"I'm not crazy, my mother had me tested"

Mungolife

Oon viime aikoina huomannut blogin noudattavan yhä vähemmän henkilökohtaista linjaa, siksipä tässä hieman pohtiessani omia outoja piirteitäni ajattelin hieman listata niitä. Pitkästä aikaa jotain muutakin kuin vaatelätinää.

1. Mä oon äärimmäisen saamaton ihminen. Mulla on muutama kerta jääny jokin asia palauttamatta nettikauppaan, koska en vaan oo saanu aikaseks mennä postiin palautusoikeuden, eli kuukauden aikana. Mulla on jatkuvasti todella pitkä to do -lista päällä, mutta oon tosi saamaton hoitamaan niitä asioita. Parhaana esimerkkinä esim. se, että mun MasterCard katos tossa heinäkuun hollilla. Sain sen kiinni tänään ja tilattua uuden tilalle. Oon siis pärjänny erinomaisesti ilman luottokorttia koko kesän. Koska ekaan muutamaan päivään ko. kortilla ei ollut aktiviteetteja, totesin, että se on varmasti mulla jossain laukun pohjalla, ja etsin sen myöhemmin. Maailman typerintä riskeerata, että joku tyhjentää sen, kun ei saa aikaiseksi soittaa yhtä perkeleen puhelua Nordealle. Tänään tajusin, että se ois ihan kiva olla nyt kun meen takas Londoniin, eli perjantaina tarttisin uuden. Sain vihdoin soitettua Nordeaan, ja saan kun saankin kortin tällä viikolla. Uskomaton suoritus. Jälleen.

2. Mulla on aina maksuvälineet hukassa. Oon tosi malttamaton olento, ja kun kassalla isken kortin lukulaitteeseen, yleensä en jaksa ootella sitä, että saan kortin takas vaan heitän lompakon takas laukkuun. Sit tungen sen kortin takataskuun / takin taskuun / laukkuun / ties minne, ja ihmettelen sitten kun ei ikinä ole kaikki kortit lompakossa. On se kumma. Tää on superärsyttävä piirre, ja silti teen niin jatkuvasti.

(BONUS: mun lempieläimiä on mangustit ja pesukarhut. Mulla on Facebookissa tosi vähän ryhmiä, joissa oon, mutta Raccoon Willien fan club on yksi niistä. Mun yks täysin irrationaalinen unelma on pesukarhu-lemmikki. T: Anna 25 v.)

3. En juuri ikinä istu pöydän ääressä. Kotona siis. Mulla on Lontoon kotona ihana Kartellin tuoli ja pöytä, täällä Helsingin kesäkämpässä on ollut iso pöytä ja muutamakin tuoli. En juuri koskaan istu pöydän ääressä. En tiedä miksi. Nytkin tätä kirjoittaessa istun pöydällä. Makaan usein sängyllä, sohvalla, lattialla, ihan missä vaan. En juuri ikinä tee töitä tai mitään pöydän ääressä. Ainoa oikea käyttö pöydälle tulee vaan jos joku on kylässä, niin silloin syön kiltisti pöydän ääressä. Muuten keksin aina todella epäergonomisen asennon jossakin muualla.

4. Inhoan mun käsialaa. Inhoan käsinkirjoittamista sen takia, että mun käsiala on mun mielestä ihan hirvee. Nuorena osasin muuttaa käsialaa ihan millon vaan siltä tuntu ja se vaihtelikin tosi paljon ja usein. Jaksoin harjotella uusia käsialoja ja miettiä asiaa. Nykyään mun rävellys näyttää sellaselta lääkärin käsinkirjotukselta, mistä harva saa selvää. Samasta syystä mulla on inhosuhde mun kalenteriin. Koska kalenteri on täynnä mun harakanvarpaita, inhoan sitä todella paljon. Kyllä, tiedän itsekin, onpas taas first world problems.

5. Mulla on kotona meilkein aina leikkokukkia. Vaikka koti olisi yleisesti ottaen aivan pommi ja sekaisin, niin siellä kasojen joukossa jossain pilkistää kukkakimppu. Floristi-äidin vaikutteita ehkä?

6. Mä siivoan about aina. Mä en ymmärrä miten se on mahdollista, mutta vaikka siivoisin tänään, joutuisin varmaan siivoomaan taas huomenna. Onnistun saamaan kaiken hujan hajan n. 15 minuutissa ja sen hälkeen tilanne näyttää siltä, että kämppä kaipaa taas muutaman tunnin siivousprojektia. En tunne ketään muuta yhtä sotkusta ihmistä, tai sellasta, joka saa spontaanin sotkun aikaiseksi niin helposti. Ja koska rakastan kuitenkin siisteyttä, joudun aina siivoomaan. En oo koskaan oppinut sellaiseksi, joka osaa laittaa tavarat paikalleen.


 

(BONUS 2: Mä en vieläkään osaa juoda kahvia sillai aikuismaisesti pitääkseen mut elämässä kiinni, vaan kun juon kahvia niin muutun ihan hulluks duracelliks. Mun kofeiinisietokyky on tosi alhainen tai sitten oon erinomaisen hyvä luomaan itselleni placebo-vaikutuksen, koska kahvi oikeesti vaikuttaa muhun vähän turhanki piristävästi)

7. Mä en ikinä tee vaan yhtä asiaa, ja harvoin teen kerralla mitään loppuun. Mulla on luonnoksissa varmaan kymmenen postausta, to do -listalla ne sata merkintää, ja tätä kirjoittaessa mun pitäisi pakata ja siivota, kuten aloitin tuossa kolme tuntia sitten. Tässä välissä oon ehtinyt säntäämään koneelle noin sata kertaa. Vaihtamaan biisiä ja jumittumaan tsekkaamaan asiaa X, harrastamaan nettishoppailua, kun etsittävänä ollut asia olikin ilmestynyt kauppaan, soittamaan Nordealle, vastaamaan vähän meileihin, lukemaan kommentit jne jnejne. Mä oon ihan sietämätön siinä, että mulla on jokaisen projektin aikana noin neljätoista miniprojektia samalla.

8. Oon ylipäätään tosi epäjärjestelmällinen, ja se ajaa mut läheiset välillä hulluks. Oon myös aina viime tingassa / myöhässä. En osaa jotenkin hahmottaa vieläkään kauan aikaa mulla menee laittautumisessa tms. ennen lähtöä. Tai vaikka tietäisin, että ne vie ajan X, kaikki toi säntäily kesken itse toiminnan, tuplaa yleensä ajan ja oon helisemässä.

9. Mulla on aina ihan hirveesti karkkia kotona. Oikeesti. Sellanen pieni karkkikauppa. Mä ostan aika paljon karkkia tai muita herkkuja, mutta en loppujen lopuksi syö niitä mitenkään ihan hirveesti. Mulla on aina karkkia esillä, mikä ehkä osittain selittää sen, miksen sitten kuitenkaan syö niitä niin paljoa. Kun niitä on, niitä ei tee mieli koko ajan. Mutta jos niitä ei olisi, mun tekisi ihan koko ajan mieli karkkia.

(BONUS 3: Mä inhoan kissoja, mutta googletan vähintään kerran päivässä hassuja kissakuvia. Ne on mun mielestä hauskoja eläimiä kuvissa, muuten inhoan niitä. Toisaalta, lähetän myös n. 5 kuvaviestiä päivässä ihan vähintään. Vivven kanssa meillä on puolen vuoden ajalta yli 700 kuvaa / videota meidän WhatsApp-galleriassa. Aika kova saldo per päivä :D)

10. Mä saan aivan järjettömiä pakkomielteitä äärimmäisen helposti ja en voi ajatella mitään muuta ku sitä pakkomiellettä sitten. Mun on usein PAKKO saada jotain ruokaa, juotavaa, aktiviteetti, asia jne. Esimerkiksti eilen lähdin kauppaan puoli kymmeneltä illalla, koska mun oli pakko saada spaghetti bolognesea. Joka ei oo ees kauheen hyvää, ja vaikka mulla oli ruokaa himassa. Pakko mikä pakko. Hullu mikä hullu. Rakastun miehiinkin noin sekunnissa, ja yleensä se lopahtaa yhtä nopeasti. Tai turha käyttää termiä rakkaus, kun kyse on pakkomielteestä. Kun saan mitä haluan, en yleensä enää halua sitä. Toki on ollut pari poikkeusta, joissa oikeasti olen rakastanut ja ollut rakastunut. Mutta aika usein mun elämässä asiat on pakkomielteitä. Kyllä, olen harkinnut mahdollisuutta, että mulla on joku pakkomiellehäiriö, mutta ehkä kyseessä on vaan ennemmin mun malttamaton luonne.

Kuka tunnistaa itsensä jostakin kohdasta? :D

Kommentit

Oon huono (saamaton) kommentoimaan, mut nyt oli kyllä pakko koska tunnistan itteni JOKAISESTA kohdasta paitsi pesukarhu- ja mangustibonarista! Aika priceless oli ilme kun näitä luin ja meinas silmät pullistua päästä "heeey that's me!" kertaa kymmenen. Tän yleensä kissavihaajan hampileikkauksen jälkeistä olemusta piristi myös noi kissakuvat, ainoo vaan että viimesen kohdalla repesin sen verran spontaanisti että luulin et koko poski repee... Hauskaa syksyä sulle Anna! :)

Anna (Ei varmistettu)

Hhahhaha, kiitoksia kovasti ja samoin sinne! :)

Rosita (Ei varmistettu) http://siipienhelinaa.blogspot.com

Haha hyviä kohtia oot keksinyt! :D En itseäni varsinaisesti tunnistanut mistään kohdasta, mutta joissain on löydettävissä samankaltaisuutta ehkä hieman rauhallisempana versiona, heh.. Muistelen muuten nähneeni joskus käsialaasi kalenterissa (joku kuva täällä) ja tykänneeni siitä kovin, joten ihmettelin sitä kohtaa, että ne muka harakanvarpaita olisi :) Tai sitten vain tykkään oudoista asioista..

Tiia (Ei varmistettu)

Mää tunnistan! Makaan juuri lattialla keskellä kauheaa kaaosta, röntgen-aika olis pitänyt varata jo viikko sitten, imuri odottaa tuossa vieressä (jos vaikka tänään jaksais) ja mulla on tässä 13 välilehteä auki :D Mutta! Itse olen sentään aina ajoissa tai etuajassa, koska vihaan odottamista itse, enkä halua odotuttaa koskaan muita. Joten täysin loogisesti myös esimerkiksi hammaslääkärin odotushuoneessa on oltava 20 minuuttia etuajassa istumassa? Ei. Olen myös syönyt viisi päivää putkeen pelkkää hernekeittoa ja mandariineja, koska ruokapakkomielle.

Anna (Ei varmistettu)

Ahahahahah, ihanaa, että jollain muullakin iskee välillä hernekeitto-pakkomielle :D mua vaivas se Ausseissa todella udein :D

Mulle tuli tosta sun PAKKO saada syndroomasta mieleen... Ite kävin just lauantaina hakeen itelleni lahdesta triple forward helix ja tragus lävistykset lahdesta asti (asun itse hämeenlinnassa) koska sain viikko sitten päähäni, että semmoset on saatava.. Elikkä 4 rustolävistystä kerralla... AU! Ja nyt kun oon saanu tyydytettyä tän PAKKO saada pakkomielteen, niin eilen sain päähäni että nyt mä haluan kalan! Joko kultakalan tai taistelukalan. Tässä parhaillaan näppäilen tätä ajankuluks, että kello löis jo 4 niin pääsen katsomaan viereisestä eläinkaupasta kalaa itselleni.. Mutta mua ei ikinä kyllä kaduta nää, paitsi nyt vielä hetken kun korva on vähän pipi..

Anna (Ei varmistettu)

Hahahahah, mahtava omistautuminen pakkomielteille :D Mä yritän aina vältellä pakkomielteitä, koska tatuointihimoja iskee aika paljon :D

R (Ei varmistettu)

Täällä kans yks aikaansaamaton ihminen joka saa sotkua aikaan turhan paljon ja nopeasti. Rakastan kyllä sitä, että on siistiä mut en siivoa kyllä niin paljoa kun pitäis. Kodin hengetär vähän kadoksissa. Saan yleensä vaan siivouskohtauksia ja sitten siivoa kyllä tehokkaasti.

Anna (Ei varmistettu)

Hahahah, mulla taas ei riitä aika :D

Ihanaa kun teit tämmösen erilaisen postauksen. :) nää tämmöset ja ne vaatelätinät on molemmat yhtä hyviä. :D itse myönnän olevani myös saamaton monen eri asian suhteen ja syön aivan liikaa salmiakkia. Raskausaikana ei saanut syödä salmiakkia verenpaineen nousun riskin vuoksi ja sen jälkeen on pitänyt saada ainakin kerran viikossa salmiakkia. On niitä kaikenlaisia pakkomielteitä :))

Anna (Ei varmistettu)

Hahhaha, selkeesti :D Mä en varmaan ikinä vois olla raskaana, koska ne pakkomielteet menis varmaan todella yli sillon :D

puuhevonen_ (Ei varmistettu)

Taa oli hauska postaus :)
Voi kunpa muhunkin kahvi vaikuttais noin niin voisin edes joskus turvauta kahviin energiavajeessa, mutta kahvi vaan vasyttaa :(((

Tunnistin itseni kohdasta saamattomuus. Joskus on mennyt montakin kuukautta ilman Kelan tarjoamaa 500 euron opinto- ja asuntotukee kun en vaan oo saanut postiettua uutta vuokrasopimusta...
Mut sit taas sellaisissa miellyttavissa jutuissa saatan olla ihan alyttoman tomera ja tehda kaikki valmiiksi ajallaan.

Myos mina teen just samaa etta laitan aina kortit takataskuun kun oon jo sulkenut lompakon ja heittanyt laukun pohjalle, tai pahimmassa tapauksessa jo kerinnyt kasata kaikki ostoksen sen lompakon paalle ennen kuin olen edes pinkoodia napyttanyt :D

Pakko kysyy, etta onks sulla paljon yleensa reikia hampaissa?
Mun sisko ei syo paljoa karkkia mut silla on myos aina esilla karkkia (varsinkin imeskeltavia kovia karkkeja) ja se syo varmasti paljon vahemman kuin esim mina, jolla on karkkipaiva kerran viikossa, mutta pitkin paivaa se napostelee ja silla on aina kauheesti reikia hampaissa sen takii kai...

Anna (Ei varmistettu)

Joo, toi on uskomatonta, paljon rahaa heittää saamattomuudellaan hukkaan :D Ja ei mulla mitenkään megapaljon ole, mutta reikiintyvä hammaslaatu kuulemma joo :)

NinaMaaria

Mahtava postaus ja kuulostaa niiiiin tutulle! :D. Luulin, että olen ainoa mutta jee en taidakkaan! Tuo Sheldon Cooperin lausahdus muuten pätee moneen asiaan :).

Anna (Ei varmistettu)

Haha, et tosiaan oo ainoa :D

Anniina (Ei varmistettu) http://hymykuoppaisellatiella.blogspot.fi/

Tunnistin itsessäni pelottavan paljon samoja piirteitä, joten et ole näiden piirteiden kanssa yksin, jos se lohduttaa :DD Varsinkin kohta 2, 6 ja 9 on kuin olisin ne itse kirjoittanut :D

GoneWithTheNails/Mirka (Ei varmistettu) http://gonewiththenails.blogspot.com/

1,3,5 ja 6 Bingo! Mä oon vielä saamattomampi enkä edes kehtaa kertoo kuinka paljon :D Ja on se kumma kun ei voi syödä pöydän ääressä..

Tuulikki (Ei varmistettu)

Numero 7 on niin mua! Mun ex ei saattanut koskaan siivota mun kanssa, koska sitä raivostutti niin mun tyyli tehdä 20 asiaa samanaikaisesti, eikä yhtä asiaa kerralla loppuun. :D

ellieeva (Ei varmistettu)

Tunnistan itseni pitkästä to do-listasta sekä tavasta saada tehtyä kymmenen asiaa samanaikaisesti. Motivaationi koulutyötä kohtaan lopahtaa samantien jos en voi myös välillää etsiä materiaalia huomattavasti vähemmän tärkeään koulutehtävään, keittää teetä ja napostella, käydä mahdollisesti lenkillä sekä valita seuraavan päivän asukokonaisuutta. Ja luonnollisesti vilkuilla säännöllisesti fb:tä sekä bloglovinia. :) Ihan liian tylsää keskittyä yhteen asiaan kerrallaan! Kirjojakin pitää mielellään olla kesken kolmisen kappaletta.

Paula (Ei varmistettu)

Mä oon just päinvastainen melkein jokasessa muussa ku tossa PAKKO SAADA! Mä oon järjestelmällisyyden ruumiillistuma ja oon joka paikassa aina vähintään puoli tuntia etuajassa :) ihanaa ku meistä on niin moneksi :) vaikka kyllä välillä ärsyttää toisten "pahat" tavat ihan perkeleesti. Toisaalta, ois kiva tavata ihminen joka ei ärsyyntyis mun tavasta: " anteeksi, mutta ton kynän paikka on kolmen sentin päässä tosta." (Eikä toi esimerkki ole edes vitsi)

Anu (Ei varmistettu)

Saamattomuus. Amen to that! Oon täysin samanlainen ja mulle viime tippa on elämän paras hetki. Tai ainakin luulis olevan, koska kaikki jää aina siihen kyseiseen hetkeen nimeltään viime tippaan. LIsäks on kauheen helppoa jäädä hengailemaan koneelle esim. siivoamisen, tenttikirjan, pankkiin soittamisen tai muun olennaisen asian sijasta. Kuten nyt, pitäisi lukea lakitekstejä tenttiin ja soittaa pankkiin. Eli istun koneella ja mussutan sadannetta palaa kurpitsakakkua ja luen blogeja.

On huojentavaa etten oo ainut saamaton ja huomata et saamattomatkin on ihan hyviä tyyppejä ;)

Emma (Ei varmistettu)

Tää oli kiva! Jostain syystä (ehkä sun viimeistellyn ja, ainakin yleisesti ottaen, tarkkaan harkittujen asujen ansiosta) mulla on ollu semmonen mielikuva, että oot kauheen järjestelmällinen ja täsmällinen ihminen, mikä ilmeisesti oli ihan harhakuvitelmaa vaan :-D

Anna (Ei varmistettu)

Hahahaah, pelkkää harhaa :D

anni (Ei varmistettu)

tunnistan itseni kyllä niin täydellisesti osasta noista. oon maailman saamattomin myös, on se sitten just postiin meneminen tai jonkun puhelun soittaminen. ja sitä joka kerta miettii sitten kun esim. sen minuutin puhelun saa hoidettua että miks hitossa ei tätäkään voinu tehdä aikasemmin. eteisessä on edelleen asoksen paketti mikä piti palauttaa kun ei ollu housut hyvät, mutta siinä se on ollu kohta jo parikin kuukautta. joka kerta kun näen sen niin ajattelin että joo vois ottaa ne housut sieltä edes pois että sais vietyä pahvin pois mutta ajattelun tasolle se on edelleen jääny! ihan uskomatonta :D

en myöskään koskaan istu pöydän ääressä. välillä oon yrittäny sitä että söisin ruoan aina pöydän ääressä, enkä ottais läppäriä/puhelinta siihen mutta kyllä ne kerrat taitaa olla aikalailla yhdellä kädellä laskettavissa. oon myös aina myöhässä kaikesta. okei töihin yleensä pääsen ajoissa mutta kaikki muut tapahtumatkin onkin sitten asia erikseen. monesti se menee vielä niin että tietää että on vaikka illalla menossa johonkin, koko päivän ei tee yhtään tasan mitään järkevää vaan lojuu kotona, kuluttaa rahaa nettikaupoissa tuotteisiin mitä ei todellakaan mitenkään välttämättömästi tarvi ja sitten huomaa että ei perkele tunnin päästä pitäis olla keskustassa eikä suihkussa oo käyty saatika syöny kokopäivänä mitään ja siellä postissakin pitäis käydä hakemassa se paketti joka on tänään viimeistä päivää säilytyksessä. ja tää sama tapahtuu silleen 99% ajasta ja joka perkeleen kerta kiroan itseni että miksi miksi miksi! vähän sama pätee myös tuohon että ei pysty tekemään yhtä asiaa kerralla, vaan aina on sata rautaa tulessa. koska vaikka ois kuinka myöhässä niin kyllähän sitä pitää nyt siinä samalla kun suoristaa hiuksia niin googlettaa että mikä sen näyttelijän elämäntarina onkaan joka leffan edellisenä iltana katoit tai jotain muuta yhtä randmia. HUOH. välillä on niin rankkaa kyllä olla minä :D

Anna (Ei varmistettu)

Hahahahah, tuttua :D

Mimosa (Ei varmistettu)

Kohdat 3 ja 10 on ainakin tuttuja... :D
Miksi muuten inhoat kissoja?

Anna (Ei varmistettu)

En mä tiedä. On paljon asioita, joista mä en pidä, kissat on selittämättömästä syystä ihan kärkipäässä listaa. Ja siis mä oon vähän allerginen niille, kai se selittää ees vähän :)

Ida (Ei varmistettu)

Oli kyllä hauska lukee tätä postausta, kun 2 ja 4 kohtia lukuunottamatta oli kun mua olisi kuvailtu :)

Anna_ (Ei varmistettu)

Haha tunnistin itseni kaikista kohdista, oon aika varma et oot mun kaksoisolento. Etenkin Bonus-kohdat sopi muhun kuin nenä päähän. Mun kaimakin oot vielä kaikenlisäksi :D

E (Ei varmistettu)

Mä tunnistin aika monestakin! :D Esim. 7 ja 10 on niin tyypillisiä mulle, hah!

MRSQ (Ei varmistettu) http://marsqn.blogspot.com

Ei hitto kirjoitat aina niin hulvattomasti :D saat kestohymyn päälle sun jutuillas hehhe :)))

miia (Ei varmistettu)

jo toisen kerran kävi nii että toteutit postauksen mitä oon aatellu pyytää mutta en oo kuitenkaa jaksanu kommentoida! :o aika hassu sattuma.. ekalla kerralla synttäreittes seutuu ajattelin kysyä että voitko tehdä postauksen jossa on kuvia sinusta nuorempana ja sehän tapahtui heti seuraavana päivänä ja tätä melkein pyysin viikonlopun aikana! :D

Anna (Ei varmistettu)

Hahah, onpas hauska sattuma :D

Miims (Ei varmistettu)

4,6 ja 10 täsmäävät tännekkin suuntaan :D

Sera (Ei varmistettu)

Ei vitsi! Kärsin itsekkin tosta saamattomuudesta ja epäjärjestelmällisyydestä jatkuvasti. Itse en valitettavasti kylläkään siivoile jatkuvasti vaikka syytä olisikin! Pitäisi kyllä yrittää ryhdistäytyä. Saatan olla tosi stressaantunut myös jostain hoitomattomasta asiasta, tai ainakin asiaa tulee mietittyä ja harmiteltua monta kertaa sen sijaan, että yksinkertaisesti hoitaisi sen. Niin raivostuttava piirre. Ja sitten toi kaaoksen aikaan saaminen? Siis en ymmärrä miten onnistun, mutta itse en tosiaan siivoa kun oon niin hemmetin saamaton ja monta päivää saatan harmitella niitä tiskaamattomia astioita ja kun vihdoin tiskaan niin aina mietin, että kappas, eipä ollut niin iso homma ja tän ois voinu hoitaa aika päivää sitte.

Oisko tähän jotain lääkettä? Hoitoa? Ihan mitä vaaaan!!! :)
Pitäis varmaan perustaa joku vertaistukiryhmä: "Hei, olen Sera ja olen saamaton sotkija. Myönnän sen ja kaipaan apua ja tukea ongelmani kanssa. En pärjää enää yksin." Läheks messiin? ;)

Anna (Ei varmistettu)

Messissä!!! :D

Laura (Ei varmistettu) http://laurapalmberg.blogspot.fi

Tunnistin itseni kohdissa 1, 3, 7 ja 10 :D Varsinkin kohdan 10 toi "rakastuminen", "rakastuin" viime vuonna viikon pituisella lomamatkalla Kreikassa kolmesti. Siis kolmesti! Ja ne kolme kertaa oli kaiken lisäks kolmen viimisen päivän aikana... Yhdellä näistä nuorista miehistä oli ulkonäkö todellakin puolellaan, joten sille riitti et se sano "Leon and Laura, it sounds good, right?" ja mä olin valmis meneen sen kans naimisiin!

Anna (Ei varmistettu)

Ahahahhah, mahtava! :D

-mirkku- (Ei varmistettu)

Yllätyin tuosta saamattomuudesta, olen ajatellut että siellä päässä häärii äärimmäisen tehokas duracellpupu, joka inhoaa saamattomuutta, hoitaa kaiken alle aikayksikön eikä jätä mitään puolitiehen, mutta ymmärrän kyllä että jos on tuhat ja yksi projektia työn alla, ei niille kaikille riitä aikaa ja energiaa.

Ja sama ongelma oikeastaan itsellä. Yhden projektin aikana ainaki kymmenen pienempää juttua menossa samaan aikaan. Pahinta se on tietokoneen ääressä, kun esmes tälleen työhakemusta kirjoittaessa (kröhöm...) voi välillä hiukka eksyä muillekin sivuille kuten muotiblogeihin. Ihailen ihmisiä, jotka osaavat keskittyä yhteen asiaan kerrallaan!

Itsellä nuo maksukortit on aina visusti tallessa lompakossa ja oonki oikeestaan kehittänyt pakkomielteen tarkastaa maksutapahtuman jälkeen että varmasti laitoin sen visan takas lompakkoon. Ja baari-illan jälkeisenä aamuna ekana tarkastan että pankkikortti on tallessa, en osais olla jos en tietäis et kaikki tärkeet kortit on samassa paikassa turvassa. Jos en löydä visaa lompakosta viidessä sekunnissa, saan lähestulkoon sydärin.

Itellekki tulee järjettömiä ruokaan ja vaatteisiin liittyviä pakkomielteitä sillointällöin. Joskus oon hakenut kaksikin kertaa suklaata lähikioskista saman illan aikana, kun on kunnon himotus iskeny :D Sit saan pakkomielteitä vaatteiden väreihin liittyen! Koitan pitää vaatekaapin melko simppelinä ja ostan uusia vaatteita ja asusteita suht harvoin. Mut sitä tarkempi oonki siinä, et vaatekaappi on varsinkin väreiltään yhtenäinen. Viimeksi huolehdin, kun en meinannut löytää oikeansävyisiä ruskeita saappaita "nää kengät on punertavanruskeet eikä ne sovi yhteen laukun, parin huivin ja hanskojen kans ku ne taas on sellasia viileemmänruskeita aaaaaaarg!" tai saatan käyttää päivätolkulla aikaa, että löydän juuri oikeansävyisen _violetin_ huivin, ei saa olla burgundy tai lila. Osaan viedä ton väreihin liittyvän pikkumaisuuden ihan naurettaviin sfääreihin :D Mut toisaalta oon ylpeä että löydän vaatekaapista helposti päällepantavaa ja vaatteet sopii keskenään yhteen.

Anna (Ei varmistettu)

wow, toi väriahdistus on aika mielenkiintonen :D Ei välttämättä arkea helpottavaa :D

ensq (Ei varmistettu)

Joo toi saamattomuus osuu kyllä muhunkin!!:D vaikka tiedän että pitäis hoitaa tiettyjä asioit, venytän niitä melkein aina niin pitkään ku mahdollista :D esim, mun alaselkä on kipeillyt nyt monta monta kuukautta mut en oo saanu aikaseks soittaa lääkäriin.. :D en vaan ensinnäkään tykkää soittaa mihinkään tollasiin paikkoihin!! ja esim koulussa usein oli niin että jos piti tehä essee/lukea kokeisiin tms, niin tyyliin edellisenä iltana sitä alko tekee vaikka oliski ollu aikaa siihen aikasemminki :D tää on tosi ärsyttävä piirre.. ja sit mulla on usein niin myös et sitte ku vihdoin päätän hoitaa niitä asioita, niin ne pitää hoitaa kaikki kerralla:D soittaa lääkäriin, käydä kaupassa, varata parturi, maksaa laskut, tehdä koulutehtävä jne:D Samaten toi 7 kohta, muistan ku lukiossa luki kokeisiiin mut aina pakko oli käydä välillä facebookissa ja sitte jäiki jumittamaan sinne tai muualle pitkäks aikaa tai sitte esim aloin piirtelemään enkä keskittyny lukemiseen yhtään xd... sitte vielä 8! tosin ehkä vähän toisin päin..mulla on silleen päin, että vaikka olisin saanu itteni jo valmiiks ja olisin ajoissa lähtemässä, ja vaikka tietäisin kauan mulla menee kävellä paikkaan X ku on sinne ennenki kävelly, silti meen ihan paniikkiiin hetken päästä viimeistään ja alan kävelemään kauheeta vauhtia ja sitte oon siellä etuajassa:D tää on ärsyttävää, ja tosi outoa :D tulipa vuodatus...

Tiia (Ei varmistettu)

Tosi kiva postaus! :) Mä oon sun sielunkumppani ainakin tossa 7. kohdassa :D

Leena (Ei varmistettu)

Hahaa meillä on kaverin kans yli 1000 kuvaa meudän whatsapp-galleriassa vapusta lähtien... :D

Anna (Ei varmistettu)

Perus :D

Norae (Ei varmistettu) http://attraversiamoblogi.com

Ihanan inhimillinen postaus :D Itsellänikin huomaan joitain samoja piirteitä...

toi saaaaammatttttommmuuuuusssss.... MYÄH

Megsie (Ei varmistettu)

kohdat 1 ja 2, eli maksukorttien ja muiden korttien hävittely ja palautusten tekeminen. Kerran mulla oli rahat lapasessa (vain toisessa!). Siinä vaiheessa sai vähän kuulla kuittailuja. Kai siinä on se pieni jännitys mukana ja ehkä me opitaan vasta, kun ne oikeesti häviää. Tai sitten ei? :D

Anna (Ei varmistettu)

Ahahahah, en oo ikinä oppinu :D ja pariki korttia on jo hukassa..

aa (Ei varmistettu)

Viimeinen... Mikähän siinä oikeen on, että kun keksii jotain mitä haluu ni päähän ei mahu enää muuta ajatusta. Kohtuus kaikessa - sen kun oppis :D

lumi (Ei varmistettu)

Miksi muuten inhoat kissoja, osaatko kertoa siihen jonkin erityisen syyn? Itse rakastan niitä,itselläni on ollut 3,kaikki suuria persoonia! :)

Pages

Kommentoi