Done

Hello!

Tää on nyt nähtävästi muuttumassa kovaa vauhtia hammasblogiksi, mutta annetaan se mulle ehkä anteeksi. Heräsin tänään vähän ennen yhdeksää ja lähdin rämpimään tuohon viereiseen hammaslääkäriin. Onneksi suukirurgini sattui olemaan aivan ihana nainen, joka oli niin rauhoittava, että kiemurtelin siinä tuolissa noin puolet vähemmän kuin yleensä. Mulla on edelleen aika hyvä muisto mun todella pahasta hammaslääkäripelosta, joka on onneksi laantunut sellaisella normaalille ”viheen teitä ja pelkään teitä, mutta en enää itke ja hyperventiloi” -tasolle.

Nyt on sitten yksi hammas vähemmän tässä turvassa. Kipu on tällä hetkellä aika sietämätön, kun puudutus on juuri alkanut laskemaan. Itse poisto tehtiin paikallispuudutuksessa, vaikka nukutustakin tarjosivat. ”Ei kiitos”. Sitten kaavittiin, raavittiin ja revittiin. 40 minuuttia leuka jumissa siinä, mutta onneksi ei tarvinnut alkaa leikkaamaan ikeniä sentään. Se mua kai eniten hirvitti. Kerroin lääkärille siitä, että mulle on aiemmin kerrottu, että mulla on ohutta verta ja luettelin kaikki ongelmat, jotka oli viisureiden kanssa. Mullahan on molemmat alaviisurit aiheuttanu tosi paljon ongelmia poistoissa, kun kumpaakaan ei ole tullut sitä verihyytymää suojelemaan poistokuoppaa. Typerä veri. Tosin ihan ehkä hyvä näin päin, nimittäin kun se ei hyydy mitenkään liian nopeesti, niin lennot on hieman turvallisempia. Aspiriinista on jo kauan sitten käsketty pitäytymään poissa (ohentaa verta) ja todettu, että mennee ohi vanhetessa. Nyt on sitten poistokuopassa jonku sortin lisäjuttu, joka auttaa sen hyytymän muodostumista ja tuo lääkärini laittoi siihen tikinkin. Katsotaan selviänkö tällä kertaa ilman musertavaa kipua ja pientä Panacod -addiktiota.

Ei paljoa lämmittänyt mieltä lääkärin kehut siitä, että juurihoito oli tosi hyvin tehty. Ja onneksi tämä sentään huomasi heti, että oli juurikin se mun vammahammas kyseessä, eli kolmejuurinen hammas. Hampaissa on aina kaksi juurta, ja tämä sama kaveri aiheutti juurihoidon aikana pienen ongelman, kun silloinen hammaslääkäri ei huomannut kolmatta juurta ja sinne jäi ne tulehtuneet hermot. Tämän lisäksi mulla on toinenkin hammas juurihoidettu, ja se onkin nyt mun prioriteetti. Tämän kanssa pitää kuitenkin odotella kuulemma 6 kk luutumista, ennen kuin sinne saa lähteä mitään implanttiruuveja tunkemaan, joten mun seuraava agenda hammasosastolla on laittaa kruunu siihen toiseen juurihoidettuun hampaaseen.

Mulle kyllä suositeltiin juurihoidettujen hampaiden kruunuttamista ja uhkailtiin, että ne saattavat hajota. Mutta sanopa juuri kahdesta juurihodoista selviytyneelle hammaspelkoiselle 21-vuotiaalle, että tämän pitää käydä vielä lisää hammaslääkärissä ja maksaakin siitä vielä hirveitä summia, jotta mahdollisesti olisi hyötyä. Pyh. Hampaat ei oo vaivannu ikinä sen jälkeen, joten mä olen autuaan unohtanut koko homman. Ennen toissapäiväistä. Nyt siis hampaan kruunuttaminen nousi tärkeysjärjestyksessä aika korkealle, ja jahka toivun tästä operaatiosta, niin se on seuraava tekoni.

Ottakaahan siis kaikki samanlaiset laiskat unohtelijat ja hammaslääkäreiden inhoajat opiksi ja varatkaa se perhanan aika siihen kruunun laittoon. Ennen kuin käy kuten mulla. T: 27 hammasta jäljellä. :/

Photo on 16.1.2014 at 14.13 #2

Meinasin jo jättää tän postauksen kuvattomaksi, kun näytän niin kuolemalle, mutta toisaalta, tällaista se bloggaajienkin elämä on. Ylämäkien lisäksi aika pajon alamäkiä, eikä elämä ole aina kovin hehkeetä. Mä palasin lääkäriltä joskus 10 jälkeen ja nyt oon nukkunu reilu neljä tuntia. Naama on vähän turvoksissa ja suukalusto on superkipee, mutta kyllä tämä kai tästä. Särkylääkettä oon joutunut jo nyt ottamaan, ja ajattelinkin pysytellä koko päivän täällä sängyssä. Kuten osanette kuvitella, mitään kovin luovaa ei siis ole mielessä, mistä saisi postausta taiottua. Ajattelin, että päivän suurin effort tulisi olemaan lähikaupassa käyminen, jotta saisin jäätelöä, mutta muistin tässä samalla, että mähän oon lähdössä huomenna Suomeen! Pitää siis ehkä jostain kaivaa energia ja saada itseeni sen verran liikkeelle, että saan pakattua. Ellei matkamessuilla oo OK esiintyä tällä likaistakin likaisemmalla fledalla ja pyjamanhousuissa?

Mä olen matkamessuilla siis Rantapallon pisteellä pyörimässä jonkun verran lauantaina, mutta parhaiten mut tavoittaa sieltä Elämyslavan ääreltä.

Mungolife-ja-Kaukokaipuu-messuilla

Jutellaan Elämyslavalla 17.30 Nellan kanssa matkabloggaamisesta, joten tulkaa ihmeessä kuuntelemaan! 🙂 

Rantapallon sivuilla on nyt paljon kivoja vinkkejä matkamessuille, joten käykääpäs tutustumassa TÄÄLLÄ ja tulkaa ihmeessä moikkaamaan meitä sinne Elämyslavan lähistölle lauantaina, pyöritään siinä varmasti jokunen hetki itse lavaesiintymisen jälkeenkin 🙂

Mä jatkan nyt koisaamista ja voimien keräämistä, toivoen, että särkylääke vaikuttaa pian! 🙂

Kommentit (46)
  1. Tsemppiä koettelemukseen! Eiköhän se taas siitä parin päivän päästä viimestään helpota. Itselläni on yksi juurihoidettu hammas (n. 6 vuotta vanha) ja odottelen joo että milloin se tulee tiensä päähän.
    Aijuu, ja parin viikon päästä kahden viisurin poistoon. Ääk 😀

    1. Suosittelen ehdottomasti kruunuttamaan ton hampaan 🙂 Et halua tätä kidutusta käydä läpi 🙂

  2. Lena / London and beyond
    16.1.2014, 15:23

    Tsemppiä sulle, hammaskipu on yksi kauheimmista 🙁 oon itse migreenin kourissa ja sekin on aika jäätävää, tosin saapahan nukkua ihan luvan kanssa. Hauskoja matkamessuja ja Suomen reissua, multa jää tällä kertaa messut väliin kun on Lontoossa hommia. Harmittaa mut minkäs teet!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *