totesi, ettei ole tiennyt hengittämisen olevan niin helppoa ja jatkuva niiskuttaminenkin loppui. Eli ei muuta kuin leikkaukseen vaan. :)

Anna (Ei varmistettu)

Oi, ihanaaaa, kiva, että on näin paljon positiivisia kokemuksia :)

Emppu (Ei varmistettu)

Näytät kyllä ihan eriltä nykyään kun tossa vanhemmassa kuvassa. Paljon aikuisemmalta ja kypsemmältä :)

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia :)

heidip
A DAY OFF

Haha pelottavaa! Mä en mitään Pinterestiä seuraa tai muutenkaan ei usein jää mieleen blogeissa ne vaatteiden ostopaikat... Mutta tän paidan nähtyä heti tiesin, että ai tää Vilan paita vai... :D

Anna (Ei varmistettu)

Hahah, no se on sitten hyvin jäänyt mieleeen :D

Aurora (Ei varmistettu)

Täytyy kyllä sanoa että olet kaunistunut!! Jälkimmäisessä kuvassa olet aikuisemman ja luonnollisemman näköinen. Hiukset ovat niin nätit ja upean väriset! Kasvot hehkuvat ja vaikutat onnelliselta :) jälkimmäinen asustettu mielestäni paremmin :)
Jatka samaan malliin!! <3

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia kovasti <3

Mun mielest tää päivitetty asu ja Anna on parempi ja kauniimpi, kun tuo parin vuoden takainen! :)

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia kovasti, tosi kiva kuulla :)

Emmi L. (Ei varmistettu)

Kauhutarina jätetty pois, vaikkei omakohtainen olekaan :D Sisältää kuitenkin liikaa verta, oksentamista ja kipua.

Emmi L.

Anna (Ei varmistettu)

Hahahah, ehkä parempi näin :D

ee (Ei varmistettu)

Ööö hei apua! Mullakin vois olla samantyylinen juttu ton nenukin kanssa! Meinaan en pysty kunnolla hengittämään oikeen sieraimen kautta ja nuhat on aina yhtä tuskaa.. Ei ehkä niin pahasti, että tarvisin leikkausta, mutta kuitenkin! Täytyypä tutkia asiaa..

Anna (Ei varmistettu)

Kannattaa joo kysellä lääkäriltä enemmän tuosta :)

Krista (Ei varmistettu)

Hei,
kuvissasi tänä vuonna ja aikaisemmin on huima ero. Näytät kypsemmältä, en sanoisi vanhalta tai vanhemmalta. Se on ehkä myös siitä, että sinä paistat läpi, ei pelkät vaatteet. Something just clicks.
Asu näyttää myös huolitellummalta ja harkitummalta uudessa kuvassa. Vaikka ensimmäinenkin on kiva, niin se näyttää enemmän juuri siltä, että nämä on kivoja vaatteita ja siksi valittu. Uudemmassa kuvassa on asu ja sen kantaja, ei pelkästään kivoja vaatteita.
Mukavaa viikkoa!

Anna (Ei varmistettu)

Voi kiitoksia kovasti, miten ihana kommentti <3

Katya (Ei varmistettu) http://www.kkatyas.blogspot.com

Näyttää kyllä kivoilta - sekä vanhempi, että uudempi versio. Ihan mielelläni ottaisin molemmista asuista noi laukut omaan kaappiin :DD Ja ton ison valkosen lumikinoksen kans, kiitos. Mää en tiä mikä muhun on menny, mut tänä vuonna haluisin kauheet kasat lunta talveks?!!

Anna (Ei varmistettu)

Toi vanhempi laukku itse asiassa tulee Huutikseen ihan näillä näppäimillä, niin kannattaa olla hereillä, jos sellainen itselle maistuisi ;)

Mi (Ei varmistettu)

Moi! Pakko heti kommentoida tuota nenähommaa, että mene ihmeessä! Kun se leikkaus on tehty, niin kiroat itsesi että mikset mennyt jo aiemmin. Sekä mulle että mun miehelle on tehty tismalleen samoista syistä (paitsi kumpikaan ei oo juossu sänkyä päin ;-) samat korjausleikkaukset ja voi hyvä luoja kun toipumisen jälkeen pääsi hengittelemään - ah! Se todella on sen arvoista. Leikkauksena ei mikään maailman mukavin, mutta plussaa on se, että sen voi tehdä puudutuksessa, eikä tartte ottaa turhaa nukutuksen riskiä.

P.S. Tismalleen samaa mieltä aikuistumisesta. Vanheneminen onkin sitten asia erikseen. ;)

Anna (Ei varmistettu)

Ahhhh, tällaset kommentit saa mut kyllä harkitsemaan sitä jo nyt keväälle :)

Marika (Ei varmistettu)

Mun miehelle tehtiin justiinsa sama operaatio alkusyksystä, hänellä vika oli synnynnäinen. Ei ollut maailman mukavin kokemus mutta turvotuksen laskettua hengittäminen on ollut helpompaa ja päänsäryt tosiaanki vähentyny, kun ilma pääsee kiertää kunnolla. :)

Anna (Ei varmistettu)

Kiva kuulla, että siitä oli siis hyötyä :)

Ninni (Ei varmistettu)

Hei,

Multa leikattiin nenä semmoiset 6-7vuotta takaperin kun lääkäri kauhistui kuultuuan minun syöneen 10 antiobioottikuuria saman talven aikana (oli kokoajan uusiutuva poskiontelotulehdus). Yksi tulehdus tuli heti operaation jöälkeen ja sen jälkeen ei mitään! Olin hereillä koko operaation ajan ja nenä oli aivan tunnoton, ei kipuja siis. Ulospäin ei näy mitään vaikka levyjä rikottiin ennemmän kuin ensin suunniteltiin. Ok, olin kipeä seuraavan päivän mutta tämä on pienei paha saadusta hyödystä. Flunssat menee nykyään helposti normi pikku-flunssina jne jne. Ei voi muuta sanoa kuin suosittelen!

Anna (Ei varmistettu)

Kiva kuulla, että ne menee noinkin helposti :)

D-Day
D-Day

Nyt täytyy sanoa että aivan ihana kirjoitus!!!!

Anna (Ei varmistettu)

Kiva kuulla, kiitoksia :)

Pages

Kommentoi