HEMPEÄÄ

  

Maanantai on taas täällä, mutta siitä huolimatta en tänään mene naputtelemaan mielipidemaanantai-postausta, joskin yksi mielenkiintoinen ajatus mulla on mielen päällä, joten tällä viikolla mielipide saattaapi hyvinkin tulla joku toinen päivä.

Mutta, sain vihdoin koneelle ja blogiin nää ihanat kirsikankukinta-kuvat, jotka napsittiin jo viikko sitten ja saan pitkästä aikaa asukuvia jakoon. Mä oon tässä ollut niin fiiliksissä, että on tullut väkisin mieleen, että kyllä monestakin syystä toukokuu on mun lempikuukausi. Ensinnäkin, odotan aina kuin lapsi joulua tuota Kirsikkapuiston kukintaa, se on vaan niin kaunista! Mut lisäks toukokuu tarkoittaa aina Euroviisuja, jääkiekon MM-kisoja, lämpeneviä kelejä ja piteneviä iltoja, oman takapihan kukkapuskien ja marjapensaiden henkiin heräämistä, mieheni syntymäpäivää, lähestyvää kesälomaa, äitienpäivää, pionien parasta kautta ja jotenkin yleisesti ottaen sellaista heräämistä kesäkauteen 🙂 Tänä vuonna toukokuu on tavallistakin spesiaalimpi. Meillä on ensi viikolla rakenneultra, sitten lopetan päivätyön ja pääsemme juhlimaan ihanan ystäväpariskunnan häitä juuri ennen kuin lähdemme viikoksi Los Angelesiin.

Mä oon ollut pari päivää ihan onneni kukkuloilla. Eilinen äitienpäivä oli maailman paras ja olin vaan yhtä hymyä koko päivän. Tänään maailman pienimmät asiat ovat ilahduttaneet. Herukkapuskissamme alkaa näkymään ensimmäisiä pieniä marjan alkuja, kotonamme tuoksuu pionit ja mulla on hemmetin hyvä olo alkuraskauden vaikeiden olojen jälkeen. Vaikka päivä on ollut paikoitellen kuluttava ja tässä on vielä iltaa myöten hommaa, niin olen silti jotenkin hirveän onnellinen. Odotan, että Dante menee nukkumaan ja voin käpertyä mieheni kainaloon vaan juttelemaan kaikesta hassusta. Sellainen fiilis jotenkin, että mikään tässä elämässä ei vaan voi mennä pieleen. Vaikka sain mätkyjä ja Suomi hävis USAlle. Mitäpä pienistä, kun elämä on muuten aika lailla täydellistä.

Huomenna aion tehdä ahkerasti töitä, käydä lenkillä ja suunnata naapuriin katsomaan Euroviisujen semifinaalia. Loppuviikosta juhlitaan miehen synttäreitä ja tietenkin töllötetään Euroviisujen finaalia. Tehdään pakkauslistaa Losiin, grillataan ja ollaan vaan. Joo, toukokuu, oot ehdottomasti mun suosikki. Lapsena joulukuussa oli sellaista odotuksen ja odottamisen iloa, mutta kyllä se näin aikuisena on siirtynyt tänne kevääseen se ilo.

Taidanpa mennä työntämään nenäni vielä sadannen kerran kauniisti auenneiden pionikimppujen uumeniin, laitan kasvonaamion kasvoille ja käyn hakemassa keittiöstä leivoksen ja teetä kaverikseni terassin auringonlaskuun. Onpas ällöttävän siirappista. Mutta tänään tuntuu siltä. Välillä on päiviä, kun kaikki tuntuu raskaalta ja jokainen pieninkin vastoinkäyminen on ihan valtava, mutta tänään on sitten vuorostaan siirappisen ihanaa.

Tää Kirsikkapuistossa näkynyt asu on itse asiassa mulle tällä hetkellä mieluisin värikombo. Vaalenapunaista, vaaleanharmaata ja valkoista. Toimii aina. Rakastan noita Samsoe Samsoen alpakkavillaisia neuletakkejani, jotka multa löytyy kolmessa värissä, joskin harmaan on nyysinyt rakas mieheni kaappiinsa. Hempeä kylmän vaaleanpunainen Chanel on Australiasta löytynyt ihanuus, jota metsästin hyvin pitkään. Kirjoittelen siitä erikseen omassa postauksessa, mulla on nimittäin kolme uudehkoa laukkua ja haluan kirjoittaa niistä kaikista yhteisen postauksen. Tämä on kuitenkin laukkusuosikkini juuri nyt. Ja ranteesta löytyy nuo samat korut, mitkä mulla melkein aina. Thomas Sabon Karma Beadseja ja Rosefieldin kello vaaleanpunaisella rannekkeella. Toimii aina.

Mä oon aivan rakastunut tällaisiin dropped hem -mekkoihin, ja ne on hurjan käteviä nyt vatsan pikkuhiljaa kasvaessa. Mulla kävi just erinomaisen hyvä tuuri, kun osuin erään kerran etsimään jotain mukavia ei-puristavia rintsikoita raskausaikaan Sokokselta juuri superhyvien alennusten aikaan. Löytyi maailman parhaita alusmekkoja alesta (valkoisia ja nudeja) ja samalla reissulla käväisin KappAhlista, mistä sitten löytyi ihania pitsireunaisia alusshortseja. Mä tykkään ihan hirveesti valkoisista mekoista, mutta ne tarvii kyllä juuri sopivat alusvaatteet. Mulla on yleensä aina valkoisen mekon alla ihonvärinen alusmekko tai ihonväriset shortsit ja toppi. Tai sitten kokovalkoinen yhdistelmä. En kestä, jos alla on esim. valkoinen toppi ja nudet housut, kun se raja näkyy aina musta hirven selvästi, jos kangas on vähääkään läpikuultava. Oon ihan sekopää mitä tulee alusvaatteisiin 😀 Nyt kun maha hieman jo nostaa tuota helmaa etupuolelta, niin ei tarvii pelätä tekevänsä Britneyt, kun on pyöräilyshortsit alla. Ja ihanat pitsireunaiset shortsit on niin nätit, ettei haittaa, vaikka niiden lahje hieman vilahtaa. Lämmin suositus noille KappAhlin versioille, on tosi ohuet ja mukavat jalkaan ja sopii minkä tahansa mekon alle!

 

ZARA mekko
STUART WEITZMAN saappaat
SAMSOE SAMSOE neuletakki
CHANEL laukku
CELINE aurinkolasit

Mitäs te tykkäätte asusta? 🙂

Kommentit (5)
  1. Moi Anna!
    Ihana asu ja kuvat.
    Sun tekstiä välittyy sellainen hyvä fiilis, jonka vuoksi tykkäänkin palata lukemaan sun blogia.
    Lisäksi nyt on ihana seurata sun matkaa toisessa raskaudessa, kun itsellänikin lokakuussa laskettu aika.

    <3Pinja // http://www.pinaycoco.fi

    1. Voi että, onneksi olkoon sinnekin! 🙂 Ja kiitoksia! <3

  2. Lopetatko päivätyöt kokonaan, jotta voit keskittyä raskaana olemiseen kuten viimeksikin?

    1. Kyllä. En sinänsä kyllä ymmärrä, miten tästä yhdistelmästä päivätyö-blogi+yrityksen pyöritys-kotihoidossa oleva taapero saa yhtä rentouttavaa, mutta haluan tälläkin kertaa panostaa rauhalliseen raskauteen ja kerätä energiaa vauvavuoteen 🙂 Ja ennen kaikkea antaa esikoiselle täyden huomion muutaman kuukauden ajan, ennen kuin elämä mullistuu 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *