Ilmiöitä, joita en oikein ymmärrä

(OBS! Suosittelen, että nuorimmat lukijani jättävät tämän väliin ja samalla suosittelen tämän väliin jättämisen niille, joita rajummat kuvailut vähän ällöttävät/ahdistavat)

Tää postaus tulee provosoimaan varmasti todella paljon mielipiteitä ja tulen varmaan taas lätkimään itseäni päähän ”miksi pitikään kirjoittaa tästä?” -hengessä. Mutta, asia on pyörinyt päässäni ihan hirveästi ja oon miettinyt näitä asioita ennenkin, joten puhunpa nyt suuni puhtaaksi. Aika pitkällä postsauksella näköjään 😀

Mulla on muutama asia, mikä ärsyttää todella paljon yhteiskunnassamme ja ne tavallaan kaikki niputtuu vähän samaan asiayhteyteen. Mun mielestä naisten ja miesten tasa-arvo on erittäin tärkeää, seksuaaliset ja sukupuolikohtaisst stereotypiat on ihan typeriä ja haluaisin maailman, jossa naisilla olisi samat vapaudet, kuin miehillä. On kuitenkin asioita, joita en yksinkertaisesti ymmärrä. Tän postauksen idea sai itse asiassa alkusysäyksensä siitä, kun lueskelin lehdestä juttua siitä, miten adressilla ollaan saatu Instagram hyväksymään half-in/half-out kuvat Instagramiin, eikä niitä katsota häiritseväksi tai pornografiseksi. Aloitetaan siis siitä.

Synnytyskuvat Instagramiin

Mun mielestä on sykähdyttävän ihanaa katsoa kuvia, joissa on pikkuruinen ensimmäistä kertaa vanhempiensa sylissä. Nähdä ne onnenkyyneleet vanhempien silmissä ja tuntea kuvan välityksellä sen onnen ja elämän täydellisen mullistumisen. Kuvat on todella intiimejä hetkiä synnäriltä, joita ei mun mielestä toisaalta pidä jakaa koko maailman kanssa. Musta on ollut hassua seurata joidenkin bloggaajien IG-storyja sairaalasta ja synnytyssalistakin. Mä lähettelin viestejä synnäriltä siskoilleni ja parille lähimmälle ystävälle, mutta ei sinänsä olisi tullut mieleeni laittaa kuvia julkiseen instagramiini. Se olisi ollut mulle vieras ajatus, eikä todellakaan käynyt edes mielessä. Meistä ei itse asiassa edes ole kuvaa, jossa onnelliset vanhemmat pitää pikkuista vauvaa sylissä ja hymyilee selfieen. Mä olin aivan loppu mun synnytyksestä ja aivan ihmeissäni ja hämmennyksissäni pienestä pojastani ja rehellisyyden nimissä mietin, miten selviän siitä kaikesta, kun pissalla käyminen tuntui kuolemalta siinä vaiheessa. Dantesta on otettu kuva jo synnytyssalissa ja jaettu se malttamattomien isovanhempien ja tätien yhteisessä ryhmässä. Ensimmäisen julkisen kuvan Dantesta jaoin muistaakseni seuraavana päivänä, tosin se kuva on rajattu kaulasta varpaisiin, ja siinä näkyy vain vaatteet. Halusin kertoa seuraajilleni, että kaikki on kunnossa ja meille on syntynyt pieni poika. Seuraavassa kuvassa taisin jo itse näkyä, mutta pikkuisestamme näkyi vain takaraivo. Niitäkin kuvia harkitsin hetken, eikä niitä ole otettu Instagramia varten. Ne on otettu omiksi muistoiksi ja rajattuina siirretty Instaan. Kuvaaminen ei käynyt siis mielessänikään synnytykseni aikana, vaikka se onkin iso osa arkeani. Kuvaaminen, ei synnyttäminen 😀

Empowered Birth Project- IG-tili on käsittääkseni ollut ajava voima tämän Instagramiin kohdistetun adressin takana. Siinä on haluttu, että Instagram luokittelee nämä half-in/half-out -kuvat opettavaiseksi materiaaliksi ja ne pitäisi sallia. Instagram taipui. Minusta se oli sinänsä yllättävää.

Eniten minua kiusaa tässä tietynlainen kaksinaismoralismi. Jatkuvasti puhutaan siitä, miten lapsia tuodaan someen vailla heidän toivoa, halua ja edes ymmärrystä. Puhutaan siitä, että lapsilla pitäisi olla oikeus yksityisyyteen. Yet, tässä asiassa kukaan ei tunnu älähtävän asiasta. Eli siis söpö kuva taaperostani pihalla näteissä vaatteissa söpösti kameraan hymyillen on hänen yksityisyyttään loukkaava, mutta kuva lapsesta puoliksi ulkona äitinsä värkistä on ihan OK? Opettavainen peräti. Missä on lapsen oikeus yksityisyyteen siinä tapauksessa? Mä en ole mikään paras ihminen saarnaamaan lapsen yksityisyydestä. En tiedä olenko itsekään rajannut hänen oikeuttaan oikein ja nykymaailmaan sopivaksi, mutta olen tehnyt hyvin selkeitä rajanvetoja sille, mitä ja millaisin keinoin julkaisen Dantesta someen ja blogeihini. Hänellä on oikeus yksityisyyteensä, oikeus persoonaansa, hassuihin juttuihinsa ja erityisiin hetkiinsä ilman, että ne nauhoitetaan ja jaetaan koko kansalle. Hänestä jaan vaan hyvin kuratoidun kuvan julkisuuteen.

Ennen kaikkea lapsella kuuluisi mielestäni olla syntyessään oikeus siihen yksityisyyteen, jossa hän saa syntyä ilman, että kyseistä hetkeä jaetaan koko maailman nähtäväksi. Vaikka lapsesta ei näkyisi ko. kuvissa kuin päälaki, jotenkin se hetki, se hänen syntymisensä hetki on mielestäni sellainen, mikä pitäisi jättää yksityiseksi. Mun on hyvin vaikeaa ymmärtää ammattikuvaajia synnytyksissä ja kaikkea muuta sellaista, sillä rehellisyyden nimissä en osaa kuvitella raastavampaa, intiimimpää ja tärkeämpää hetkeä omassa elämässäni.

♦♦♦♦♦♦♦♦

Mutta niin, jos jätetään tuo lapsen oikeus sikseen, niin mites ne kuvat noin niinkuin muuten? Käykääpäs katsomassa vaikka tuo mainitsemani tili. Mielestäni nuo kuvat eivät yksinkertaisesti kuulu sosiaaliseen mediaan, tai ainakaan moni niistä. Muistetaan ensinnäkin se, että sosiaalista mediaa käyttävät paljon varhaisteini-ikäiset. Ymmärrys ei ole ihan välttämättä sillä tasolla, joka kuvien käsittelyyn vaaditaan. Lisäksi, kuvien katsominen tekee ainakin mulle todella pahaa. Tuntuu siltä, että tämä ei kuulu tänne. Tämä ei kuulu sosiaaliseen mediaan, tässä on uuden elämän alku, tämä on liian puhdasta (ei kirjaimellisesti), liian tärkeää. Tämän ei pitäisi olla esillä näin.

Lapsen syntymä on kaunis tapahtuma, kyllä. Ajatuksen tasolla ja konseptina. Synnytys ei kyllä ole kaunista ei niin millään tasolla. Ja huom. en ole nähnyt omaani. Puristin silmiäni kiinni minkä kerkesin (en sen takia etten näkisi, vaan siksi, että keskittyisin vain hengittämiseen), jotta pari tuntia jatkunut ponnistamiseni vihdoin loppuisi ja saisin vihdoin kuolla tai olla äiti. Kummin vaan, kunhan se kipu päättyisi. Tiedän kuitenkin synnytyksestä tarpeeksi. Siinä on vähän jokaista eritettä, mitä voi olla. On verta, ulostetta, limaa, lapsivettä yms. Toki kauneus on katsojan silmissä, mutta siinä ollaankin vähän vaarallisilla vesillä, jos verinen toimenpide arvioidaan yleisesti ottaen kauniiksi.

Ennen kaikkea, missä menee raja? Pitäisikö sitten kuukautisveren värittämä toosa läheltä kuvattuna olla Instagramiin sopivaa materiaalia? Opetusmateriaalia? Pitäisikö vahvojen feministinaisten vaihtaa Facebookin kansikuvaksi kuva käytetystä tamponista? Entäs sitten lapsen siittäminen? Pitäisikö kuva siitäkin sallia noin niinkuin opetusmateriaali-mielessä? Näin tehdään vauva. Ja näin. Ja näin. Sen voi tehdä vähän eri päin. Jos on OK julkaista kuva, jossa on lapsen pää puoliksi ulkona naisesta, niin eikö pitäisi olla ihan yhtäläisen OK näyttää kuva miehen peniksestä, joka on miljoonien pienten vauvanalkujen, siittiöiden, peitossa? Miksi ei? Mikä tekee kuvasta pornografisen? En siis väitä, että synnytyksessä olisi mitään pornografista, mutta miten näiden välille voidaan vetää raja, joka on oikeasti järkevä, eikä tekopyhyyteen perustuva?

Rajanveto on mun mielestä oikeesti aika hankala. Usein asiat on kielletty tai bannattu vedoten pornografiaan tai alastomuuteen. Se on kierretty tässä asiassa niinkin keinotekoisesti kuin sanoilla ”nudity in birth vs nudity in other contexts”. Mutta mietitäänpä…Eikö kuvassa masturboiva nainen ole nainen, joka on sinut seksuaalisuutensa kanssa ja ole oikeutettu näyttämään voimaansa ja oikeuttaan näin halutessaan? Eikö 14-vuotias synnyttäjä ole opetusmateriaalia, jonka voi julkaista minne vaan? Jos nyt joku mies vaikka keksii solmia kiveksensä solmuun pitkän venyttelyn tuloksena ja haluaa esitellä ruumiillista osaamistaan, eikö se ole opettavaista materiaalia? Ihan totta, missä se raja menee ja miksi juuri synnytyskuva kaikkineen peräaukkoineen ja auki olevine vaginoineen on OK alastomuutta ja kaikki muu on kiellettyä alastomuutta? (Ja herrajumala, älkää ajatelko, että haluaisin mistään noista esimerkeistä hyväksyttäviä :D)

Onko siis OK, jos 9-vuotiaat selailevat tätä opettavaista materiaalia välitunneilla Instagramissa? Törmäävät siihen somessa?

♦♦♦♦♦♦♦♦

Ja mikä on ollut tämän kaiken ajavana voimana? Se, että naisilla on oikeus julkaista näitä kuvia, että naisten oikeutta julkaista voimaannuttavia synnytyskuvia ei pidä tukahduttaa ja että Birth is a moment of ultimate power and surrender. Telling women that power is offensive sends a really damaging message.” No, mielestäni naisten voimaa, vahvuutta ja oikeuksia voi puolustaa laittamatta värkkikuvia nettiin. Laittamatta sellaisia kuvia nettiin, joissa pieni viaton vauva on käymässä läpi elämänsä kriisiä. En sano, että kuvat olisivat jotenkin loukkaavia, rumia tai vastenmielisiä. Sanon, että ne eivät kuulu näihin nimenomaisiin foorumeihin. Ei mielestäni. Maailma on tulvillaan synnytykseen liittyviä sivustoja ja foorumeita. Näiden kuvien julkaisu ei ole lailla kielletty, eikä sitä oikeutta ole viety naisilta. Ne kuvat vaan mielestäni sopivat huomattavasti paremmin vähän eri foorumeille.

Mun mielestä naisten tasa-arvoa, oikeuksia ja voimaantumista voi ajaa keinoin, joissa ei ole mukana alastomuutta. Nainen kun ei ole pelkästään naisen kroppa tai synnyttäjä. On paljon naisia, jotka eivät koskaan synnytä, eivätkä saa tai halua biologista lasta. Synnytys ei voimaannuta naista. Nainen on upea mahtava elämän mahdollistaja, mutta naisen pitäisi olla jo ilman sitä äitiyttäkin tärkeä.

Mä nään sosiaalisen median vähän niin, että sinne sopii ne kuvat, jotka voisi laittaa kehyksiin ja isona tauluna vaikka eteiseen, eikä haittaisi pätkääkään vaikka jokainen lähetti ja vierailija näkisi ne. Tai avokonttorin työpöydälle. En välttämättä ihan sellaista puoliksisisällä-puoliksiulkona -kuvaa haluaisi näyttää kenellekään. Jos voisin, katsoisin todennäköisesti mielenkiinnolla oman synnytykseni alusta loppuun videolta. Ihan vaan uteliaisuudestakin. En siis pelkää tai ällöty aiheesta mitenkään. Se ei vaan mielestäni kuulu kellekään muulle. Eikä se kyllä lisää kenenkään oikeutta tai mahdollisuutta yhtään mihinkään. Mun mielestä.

Free The Nipple

Vähän samaa tuntemusta aiheuttaa mussa järkyttävä haloo nännien ympärillä. Ne on nännit. Herrajumala, ne on tissien kärjet, joista on pornolla ja mainonnalla saatu seksuaalinen objekti, mutta jotka aiheuttaa noin yleisesti ottaen vähintään joka toisessa naisessa ärsytystä jollakin ulkonäöllisellä tavalla ja joiden ensisijainen tehtävä on kuitenkin joka tapauksessa olla haarukka vauvalle. Miesten nännit on evoluution pikkumoka, roska, joka unohtui poistaa. Granted, nännitön mies voisi näyttää silmäämme ykskaks erikoiselta, mutta vain sellaisella tavalla, minkä aiheuttaa esim. tyhjä kulma olkkarissa sen jälkeen kun siitä on heitetty joulukuusi pois. Silmä on tottunut. Niin siihen joulukuuseen kuin siihen miehen nänniin.

Mutta ei, tästä on nyt saatu ihan hirveä haloo aikaiseksi. Miksi mies voi olla paidattomassa kuvassa nännit tiskissä, mutta nainen ei saa näyttää nänniä.

Haluaisin tiedustella yhtä asiaa? Onko se nännin näyttäminen ihan oikeesti ihan hirveän tärkeää? Mä oon elänyt kohta 30 vuotta aika täyttä elämää näyttämättä nänniäni kertaakaan mihinkään julkisesti, ja en koe olevani mitenkään patriarkaalisessa häkissä tämän takia.

Musta on koomista, etten muista yhtäkään yleislakkoa, jossa kaikki naiset lakkoilisivat selkeän palkkaepätasa-arvon takia, mutta muistan aika monta tempausta, jossa ollaan menty paidattomana, koska FREETHENIPPLE! Ei jumalauta. On se nännin näyttäminen nyt varmaan olennaisempaa kuin se, että saadaan yhtä hyvät työmahdollisuudet. Koska nänni. Huoh.

Itse asiassa on vähän harmillista, että esim. #eileikkirahaa on saanut vain 900 kuvaa Instagramiin, kun #freethenipple on saanut niitä melkein 4 miljoonaa. Okei okei, epäreilu vertailu, koska toinen on kansallinen ja toinen kansainvälinen. Mutta siis. Kovin moni ei edes tiedä mikä on tuo leikkiraha-juttu (päiväkotihoitajien paremmista palkoista taistelu), mutta iso osa tietää nännikohun.

Tiedän mitä moni vastaa tuohon nännikysymykseeni. Onko se niin tärkeetä? ”On, koska se on tasa-arvoa, naisilta ei voi olla kiellettyä sama asia kuin miehelle sallittua yms.yms.” Kyllä, olen samaa mieltä. Mutta voiherramunvereni kun niitä tasa-arvoa edistäviä asioita on miljooooooooona tärkeämpää kuin se, saako se nännipiha näkyä kuvissa.

♦♦♦♦♦♦♦♦

Tässäkin taas voimaannutetaan ja vahvistetaan naisten asemaa tissin mitalla tai alastomuudella. Miksi se koko naiseus ja sen tasa-arvo on niin megalomaanisen kytköksissä alastomuuteen ja kroppaan? Eikö meillä ole myös aivot? Mieli ja sielu ja persoona? Jeesus, mua ärsyttää tää asia aina niin paljon. Välillä tuntuu, että koko naisasia alennetaan jonkun ruumiinosan esittelyyn somessa. Jos freethenippleen käytetty meuhkaaminen, aika ja vaiva olisi käytetty hieman järkevämpään kohteeseen, olisi naisten asiaa edistetty huomattavasti paremmin.

Ja joojoo, nänneistä pitäisi poistaa seksuaalisuus, ne eivät ole seksuaalisia, niistä on patriarkaalisessa yhteiskunnassa tehty seksuaalisia yms. Jotenkin en vaan ymmärrä, miten se tapahtuu julkaisemalla kuvia niistä nänneistä, jotka iso osa ihmisistä näkee niin kovin seksuaaliseksi. Joo, niistä voi julkaista ”epäseksikkäitä” kuvia, jotka ”normalisoi nännin”, mutta ihan totta, vapauttamalla nännin IG:n kuvakirjastoon ei siitä yksinkertaisesti tule epäseksikäs. Siitä tulee vain yksi näkyvä vallankäytön väline heille, jotka niin haluavat.

Mun mielestä nää on myös vähän vaarallisia juttuja. Okei, hoetaan kaikki freethenippleä ja astutaan vaikuttajat valokeilaan ja julkaistaan tissikuvat. Otetaan vastaan kaikki se paskamyrsky joka asiassa tulee ja samalla inspiroidaan miljoonia nuoria tyttöjä tekemään samoin. Mikään ei kuitenkaan tule muuttumaan. Ihan oikeesti, uskon ennemmin korruptoitumattomaan Venäjään kuin siihen, että miehiä (ja naisia) ei seksuaalisesti kiinnosta tissit. Eli inspiroidaan nuoria naisia jakamaan kuvia nänneistään. Internetiin, joka ei unohda. Ja siten mahdollistetaan myös kuvien väärinkäyttö tulevaisuudessa. Välillä ihmisiä voi suojata omalta tyhmyydeltään, ja koska jokainen ei ehkä ymmärrä seurauksia sille, mihin oma nännikuva voi päättyä, on se ehkä ihan hyvä olla kiellettyjen asioiden listalla.

Again, en laittaisi nettiin kuvaa, jota en voisi näyttää isällenikin. Ja musta se on ihan hyvä ohjenuora monessa yhteydessä.

Ja siis, mun mielestä naisen rinnat on todella kauniit. Nänneineen päivineen. Ei niitä tarvitse piilotella rumuuden takia. Mutta ei niissä nänneissä ole mikään avain naisten tasa-arvoonkaan.

Yltiö-feminismi

Olenko feministi? Mä en osaa vastata tohon. Haluan ajatella niin, että puolustan naisten oikeuksia ja haluan ajaa naisten tasa-arvoisuutta, mutta suoraan sanottuna, en halua ajatella olevani feminismi, koska mä alan yhdistämään sitä sanana johonkin sellaiseen, mistä en pidä. Koska tää koko feminismi-touhu on mennyt usein ihan naurettavuuksiin.

Joku pitäisi valita presidentiksi, KOSKA on nainen. WRONG. Joku pitäisi valita presidentiksi, koska on älykäs, osaava ja lahjakas. Jalkojen välistä löytyvällä värkillä ei ole painoarvoa tässä asiassa. Joku pitäisi nostaa hallitukseen osaavampaa ja parempaa ennen, jotta saadaan nainen hallitukseen. Again, WRONG. Sama vastaus kuin edellisessä. Näitä on tuhat ja yksi ja voisin jatkaa loputtomiin, mutta ehkä ymmärrätte pääpointin.

Mun mielestä on tärkeää ajaa naisten asiaa. Mutta todella usein yltiö-feminismiä meuhkaavat tekevät sen hieman väärin mun mielestä. Meillä oli tässä ystävien kesken eräs väittely taannoin. Pohdittiin siinä hävittäjälentäjiä ja sitä, miksi alalla on niin paljon vähemmän naisia. Tai vaikka pelastajissa, eli tuttavallisemmin palomiehissä. Ei sielläkään ihan hirveenä oo naisia. Tai miksi ei ole nainen-nainen poliisipartioita? Hirveän helposti näissä asioissa tuntuu unohtuvan tietynlaiset fysiologiset faktat ja muut järkisyyt, kun pusketaan sitä, että nainen on ihan yhtä hyvä. Itse asiassa, nainen saattaa olla jopa parempi, sitä ei kiistä kukaan.

”Naiset ei pärjää samalla tavalla” on mun mielestä paska perustelu, mutta joissakin asioissa se vaan on niin. Naisten joukossa on varmasti yhtä vahvoja ja kovia naisia, kuin miehiä, mutta siitäkin huolimatta, jos otetaan 1000 naisen otanta ja 1000 miehen otanta, niin keskiarvoisesti miehet nyt vaan ovat fyysisesti vahvempia kuin naiset. Ne kovimmat naiset ovat ehkä kovempia kuin 950 miestä otannassa, mutta silti, kokonaisvaltaisesti arvioiden miehet ovat vahvempia. Kun palavasta talosta pitää kiskoa 100-kiloinen karju ulos, keskimääräiset asiat huomioon ottaen, mies on siinä vahvempi. Kun kaupungilla pitää rauhoittaa puukon kanssa riehuva steroidipäissään oleva lihaskimppu, on jälleen keskimääräisesti todennäköisempää, että mies pärjää siinä paremmin. Nää on kaikki aika järkiperusteisia juttuja, joissa kyse ei ole siitä, että nainen on huonompi tai heikompi, vaan kyseessä on ihan fysiologinen todellisuus.

Olen kuullut, että esim. puolustusvoimiin pitäisi saada kiintiömäärä naisia tiettyihin tehtäviin (tark’ampujiksi, hävittäjälentäjiksi, laskuvarjojääkäreiksi yms.), koska se olisi oikein. Se olisi tasa-arvoa. Ja samassa keskustelussa on käynyt ilmi, että ehkä 0,5 %- 3% hakijoista on naisia. Jos lähtökohta on 97-3, niin todennäköisyys siihen, että sieltä 97 keskeltä löytyy paremmat tekijät, on aika paljon korkeampi. Ihan sukupuoleen katsomatta kun puhtaasti taitoja vertaillaan. Ja esim. näissä Puolustusvoimien töissä taustalla on varmasti myös se, että miehillä on perustuslaillinen velvollisuus varusmiespalvelukseen, jossa on helppo innostua ja haluta lähteä jatkamaan uraa Puolustusvoimilla. Huom, se, että miehillä on tämä velvollisuus, ei estä naisia hakemasta varusmiespalvelukseen. Siinäpä muuten yksi asia, jossa miehillä on velvollisuus, mutta naisilla vain oikeus. Ei ihan hirveän moni nainen vaan hae sinne, vaikka oikeus olisi. Ja kun tämä velvollisuus tuodaan esille, moni vetäytyy lapsi-kortin taakse. ”Nainen menettää työelämästä vähintään vuoden lapsen saamiseen, mies ei.” Excusemuaa, mutta naisella ei ole perustuslaillista velvoitetta hankkia lasta, toisin kuin miehellä palvella maataan. Siitä vaan jokainen nainen inttiin, niin saadaan sinne 50-50 jako ja siitä on helpompi lähteä upseereiksi tasaamaan lukuja.

No, tähän tulee auttamatta väittämäksi se, että näitä aloja ei markkinoida naisille tarpeeksi ja opot ei osaa kertoa naisopiskelijoille, että he voivat saavuttaa näitä aloja yms. Naiset ohjataan hoitoaloille ja miehet johtaviin tehtäviin parempipalkkaisille aloille. Tässä on itse asiassa mielestäni tietynlainen ongelman ydin. Meidän pitää poistaa kaikki stereotypiat ja jo kouluvaiheessa lapsille ja nuorille pitää olla selvää se, että heillä on mahdollisuus olla hävittäjälentäjä, poliisi, palomies ja presidentti ihan samoin todennäköisyyksin siitä huolimatta, onko hän syntynyt tytöksi vai pojaksi. Mutta, vaikka saavuttaisimme tämän ihan täydellisesti, niin silti voi olla, että naiset ja miehet hakeutuisivat radikaalisti eri aloille.

♦♦♦♦♦♦♦♦

En lähde sanomaan onko geeniperimällä vai kasvatuksella ja yhteiskunnalla enemmän vaikutusta, mutta en yllättyisi vaikka ihan geneettisesti kromosomitasolla meillä naisilla olisi vahvempi hoivavietti kuin miehillä. Ja se voisi ajaa meitä sosiaalityöntekijöiksi, kätilöiksi ja lastentarhahoitajiksi huomattavasti korkeammalla prosentilla kuin miehiä. Pelkistetysti ajatellen ihminenkin on vain eläin ja eläimilläkin on selkeitä eroja naaraiden ja urosten välillä. En tietty tiedä, mitä eläinten päässä liikkuu, mutta tuskin vähän joka lajilla on patriarkaalinen salaliitto, jossa naaraat jätetään pentuja hoitamaan miesten rähistessä ruoan perässä.

Mun mielestä ei ole mitään väärää siinä, että on naisten ja miesten aloja. Mun mielestä on ihan OK jos joillakin aloilla on selkeästi enemmän naisia ja toisilla selkeästi enemmän miehiä. Olisi musta ihan OK, jos synnytyskätilöinä olisi 95 % naisia ja hävittäjälentäjinä 95 % miehiä. Olisi musta jopa ihan OK, jos näistä puhuttais yhteiskunnallisella tasolla miesten ja naisten aloina. Mutta se mikä olisi väärin, olisi näiden arvojen epätasa-arvoinen palkkaus.

Voisi väitellä kuolemaan asti siitä, kumpi on tärkeämpää; maan puolustamiseen valmistautuminen hävittäjällä lennellen vai lasten kasvattaminen lastentarhan varhaiskasvattajana. Tai sitten voisi yksinkertaisesti todeta, että molemmat on ihan yhtä tärkeitä. Harmi vaan, että toisessa keskipalkka on jossain 5000 €/kk tietämillä ja toisessa kai about 2000 €. Että niin.

En kiistä ollenkaan, että naisvaltaisilla aloilla on huonommat liksat ja huonommat työehdotkin usein. Mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi väkisin puskea naisia erilaisiin tehtäviin ja töihin, jotka ei kiinnosta vaan jotta saataisiin ”tasa-arvoa”, vaan tehdä se tasa-arvo palkkaukseen ja työn arvostukseen. Ja kyllä mä haluan ajatella, että jokainen meistä ymmärtää arvostaa naisvaltaista työtä jo niin, että siinä on 100 % naisia töissä eikä niin, että sinne pitää ensin saada miehiä, jotta sitten saadaan hivutettua palkkaa. Tai vice versa.

♦♦♦♦♦♦♦♦

Itse asiassa, tää epälooginen ajattelu yltiöfeminismissä on se asia, joka ärsyttää mua jokaisessa näistä kolmesta ilmiöstä.

Mulle feminismi on nimittäin sitä, että jokaisella on oikeus olla mitä haluaa olla ja kenenkään polkua tai mahdollisuuksia ei estetä sukupuoleen katsoen. Se ei tarkoita, että naisten pitäisi saada erityisoikeuksia tai epäoikeutettuja ratkaisuja, koska he ovat naisia. Ei hyvässä eikä pahassa. Mulle feminismi on oikean aidon tasa-arvon ajamista. Siihen ei pitäisi tarvita alastomuutta tai pakottavia kiintiöitä työelämään.

Mun piti meuhkata vielä lasten sukupuolettomasta kasvatuksesta ja trans-asioista, mutta jääkööt toiseen kertaan. On jo muutenkin historian pisin postaus.

Sana on vapaa. Mitä te ootte mieltä? Ja jätetään jooko ne suoraan meikäläiseen kohdistuvat asiattomuudet pois, vaikka oltaisiinkin eri mieltä, jooko? 

Kommentit (101)
  1. sanniiiiiis
    1.6.2018, 17:41

    Mun kihlattu on Brititen ilmavoimissa ja musta on aika jännää toi ajattelu, että se olisi hyvä esimerkki ”miesten” alasta. Suurin osa ylemmistä viroista on miehillä, mutta mitä ylemmäs mennään niin sitä vähemmän niillä sukupuolittuneilla jutuilla kuten fyysisellä voimalla yms. on väliä. Hyvin harva näistä tyyupeistä on kentällä ampumasta vihollista, ja moni semmoisissa hommissa joissa tarvitaan paljon enemmän aivoja kuin lihasvoimaa.
    Toinen juttu mikä musta on jännää on se kun ihmiset sanoo että ei halua kutsua itseään feministiksi koska on olemassa täysin sekopäisiä yltiöfeministejä. Tietenkin on. Samoin on olemassa hulluja suomalaisia, keskustalaisia, äärioikeistolaisia ja naisia, mutta en ikinä voi kuvitella että joku sanoisi että ”en halua kutsua itseäni keskustalaiseksi koska on olemassa täysin extreme-keskustalaisia enkä ajattele täysin samoin kuin he”.

    1. En tiedä Brittien ilmavoimista, puhuin ihan Suomen tasolla tästä asiasta. Aika paljon on tuttuja alalla ja aika paljon tiedän sitä kautta alasta. Ja tuo ajatus siitä, että vähemmän sukupuolittuneita juttuja ja tarvitaan vähemmän voimaa.. En tarkoittanut, että esim. Puolustusvoimissa tarvitaan voimaa. Mutta, jos katsot hakijoiden määrää, niin paljonko naisia menee inttiin ja haluaa jatkaa sieltä upseeriuralle? Kuinka moni hakee hävittäjälentäjäksi? Ja kun puhutaan ylemmistä viroista, niin ainakin Suomessa mennään aika lailla arvolla eteenpäin. Puolustusvoimat on hyvin hierarkinen järjestö, jossa edetään tietyssä järjestyksessä ja usein tarvitaan pohjalle esim. se intti. Ja jotta sitten toisessa päässä pääsee niihin ”huipputehtäviin”, niin miksi niihin palkattais ulkopuolelta joku ihminen sen sijaan, että palkattaisiin vaikkapa 15 vuotta firman sisällä tehnyt? Esim. jos ajatellaan vaikka jotain strategista työtehtävää, jossa pitää vaikka järjestää hävittäjälentoja yms. Fyysisesti ajatellen asiassa pärjäisi varmasti nainen ihan yhtä lailla kuin mies. Mutta jos ei ajatella sukupuoliorientoituneesti, niin eikö tehtävässä pärjää paremmin joku, joka on tehnyt alalla töitä? Eihän muillakaan aloilla oteta huipputehtäviin kokemattomia, vaan alansa parhaita? Näin ollen on ymmärrettävää, että ne huippupaikatkin menevät miehille, jos siellä Puolustusvoimien sisällä on 97% (tms.) miehiä.

      Tuolla fyysisellä voimalla en niinkään viitannut esim. Puolustusvoimien tehtäviin, vaan vaikkapa pelastajiin ja mies-nainen -partioihin poliisissa. Se, miksi Puolustusvoimat on hyvä esimerkki miesten alasta on se, että sinne hakeutuu paljon paljon enemmän miehiä kuin naisia, vaikka naiset voisivat hakeutua alalle ihan yhtä lailla.

      Mä en halua kutsua itseäni feministiksi, koska se antaa mielestäni nykyään jo liian väärän kuvan. En halua ajatella olevani naisten oikeuksien ajaja, vaan tasa-arvon ajaja. Ja se on mielestäni hieman eri asia kuin feminismi, nykymuodossaan.

      1. sanniiiiiis
        2.6.2018, 10:16

        Ahaa, täytyy myöntää eli ymmärsin siin hiukan väärin tämän yhden pointin. Mutta mielestäni esim. Brittien puolustusvoimista puhuessa on syytä mainita että yli 80% henkilöstöstä värvätään vaarallisiin, ”helppoihin” töihin. Näihin ei hirveästi kukaan jolla on parempia työmahdollisuuksia halua, kun chancet on tosiaan että jalka lähtee jostain Afghanistanissa. Sen takia armeija ja ilmavoimat täällä targetoi rekrytoinnissa niitä, joilla ei koulussa mene kummoisesti eikä jatko-opiskelupaikosita mitään toivoa – suurin osa miehiä. Mitä ylemmäs voimissa päästään, sitä enemmän naisia on koska näihin pesteihin sitten päästään yliopistokoulutuksella. Tosin Suomessa asiat on ihan toisin koska on olemassa asepalvelus, mutta pointtina oli tuoda esille että ei tämäkään juttu ihan yksioikoinen ole.

  2. Hahaa, huikee postaus jonka voisin allekirjoittaa aikalailla täysin! Joten mielellään lukisin sun mietteet siitä sukupuolettomasta kasvatuksesta, koska luulen kohtaavan ajatusten siitäkin. 😉 😀

    1. No höhö, minkäköhän takia Puolustusvoimissa on enemmän miehiä? :’D
      Epäloogisuudesta syyttävillä kirjoittajilla tuntuu olevan aika paljon mitä erikoisimpia argumentaatiovirheitä, kuten tässäkin tekstissä viljeltiin. Yksi niistä tää sanojen uudelleenmäärittely. Jos kannatat (ja ajat) sukupuolten välistä tasa-arvoa, olet feministi. Ei siitä tarvi sen kummempaa asiaa tehdä. En mäkään kerta toisensa jälkeen erottele, että en kyllä nyt kutsu itseäni naiseksi, kun en tykkää korkokengistä. Ei sanat toimi niin.

      1. Enkös mä just tekstissäni hieman käynyt läpi sitä, miksi Puolustusvoimissa on enemmän miehiä? Mm. siksi, että heidän on pakko suorittaa intti ja naiset eivät hae sinne hirveissä määrin ja koska sitä ei myöskään mainosteta heille mahdollisuudeksi.

        En koe, että nykymääritelmä sanalle feminismi on enää sukupuolten tasa-arvon kannattaja vaan naisten asian ajaja. Sana feministi on jo sanana värittynyt, fem-alkunsa puolesta. Sanat nyt vaan toimii niin, että niiden merkitys muuttuu vuosien saatossa. Entisaikaan puhelin oli langallinen, eikä siinä ollut näyttöä. Nykyään puhelin on vähän eri. Ennen feminismi oli erilaista, nyt se on enemmän nimenomaan naisten oikeuksien puolustamista ja siinä mennään välillä aika viuhuen ohi siitä sukupuolten tasa-arvosta. Mä taas kannatan nimenomaan sukupuolten välistä tasa-arvoa, en erityisoikeuksia sinne ja tänne.

        1. Sana feminismi tulee siitä, että perinteisesti naisten asema on ollut huonompi yhteiskunnassa, joten tasa-arvon saavuttamiseksi heidän asemaansa täytyy parantaa. Toki sittemmin muidenkin kuin naisten ongelmat ovat saaneet huomiota osakseen ja nyttemmin feminismi alkaakin olla enemmän intersektionaalista, eli siinä otetaan huomioon erilaiset kamppailut, joita ihmiset käy sukupuolen lisäksi esimerkiksi seksuaali-identiteetin, ihonvärin, tulotason tai uskonnon vuoksi. Ja moni feministi esimerkiksi vastustaa nykyistä järjettömän epätasa-arvoista armeijakuviota Suomessa, mutta olisi varmaan liian loogista perehtyä asiaan ennen kuin siitä huutelee.

          Jos tietotaso ja asenne on tätä luokkaa muissakin asioissa, suosittelen ja pyydän ihan todella todella lämpimästi, ettet sano transasioista yhtään mitään, koska sulla on todella suuri yleisö ja odotan, että sieltä tulee jotain äärimmäisen transfobista ja leimaavaa sanottavaa, jota oikeasti yhtään kenenkään ei tarvitsisi kuulla enää 2010-luvulla.

          1. Ennakkoluulosi (väärät sellaiset) ovatkin vain ja ainoastaan sun taakkana, ei mun 🙂

    2. Kiitoksia 🙂 Ja voi olla, voi olla 🙂 Palataan siihen lähiaikoina 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *