Home sweet home

Mä olen just nyt niin innoissani, etten tiedä uskallanko kirjoittaa blogiakaan 😀 Sain äsken niin ihania uutisia kesken työpuhelun juuri kun olin aloittamassa blogipostausta, että pompin vaan hengästyneenä ympäri kotia ja tuuletin. Nyt vauva potkii vimmatusti ja mä oon ihan hapoilla.

Me tosiaan palailtiin eilen, tai no tänään aamukahdelta, kotiin reissusta ja nyt täällä on hirveä rumba kun puretaan matkalaukkuja ja hoidetaan pihaa ja lähden just lenkille naapureiden kanssa, mutta halusin tulla huikkaamaan terkkuja, että meillä on kaikki hyvin ja kotona ollaan 🙂 Oltiin perillä joskus melkeen puoli kolmelta ja kannoin nukkuvan Deen vaan sänkyyn ja simahdin hänen kainaloonsa. Aamulla heräsin jo 7 jälkeen ihan silleen, jes himassa, meen hakee postit ja teen kaikkee. Oli superkiva olla kotona, vaikka reissussa on ihanaa myös. Onneksi puhuin itelleni järkee ja pakotin jatkaa unia. Kaivoin itteni sitten peiton alta hieman ennen kymppiä ja aloitin päivän. Meidän vauvan uus turvakaukalo ja rattaat oli tullu meidän reissun aikana ja en tietenkään voinut odottaa sekuntiakaan ennen niiden kasaamista, vaan aloitin kotiutumisen siitä 😀 Haluaisin ihan hirveesti maalata vauvan huoneen seinän nyt ja ostaa ja kasata pinniksen ja mitä vielä. Kolme kuukautta laskettuun aikaan ja oon jo ihan hirveessä pesänrakennusvimmassa. Mies jarruttelee sen verran, että kuulemma pitää odottaa hänen kesälomaa. Tosi tylsää.

Mut tää päivä on ollut niiiiiiiin täynnä ihania uutisia ja kaikkea ihanaa ihanaa ihanaa, että en ehkä malta pysyä kohta ihossani. On ihanaa kun läheisillä menee hyvin ja on ihania asioita ja kaikkea hyvää tapahtuu. Mikään tänään tapahtunut ei edes kosketa sinänsä minua tai mun elämää, mutta ai että miten hyvä mieli voi tulla, kun läheisillä ihmisillä menee ihanasti. Tai no, ostin mä tänään maailman parhaan imetystyynyn, johon on ihana rojahtaa 😀 Siinä mun päivän huippuhetki noin niinkuin itsekkäistä syistä ajatellen 😀 Toisessa päässä onkin sitten se kokemus, että lähdin +20 asteen Lempäälästä avoautolla ja ihan randomisti out of nowhere keskellä motarin pisintä väliä alkoi sataa kaatamalla. Eikä toi katto tietenkään toimi vauhdissa. Oh well, olin loppupäivän ku uitettu katti.

Mun puhelin otti vähän läheisempää kontaktia asfalttiin Lontoossa (oon niin käsi, että hävettää), niin ihan ensitekijöinä vein Huaweini korjaukseen. Taas alle tunnissa oli luuri kuin uusi ja sain jopa tehtyä heti vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöllekin. Muuten oon käynyt ruokakaupassa täyttämässä jääkaapin, tyhjentämässä yhden marjakojun ja vetäny ehkä kolme litraa herneitä ja ehkä kymmenen litraa vettä. Mä rrrrrrakastan suomalaista hanavettä, kun tuolla reissussa sitä tulee todellakin eniten ikävä. Okei, ja Fazerin suklaata. Ostin eilen Finskissä Fazerin suklaapatukan ja mies ihmetteli, että ihanko totta ostan 2,5 € patukan, joka maksaa normaalisti alle euron. (Se tietää, että joissain asioissa oon ihan hullu tarkan markan nainen, täysin epäloogisesti :D) Katoin sitä murhaavasti ja se ymmärs heti olla hiljaa 😀 Nimim. olen elänyt raskausajan Fazerin keltakulmaisella suklaalla.

Kävin siis keskustassa tappamassa aikaa puhelinhuollon ajan, nautin kahvin itsekseni ja olin vaan. Oli vähän outoa kun ensin oon ollut 12 päivää 24/7 jonkun seurassa. Nyt anoppi tuli leikittämään lapsenlastaan (oli kuulemma ikävä), mies pesee autoa ja mä meen lenkkeilemään, eli jauhamaan kaikesta maan ja taivaan väliltä naapureiden kanssa. Ja välttelen samalla matkalaukun purkamista. Oltiin onneksi kaukaa viisaina varanneet yhden vapaapäivän loman perään vielä, ettei kenenkään tarvinnut mennä töihin tai tehdä mitään aikaavievää. Ollaan oltu vaan.

Nyt lenkille, palaan huomenna paremmalla ja järkevämmällä otteella kirjoittamiseen. Nyt vaan aion olla hetken aivan äärimmäisen onnellinen. Koska kaikki on niin hyvin! ♥

Palaan ruotuun huomenna.

Kommentit (12)
  1. Olisi kiva lukea postausta rattaista yms. hankinnoista vauvalle. Olen myös raskaana rv 15 ja esikoista odotan, ja tuntuu että välillä menee pää pyörälle näissä asioissa 😀 Joten olisi kiva lukea jos asiasta yhtään haluat kirjoittaa!

    1. Joo, mä kirjoittelen noista jahka ollaan ehitty kotiutumaan 🙂

  2. Eikö teillä ole säästetty Danten vaunuja ja kaukaloa vai miksi pitää ostaa noin paljon uutta? 🙂

    1. Danten kaukalo ei ollut musta hyvä ja kun kokeilimme ystävän Cybex cloudia oli selvää, että seuraavalle lapselle tulee sellainen 🙂 Rattaat hankittiin uudet, koska ne sopi paremmin meidän nykytarpeeseen 🙂

      1. Meillä kävi kanssa noin, esikoisen kaukalo oli kömpelö ja painava. Vaunut tuolla varastossa tönöttää käyttämättömänä – en ollutkaan metsässä
        säällä kuin säällä ulkoileva Emmaljunga-äiti, vaan hujautan bussilla keskustaan kevyillä matkarattailla 😂 Ei kaikki mene ekalla kerralla maaliin, ja onneksi ei ole mitään sääntöä ettei saisi vaihtaa parempaan!

      2. Vauvantuoksua
        6.7.2019, 12:51

        Sama kokemus vaunuista, siis että tarpeet muuttuvat ajan saatossa ja toisaalta ensimmäisen kohdalla ei vaan oikeasti tiedä, mitkä ominaisuudet oikeasti on niitä mitä taatusti tarvitaan ja mitkä on ihan hyviä, mutta ei välttämättä niin tarpeellisia 🙂

        Meillä on viisi lasta, ja häpeäkseni mun on tunnustettava, että ollaan jokaisen kohdalla ostettu uudet.

        Ekalle tuli ostettua yksilöyhdistelmät, mutta toisen synnyttyä tarvittiinkin tuplia. Molemmat kivan näköisiä, tuolloin omaan budjettiin sopivia, mutta kauheasti ominaisuuksia niiden kohdalla en katsellut, ja se harmitti, koska ajan myötä huomasin niitä kaipaavani.

        Kolmannen kohdalla hankittiin jälleen yhdistelmät. Niissä katsoin laatua, ominaisuuksia ja ulkonäköä. Ne ostettiin käytettyinä, ja olivat tosi hyvät. Ajattelin, että ne saa jäädä meille.

        Kunnes törmäsin vielä ihanampiin vaunuihin. Ne pystyin ilokseni ostamaan uusina kaikkine tilpehööreineen ja ne on nyt vihdoin ne, joita ei enää tarvi pistää eteenpäin ja ostaa tilalle uusia 😀

        Toisaalta viidennen tullessa ”jouduttiin” myös ostamaan tuplat. Kun taloudellinen tilanne sen salli, ostettiin just ne mitkä haluttiinkin ja niitäkään ei enää tarvi lähteä vaihtamaan vaikka lapsia tulisi viisi lisää. Hah. Eli vihdoin onnellinen lopputulema.

        Mutta siis, että näinkin voi käydä. Ja ehdottomasti vaunujen pitäisi olla mieleiset ja sellaiset muutenkin, että niiden käyttö on helppoa ja mukavaa.

        Samoin voi käydä myös turvakaukalon kanssa. Ja nehän pitäisi muutenkin ajan saatossa päivittää.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *