Blogimöröstä, eli piilomainonnasta

Koska välttelen parhaani mukaan esseen kirjoittamista (järjestin mm. huonekalut uudelleen huoneessani, kävin läpi koko omaisuuteni jälleen kerran ja imuroin koko asunnon), niin toki tuli palava tarve kirjoittaa blogiakin. Ja tuijottaa noita koulukirjoja toivoen, että tieto imeytyy päähäni lukematta. Ei oo koskaan ennenkään tapahtunut, mutta ainahan voi toivoa.

Blogeissa viime vuonna paljon esillä ollut asia, piilomainonta, on pyöriny mielessäni tässä parisen viikkoa. Viikko sitten Kuluttaja-asiamies sotki lusikkansa soppaan, ja antoi oman linjauksensa asian tiimoilta. ASML valmisteli jo tätä ennen aiheesta kunnon linjausta, jota me bloggaajat odotimme innolla, ja vaikutimmekin siihen kaikki omalla panoksellamme. Meillä on bloggaajien kesken paljon ryhmiä, joissa keskustelemme sekä epäeettisistä mainostajista, että kaikesta muustakin bloggaamisessa askarruttavassa ja ilahduttavassa.

Kirjoitettuani postauksen kiusaamisesta, tajusin jälkikäteen asian, joka on minusta ollut aivan ihana havaita. Vaikka blogiskenessä on myrskyjä ollut jonkin verran taustalla (joskin suurin osa niistä täysin lukijoiden päästä keksittyjä, itselleni ei esim. vieläkään ole täysin selvää, miksi ja mistä meillä on Iinan kanssa sotaa, kun siitä on jo pari vuotta kai puhuttu aina jossain.. asia joka naurattaa meitä aina), niin tyyntä on ollut horisontissa jo pitkään. Kun monet monet bloggaajat kiittelivät kiusaamistekstiäni meilien tai facebookin välityksellä, niin havahduin ihanien naisten kanssa viestinvaihdossa siihen, että bloggaajien kesken solidaarisuus ei ole koskaan ollut näin korkealla. Jotakuinkin jokainen, joka tästä ammattia itselleen kaipasi, sai siitä itselleen sellaisen. Kukin tahoillaan, eikä mitään turhaa kilpailua enää ole ilmassa pienenkään pilven vertaa. Vuosia tätä olemme kaikki tehneet, nähneet ne kaikki nurjat puolet ja oppineet toisiltamme, toistemme virheistä ja ennen kaikkea kehittyneet bloggaajina toisten bloggaajien vuoksi. Pidän esimerkiksi Hannaa aivan mahtavana esimerkkinä siitä, miten suomalaisessa blogiskenessä ollaan edelläkävijä. Ja samaan aikaan kuin lempeä isosisko meille kaikille muille. Sama pätee Nelliinaan. Nämä naiset ovat aina lohduttaneet, ilahduttaneet ja iloinneet muiden bloggaajien kanssa. Ja esimerkillään varmasti vaikuttaneet siihen, että vaikka lauma vahvalla persoonalla varustettuja akkoja (with all my love ladies :D) pyörittää jotakin alaa keskenään, niin nykytilanne on äärimmäisen Solidaarinen. Isolla S:llä.

Mutta takaisin aiheeseen. Olimmekin varmasti kaikki hiukan pettyneitä, ettei varsinaista ASML:n linjausta koskaan tullut. Me bloggaajat ihan oikeasti odotimme sitä. Jonkinlaista ohjeistusta, johon turvautua syyttelyn lentäessä niskaan. ”Kyllä, minä teen oikein, jos et usko, katso täältä” olisi helpottanut kummasti kaikkea kitinää piilomainonnasta. Ja vaikka alkuun puhuinkin solidaarisuudesta bloggaajien välillä, en halua puhua kenenkään muun puolesta, vaan tässä postauksessa ilmaisen vaan ihan omia ajatuksiani.

black and white hands retro feathers grayscale ink german writing letter 2560x1600 wallpaper_wallpaperswa.com_92

Kuluttaja-asiamiehen linjaus on.. No, se on. En mene sitä tuomitsemaan. Siitä paistaa tietyllä tapaa ymmärtämättömyys alaa kohtaan. Ala on niin tuore, että varmasti itse kukin ASML:stä, kuluttaja-asiamieheen ja verottajaan on vähän helisemässä tämän kanssa. Kyllä se siitä. Tunnen suurta ylpeyttä itsestäni ja kanssabloggaajistani, jotka olemme käytännössä luoneet Suomeen uuden alan. Joka työllistää naisyrittäjiä paljon. Tapu tapu meille. Takaisin siihen kuluttaja-asiamiehen linjaukseen. Jos joku haluaa lukea palikkatekstiä, olkaa hyvät. Löytyy täältä. Ei mitään maailmanmullistavia keksintöjä, yksi totaalinen aivopieru (löytyy viimeisestä kappaleesta..) ja loppujen lopuksi ei taas auta yhtään ketään, koska lukija ei tuota etsimättä löydä, tai edes ehkä tiedä etsiä. Bloggaajat eivät saaneet tuosta mitään uutta irti ainakaan. Tekstin tarkoitusta en oikein tiedä.

Kuitenkin. Se, mikä minua tässä piilomainonta-ajatuksessa niin kovin kiinnostaa, on se, miten aiheesta on tehty ase. Väline, jolla rankaista bloggaajaa. 

Haluan korostaa, mä en millään tavalla tue piilomainontaa blogeissa. Se ei ole hyväksi kellekään, vaan läpinäkyvyys mainonnassa on tärkeää kaikkien kannalta. Kuitenkin, minusta on todella mielenkiintoista, miksi asia on juuri blogien kohdalla herättänyt näin ison myrskyn. Onkohan tuo kuluttaja-asiamiehen linjaus lähetetty myös toimittajille? Vai ollaanko heille kenties tekemässä omaa linjausta? Vuosikausia myöhässä. Naistenlehdet ovat täynnä mainoksia. Mainossivujen lisäksi kosmetiikka-, kirja ja matka-artikkelit ovat täynnä piilomainontaa. Ainakin jos ne arvottaa samalla tavalla kuin blogipostaukset. Lehdissä on se yksi kaksi sivua lehden loppuvaiheessa, jossa kerrotaan, että artikkelit sisältää tuotesijoittelua. EI muuten kosmetiikkakokeilu-artikkelien kohdalla ole missään kissan kokoisin kirjaimin, että ”hei, tämä on maksettu mainos, toimittajat/lehti on saanut tuotteet testiin ilmaiseksi samoilta PR-toimistoilta kuin bloggaajatkin”. Eikä matkatoimittajat kirjoittaessaan artikkelia kaupungista X kerro, että heidän matkansa sinne on maksanut yritys Y. Sinänsä minusta mielenkiintoista, ja todella kummallista, että näin päin. Blogit on maksuttomia, kun taas naistenlehdet maksaa lukijalle lukea. Lukija maksaa siitä, että lukee piilomainontaa. Jälleen, jos blogit ja lehdet arvioidaan samassa mittarissa. Mitä ei nähtävästi tapahdu, vaan blogit ovat jotenkin joutuneet asemaan, jossa ne ovat paljon tarkemmassa syynissä.

Sama pätee TV-tuotesijoitteluun. Leffaa / sarjaa katsoessa maininta mahdollisesta tuotesijoittelusta vilahtaa leffan alussa ja mainoskatkojen jälkeen. Jos vilahtaa. Vaikka niitä leffoja rahoitetaan sillä tuotesijoittelulla. Kummallista. Suomi taitaa muutenkin olla ainoa maa, jossa piilomainonnasta on edes lainsäädäntöä. Kanssasiskomme Britanniassa ja muissa maissa tekevät mitä lystäävät kenenkään asiaan puuttumatta ja asiasta nipottamatta.

Mutta miten piilomainonta sitten pitäisi kitkeä blogeista? Tästä voidaan olla eri mieltä, ja mielipiteet on hyvästä. Mutta, mielestäni kaikkien tulisi muistaa, että vaikka ko. laki on luotu kuluttajan suojaksi, sitä ei ole samalla luotu mainostajan tai bloggaajan haitaksi.

Laki sanoo näin: Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan. (Kuluttajansuojalaki, 2. Luku, 4§) ja ”Mainos on aina voitava tunnistaa mainokseksi, kaupallisia viestejä ei saa piilottaa muuhun viestintään ja mainostaja on markkinoinnissa voitava tunnistaa.” Mitä tämä käytännössä siis tarkoittaa? Postauksissa, joissa bloggaaja hyötyy jotakin mainostaessaan, on ilmoitettava, että kyseessä on mainos. Kuluttaja-asiamiehen linjauksessa on esitetty mm. tapa, jota itse käytän. Merkitsen yhteistyöpostausten loppuun ”Postaus on toteutettu yhteistyössä tahon X kanssa, ja sisältää tuotesijoittelua”. Tällä lauseella on tuo säädös otettu huomioon ja postaus on sitä myötä lainmukaisesti tehty. Lauseesta käy ilmi, että mainos on mainos ja kenen lukuun mainos on tehty.

Kuluttaja-asiamiehen linjauksessa on paljon vaikeaselkoista palikkatekstiä ja paljon ajatuksia siitä, miten tämän lainsäädöksen käytännössä voi toteuttaa blogissa. Lienee paikallaan muistuttaa, että kuluttaja-asiamies ei ole tuomioistuin tai lain laatija. Kyseessä ei ole sääntö eikä pakote. Ainoastaan linjaus. Sieltä siis sivulausetta tulkiten on turha tulla ylettämään kenellekään mitään vaatimuksia. Vaikka kuluttaja-asiamiehen tarkoituksena on varmasti ollut laatia hyvien menettelytapojen ohje, niin ainoa oikea sanelija tässä asiassa on lakikirja ja Suomen tuomioistuin.

Laki on kuitenkin loppujen lopuksi hyvinkin helppo. Kun kerrot, että postaus on tehty yhteistyönä / mainoksena / sponsoroidusti, ja kerrot yhteistyökumppaniyrityksen, olet lakisääteisen velvoitteesi täyttänyt.

Tästä päästään tähän mielenkiintoiseen ilmiöön, joka piilomainonnan ympärille on muodostunut. Tästä hyvänä esimerkkinä on saamani kommentti tähän postaukseen, joka mielestäni sisältää piilovittuilua (pun intended), mutta saatan toki erehtyä.

”Mulle jäi vähän epäselväksi tässä, että onko linkit mainoslinkkejä kun sitä ei mainita postauksessa. Onko kyseessä ainoastaan niin, että saat rahaa siitä kun laitat kuvia Nelly.comin sivuilta ja mainostat heidän vaatteitaan (mikä oli mainittu postauksessa), vai saatko rahaa myös jos lukijat klikkaavat linkkejä/tilaavat linkkien kautta vaatteita? Näin lukijan näkökulmasta olisi mukava jos kertoisit myös mikäli linkit ovat mainoslinkkejä, nyt asia jäi vähän epäselväksi 🙂 Joskus tuntuu, että blogeja lukiessa mainokset eivät ole kovin selkeitä (esim. juuri sun blogissa oon huomannut tän, siksi palaute), ja silloin jää vähän ikävä maku suuhun kun tuntuu, että bloggari tahtoo piilomainostaa vaikka varmasti tästä ei ole kyse.”

pen-nib

Tämä on jännä konsepti, miten osa lukijoista on nyt kääntänyt tän asian niin, että kun piilomainonta on lainvastaista, niin sitten bloggaaja on paha jos ylipäätään mainostaa. Ja jos nyt kerta mainostaa, niin sitten pitäisi kertoa kaikki yksityiskohdat siitä yhteistyöstä. Ei. Se ei tarkoita suinkaan sitä. On jotenkin unohdettu, että piilomainonta on pahasta. Puhdas mainonta ei.

Lukijan näkökulmasta varmasti moni asia olisikin kovin mukavaa, mutta haluaisin muistuttaa tällä postauksella aika tärkeästä asiasta. Suomen Laki on se, joka määrittelee piilomaininnan, ei bloggaaja eikä lukija.

Jos minun postaukseni lopussa on lause ”(Postaus toteutettu yhteistyössä Nelly.comin kanssa ja sisältää tuotesijoittelua)” onko minun mainopostaukseni selkeästi ilmoittanut sen kaupallisesta tarkoituksesta? On. Onko siinä tullut ilmi kenen lukuun markkinoidaan? On.

Lain mukaan postaus ei siis sisällä piilomainontaa. Kyseessä ei ole mielipideasia, vaan kylmä fakta. 

Lain tarkoitus ei suinkaan ole se, että joku yksi lukija, joka ei ymmärrä, tai monessa tapauksessa ei selvästikään halua ymmärtää postausta mainokseksi, ei sitä siksi ymmärrä. Lain tarkoitus on se, että yleisellä tasolla tavallinen, asiaan tarkemmin vihkiytymätön henkilö, tunnistaa sen mainokseksi.

Piilomainontaa ei ole se, jos lukija ei saa omasta mielestään tarpeeksi omaa uteliaisuuttaan ruokkivaa tietoa. Piilomainontaa on silloin, kun nämä kaksi yllämainittua edellytystä mainonnan tunnistettavuudesta ei täyty. Lause, jossa kerron postauksen olevan yhteistyöpostaus ja sen sisältävän tuotesijoittelua ja sen olevan X:n kanssa tehty, täyttää nämä ehdot.

Bloggaajalla ei TODELLAKAAN ole minkään lain määräämää velvollisuutta kertoa lukijalle, millainen sopimus on minkäkin yrityksen kanssa. Se on ihan yksityisyydensuojan ja sopimussuojan pariin kuuluva tieto. Minun ei tarvitse kertoa MITÄ saan mainoksesta, KUINKA PALJON, MITEN ja MILLOIN. Minun tulee vain kertoa, että se ON mainos. Minulla ei ole mitään velvoitetta eritellä mitään siitä mainoksesta. Kunhan vaan kerron, että se sellainen on. 

Jotenkin hassusti tässä asiassa on päästy siihen, että osa lukijoista on omaksunut sen ajatuksen, että lain tarkoitus on antaa oikeus kiusata bloggaajaa jatkuvasti vetämällä piilomainonta-kortti. Ei ole. Tarkoitus on luoda raamit, joissa lukija/kuluttaja tietää, lukeeko mielipidettä, johon on mahdollisesti vaikuttanut jokin voittoa tavoitteleva tai tavoittelematonkin yhteisö. Mainonta blogeissa ei ole joku lukijan yksinoikeus, jossa hän on ainoa, jolla pitää olla oikeus johonkin. Myös bloggaajalla ja mainostajalla on oikeus tietynlaisiin oikeuksiin mainonnan parissa, ja niitä oikeuksia ei pitäisi talloa. Minun oikeuteni bloggaajana yksityisasioideni pysymiseen yksityisinä on ihan yhtä tärkeä kuin lukijan oikeus tietää, onko postaus mainos vai ei. Myös mainostajalla on oikeus mainostaa paljastamatta kilpailuoikeuden alaisuuteen kuuluvia tietoja.

Loppukaneettina: Piilomainonta on väärin, enkä itse tue sitä millään lailla, eivätkä kukaan tuntemistani bloggaajista. Mutta myös bloggaajan jatkuva ahdistelu aiheesta on väärin. Lakia ei ole luotu täyttämään tiedonjanoisten lukijoiden uteliaisuutta meidän raha-asioista tai sopimuksista. Toivon, että muutkin bloggaajat muistavat tämän asian ja pitävät kiinni omista oikeuksistaan, loukkaamatta samalla lukijoiden oikeuksia. 

Asiallinen keskustelu aiheesta on äärimmäisen tervetullutta 🙂

(Kuvat: 1 ja 2.)

Kommentit (65)
  1. Oot kirjottanu tosi hyvin tästä aiheesta! Oon aina miettiny, että sulla lukee selvästi tää, eikä musta jää minkäännäköstä epäselvyyttä onko postaus mainos vai ei… En tajuu myöskää miks ihmiset välttää niiden linkkien klikkausta, koska bloggaaja saattaa saada siitä rahaa? Parempihan se on että joku siitä hyötyy, ku se ettei kukaan, niin mä aattelen 🙂

  2. Musta on aina ollut OK, että blogeissa mainostetaan, ja että bloggaaja kerää niillä rahaa.

    Kuitenkin, mulle ei ole OK, eikä ole koskaan ollutkaan (varmaan ehkä voisi tulla, jos selittäisit oman periaatteellisen kantasi tähän?), se tosiasia, että niistä mainoslinkeistä bloggaaja voi kerryttää rahaa monia päiviä/viikkoja/kuukausia. SE on mun mielestä jo hyvin harhaanjohtavaa.
    Otetaas esimerkki, että mielipide tulee selväksi:
    Bloggaaja laittaa mainoslinkin, jota klikkaamalla pääset kuvassa olevaan tuotteeseen. Lukija klikkaa itsensä tuotteeseen, tilaa tuotteen, bloggaajalle kertyy pieniä roposia ja kaikki on ihan fine. Bloggaaja hyvien tapojen mukaisesti ilmoittaa postauksen sisältävän niitä ja näitä mainoslinkkejä, etc etc. Pointti tuli siis selväksi.
    MISSÄÄN VAIHEESSA bloggaaja ei kuitenkaan kertonut, että ”klikkaamalla tätä mainoslinkkiä mulle kertyy niitä roposia vielä kuukaudenkin päästä, kun käyt siellä shoppailemassa, vaikka et enää mun mainoslinkin kautta sinne mene.” Jos vaikka äitini kertoo, että nettikaupassa X on sellanen ihana vaate, kuin Y, ja mä käyn sen sieltä shoppailemassa, bloggaajalle, jonka mainoslinkistä mä sinne menin ÄITINI suosittelemana, saa niitä senttejä taskuunsa. Eikö se ole yksinkertaisesti väärin? Tässä jälkimmäisessä tapauksessa äitini on tehnyt ”työn”, ei bloggaaja. Äitini tilille pitäisi kertyä ne sentit ostoksestani ostaessani tuotetta Y, eikä bloggaajalle (siis, jos tämä käytännössä olisi edes mahdollista).

    Olet itseasiassa ainut blogi, jonka kautta klikkaan itseni esim. Nellyn sivuille tai ylipäänsä ainut lifestyle-blogi jota seuraan (muuten seuraan sisustusblogeja). Siksi joskus kyselinkin sulta, että kuinka noi sun mainoslinkit toimivat. Olin ehkä vähän pettynyt vastaukseen, koska et itsekään osannut siihen vastata. Se oli harhaanjohtavaa.
    Älä luule väärin. En käy säännöllisesti poistamassa evästeitä/sivuhistoriaa/jne siksi, että et saa rahaa käytännössä tekemättä mitään (siis tarkoitan tällä tuota äitini kertoi vaatteesta Y -jutulla). Mutta silti se mietityttää, koska olen periaatteellinen ihminen.

    Ottaisitko siis kantaa siihen, että blogin lukijoille ei kerrota mainoslinkkien toimintaperiaatetta?
    Tässä ei toimi tuo aikakausilehtivertaus, koska kun lukija ostaa aikakausilehden, lukija ei lehden sivulta linkkaa itseään yhtään mihinkään. Lukija tietää, että artikkeli sisältää tuotesijoittelua, ja juttu ei jää epäselväksi.

    Uskoisin siis, että osa lukijoista ei ajattele blogien sisältävän piilomainintaa, vaan osalla on sama ”ongelma”, kuin mullakin.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *