Düden Waterfall

Mungolife

DÜDENIN VESIPUTOUKSILLA. Tämä nainen huitelee Kapkaupungissa paraikaa, mutta tämä onkin hyvä mahdollisuus palata hieman vielä Turkin Antalyaan, ja tällä kertaa Düdenin vesiputouksille. Joka päivä tuli kammettua itsensä pois uima-altaalta ja vähän tutustuttua kaupunkiin iltapäivisin. Düdenin vesiputous oli ehdottomasti yksi niistä kohteista, joilla halusin vierailla. Ylipäätään Antalya hurmasi minut (vastoin omiakin odotuksiani), mutta siitä lisää seuraavassa Antalya -postauksessa :) Tässä haluan vain hieman ihailla vesiputouksen kauneutta ja samalla esitellä mun asun, jolla kävin vesiputousta ihailemassa.

Mulla on tosi ristiriitainen suhtautuminen veteen. Toisaalta pidän vettä ja varsinkin vesiputouksia tosi rauhoittavina. Viihdyn hyvin meren rannalla, en tule merisairaaksi juuri koskaan, tykkään uida, rakastan snorklaamista ja olin ihan blown away ensimmäisestä sukelluskokeilustani. Kuitenkin samalla pelkään jollakin tapaa vettä. Sellainen kunnioittava suhtautuminen veteen. Yksi mun suurimpia pelkoja on hukkua. Se ei estä mua menemästä sukeltamaan tai uimaan, mutta samalla tiedostan jokaisen liikkeeni vedessä ja olen paljon harkitumpi ja varovaisempi veden lähellä. Olen melkein hukkunut penskana, joskus 6-vuotiaana muistaakseni enoni repäisi minut pinnalle, kun olin jo ehtinyt pinnan alle. Olimme perheiden kanssa rannalla ja eksyin kahden laiturin väliin, jossa olikin matalikon sijasta syvempää. Onneksi enoni näki rämpimiseni, muuten ei välttämättä täällä kukaan kirjoittelisi Mungolife -nimistä blogia. Australiassa paljon kuuli erilaisia tarinoita vesiurheilun kääntöpuolista, ja sielläkin oppi arvostamaan ja kunnioittamaan veden kauneuksia ja veden vaaroja. Silti, kaikesta huolimatta vesiputoukset ovat mun mielestä kauneimpia luonnon tarjoamia nähtävyyksiä. Ja Düden oli minusta upea. Ikään kuin pienen sademetsän keskellä olisi tuolla ollut. Vaikka matkaa keskustasta ei ollut pariakymmentä minuuttia enempää.

Jos asuisin Antalyassa, hengailisin tuolla varmasti usein. Veden porina ja kaunis kasvillisuus oli jotenkin tosi inspiroiva ympäristö :)

Düdenin vesiputous oli siitä makea, että sen "sisälle" pääsi. Kallio, jonka päältä vesiputous tippuu, on louhittu niin, että sinne pääsee kävelemään ja kurkkimaan vesiputousta sieltä kalliosta. Aika makea paikka. Ahtaanpaikankammoiselle en suosittele. Itsellänikin kävi pari kertaa mielessä, että koko homma saattaisi romahtaa niskaan, jos vettä tulisi kovalla paineella. Mulla onkin aika vilkas mielikuvitus. Siitä muistona nuoremmalla iällä pari paniikkikohtausta täysin turhasta. Välillä voi kuvitella, että lintu saattaisi istua snorkkelin päälle snorklatessa, ja siihen voisi tukehtua. Se on ihan normaalia. Ainakin mulle. Onneksi viimeisestä paniikkikohtauksesta on jo hetki, joskin pelkotiloja voi välillä tulla. Tiedättekö sellaisia olotiloja, joissa sydän ramppaa tuhatta ja sataa ja huone heiluu silmien edessä. Välillä mietin, että kokisinko mitään moisia, jos en ajattelisi vähän liikaa. Yleensä kaikkea typerää.

Tällaista siellä luolan sisällä on. Jännää, eikö?

Muuten vesipuiston läheisyydessä on puisto, joka on melko mitäänsanomaton.

Tosin siellä oli makea papukaija.

Mulla oli lapsena kaksi undulaattia. Vihreä ja valkoinen. Ne oli tosi tosi kauniita, ja rakastin niitä kovasti. Valkoinen kuulemma lensi kotiinsa, koska hänen äitinsä ikävöi häntä. Ja vihreä kuulemma ikävöi valkoista niin kovin, että se piti päästää lähtemään valkoisen perään. Tarkemmin ajatellen mun undulaatit ehkä kuoli, eikä äiti viitsinyt murtaa mun pientä sydäntä. Ihana äiti. Ne oli mun ainoot lemmikit ennen Simbaa. Ne oli tosi pieniä ja sillä vihreällä oli keltainen masu. Ja ne oli tosi fiksuja ja viihtyi mun kädessä. Mä olin vähän keskittymisongelmainen lapsi ja kuulemma mut sai niillä linnuilla rauhalliseks. Anna undulaatti Annalle käteen, niin se istuu hetken paikallaan. Voi mun äiti-raukkaa. Ei varmasti ollut helppoa olla mun äiti. Tosin se nyt on tuskin ollut helppoa ikinä tässä 25 vuoden aikana. Millon oon polvileikkauksessa Australiassa, millon tyrmätty Barcelonassa ja millon muuten vaan onnistunu ryssimään jotain. Joka tapauksessa, ehkä mun undulaattien takia oon edelleen aina ihan fiiliksissä kun nään jossain papukaijan. Ne on musta kivoja lintuja.

Mun asuna toimi yhdistelmä, josta en oikeastan pahemmin tykkää, mutta jätin vahingossa mun sopivat kengät kotiin ja siksi jouduin kulkemaan asussa, joka ei toiminut yhteen. No ei se mitään. Tropiikkimekko, joka näkyi Emilio Puccien kanssa Suomessa, on mun lempivaate tällä hetkellä. Se on imarteleva päällä, täydellistä rypistymätöntä kangasta ja ihanan värinen. Ja kesäinen! Mä rakastan kesää. Asu olisi makuuni vaaleilla kengillä, mutta en uskaltanut lähteä vesiputouksille släbäreillä, enkä ollut pakannut mukaan järkeviä vaaleita kenkiä. Noilla mustilla sandaaleilla siis mentiin, vaikkei ne asuun sopinutkaan.

Näissä kuvissa muuten käy hyvin ilmi se, miksi mä käytän aina vaaleanpunaisia huulipunia ja -kiiltoja. Mun huulet on luonnostaan melko vaaleanpunaiset, mutta kuvissa jos hymyilen, näytän huulettomalta. En näihin kuviin jaksanut meikata, kun aurinkolasit pelastaa paljon. Valitettavasti ne ei suuvärkki-osastoa pelasta ollenkaan.

Jos jotain positiivista asusta voisin sanoa, niin voi että olen iloinen että löysin vähän aikaa sitten mun uusimman lempilaukun!! Tällä kertaa se maksoi 0 euroa ja makasi mun omassa vaatekaapissani. Tai tarkemmin sanottuna mun huuto.net -kasassa. Poteito potaato. Kyseinen laukku on lahja ex-poikaystävältä vuodelta 2009, eli omistuksessa se on pysynyt jo viitisen vuotta. Joku siinä alkoi ärsyttää mua vuosi-pari sitten, ja viskasin sen huutiskasaan. Tai ei siinä mua oikeastaan mikään ärsyttänyt. Mulla vaan on tapana putsata mun vaatekaapista kaikki, mitä en oo käyttäny hetkeen. Jostain syystä tän laukun kohtalo oli sellainen, etten koskaan keksinyt sille käyttöä. Hah! Nyt olen keksinyt sille turhankin tehokkaasti käyttöä. Oli ainoa laukkuni Antalyassa mukana, ja toinen niistä, jotka ovat täällä reissussa mukana. Povaan tässä vaiheessa meille auvoista lähitulevaisuutta. Mulla on paljon ideoita, joissa tää toimii.

On muuten ihana tunne, kun uusi lempilaukku ei tarkoita suurta lovea lompakkoon! Vaan ainoastaan sitä, että sen olemassaolon unohtaa välissä? :)

(Koskisikohan sama vuosien "poissa silmistä" -meininki muuten miehiä? Taidanpa Suomessa metsästää käsiini lukioaikojen vuosikirjat.)

Mitäs te tykkäätte tästä mun yhteensopimattomasta asusta? :)

Kommentit

noushka (Ei varmistettu)

Oon yleensä laiska kommentoija mutta nyt halusin tulla sanomaan että ihania kuvia, ihana kesäasu ja hattu (!) ja näytät muutenkin tosi kauniilta ja onnelliselta! Tuollaiset "nudehuulet" sopii mun mielestä tosi hyvin sulle!!!

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia kiitoksia :)

millamainen

Vauuu, mikä paikka! <3

Anna (Ei varmistettu)

Niinpä! :)

Olyah (Ei varmistettu)

Huomaa kuinka kauan on lukenut mungoa, muistan ton laukun silloin kun sait sen :D ja sit sen toisen russel & bromleyn mustan (?) laukun<3

Anna (Ei varmistettu)

Jep, kaksi niitä sain silloin aikanaan :)

Nonna (Ei varmistettu)

Tähän postaukseen täysin littymätön kommentti, josta on pitänyt pitkään sanoa, mutta aina se on unohtunut. Olisiko siis mahdollista saada tänne postauksen alaosaan myös painiketta (vai mikä onkaan nimeltään) josta pääsisi edelliseen tai seuraavaan postaukseen? Olisi mukavampi jos ei tarvisi jutun luettuaan aina rullata takaisin ylös. :)

Anna (Ei varmistettu)

Joo, mä pyydän sellaiset :)

Ansku in Ireland (Ei varmistettu)

Oon ilmeisesti ollut pitkaan sun lukija koska muistan kun sait ton laukun ja if memory serves me right niin sait toisen mustan laukun samasta puljusta lontoo reissullanne? Miks muistan tallasia random factoja god only knows :-) mut tosiaan, tykkasin laukusta silloin ja tykkaan laukusta nyt joten ajaton veska kyseessa!

Anna (Ei varmistettu)

Hahahah, kyllä vain :) Sama laukku! Sen toisen olen jo myynyt, mutta tämä on jäänyt mulle :)

Jennn (Ei varmistettu)

Mietin just kuinka kivat noi kengät on ton mekon kanssa kun pääsin tohon "jätin sopivat kengät kotiin"-kohtaan :) Mun silmääni toi kontrasti on oikeesti tosi kiva, ehkä toimisi eri laukun kanssa paremmin, mutta eihän se lomalla ole niin justiinsa :) Ja toi mekko on kyllä älyttömän ihana!

Anna (Ei varmistettu)

Haha, no mielipide-eroja :) Ja nimenomaan! :)

Julia (Ei varmistettu)

Just äsken mungostylen puolelle kommentoin miten oon hämmästelly kuinka paljon samaa meistä löydän ja taas lisää! Itse kutsun tätä Huono tuuri -syndroomaksi kun aina sattuu ja tapahtuu millon mistäkin ittensä löytää :D

Anna (Ei varmistettu)

Hahahah, tehdäänkö lista? :D

SHaidi (Ei varmistettu)

Täysin matkaan liittymättä kysyn, mitä lentoyhtiötä käytit australian matkoilla? Olitko tyytyväinen palveluun? Paljonko noin hinta oli lennosta?
Tarkoituksena on lähteä sukuloimaan syksyllä australiaan ja haluaisin kuulla kokemuksia lennoista. Kiitän jo valmiiksi :)

Anna (Ei varmistettu)

Apua, oon menny niin monella eri. Qantas ja Finnair on musta molemmat ok, Cathay Pacific Airlines on ihan kamala mun mielestä ja Malaysian on musta mahtava, ehdottomasti suosikkeja Malaysian ja Singapore Airlines :)

Ihana tuo mekko ja koko asu, vaikka vaaleita kenkiä ei ollutkaan! Voipi olla että laukku edellä, mies perässä ;)

Anna (Ei varmistettu)

Hahah, no ei sentään :D

karla (Ei varmistettu)

moikka anna! :) ihania kuvia ja ja ihana mekko sulla… oioi! aivan mieletön matkakuume päällä ja nää sun matkakuvat ei yhtään auta asiaan! ;) oon pitkään jo toivonut että olis kiva jos sulta tulis joku matkapostaus missä vaikka olis satunnaisia matkakuvia eri matkoilta, juttua siitä mikä matkakohde on jäänyt mieleen eniten, mihin haluat takaisin, mihin et, mihin et koskaan uskonut meneväsi mutta rakastuitkin paikkaan jne… ja listattuna maat missä olet käynyt jne! :) ja vaatekaapin kulmakivet juurikin vaatteista olisi mahtavaa! mutta nämä ovat vain toiveita! hauskaa kapkaupugin lomaa teille, varmasti aivan mieletön reissu!

Anna (Ei varmistettu)

Voisin kyllä jossain vaiheessa tehdä postauksen ylipäätään matkustamisesta :) Vaatekaapin kulmakivistä tein juttua Mungostylen puolelle vähän aikaa sitten :)

Kaista (Ei varmistettu)

Asu on ihana, koska siinä on juuri sitä rentoutta ja tavallisuutta jota haikailit lauantain blogipostauksessasi! Vaatteet niskaan ja menoksi -henkeä, ei turhan stailattua, harkittua tai kalliin näköistä. Aitoa ja hetkellistä.

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia kiitoksia :) Ja niinhän se on :)

Laura (Ei varmistettu)

Heh, ainut mitä mulla nyt pyörii mielessä on, et mullakin oli pienenä undulaatti. Se oli yks päivä kadonnut, ku tulin kotiin ja mulle kerrottiin silloin, et se oli myyty. Mä en usko sitä vieläkään, mut en kuitenkaan oo tähän päiväänkään mennessä uskaltanut kysyä, että mikä sen undulaatin kohtalo on ollut. Nimi oli muuten Väiski Vemmelsääri, ihan perus linnun nimi....

Anna (Ei varmistettu)

Hahahahah, sopiva hei :D Vanhemmat yrittää vaan aina suojella, ainaki mun tapauksessa :D

Tiia (Ei varmistettu)

Mun mielestä toi huulipunattomuus näyttää sulla oikein kivalle :)

Anna (Ei varmistettu)

Haha, itse inhoan sitä, mutta kiva, että joku tykkää :D

Anna (Ei varmistettu)

Thanks :)

Anna (Ei varmistettu)

:)

Kommentoi