Kaupallisuuden positiivisista puolista

Keräilin eilen ostoskoriini ruokakaupassa tarvikkeita yhteen ruoka-aiheiseen yhteistyöpostaukseen ja fiilistelin kaupan hyllyillä iät ajat miettien, miten toteuttaisin tuon kamppiksen. Se sai mut miettimään jonkin verran kaupallisia yhteistöitä ja bloggaamista. Jälleen. Oon miettinyt asiaa useamman kerran viime viikkoina ja halusin avata tästä asiasta toistakin puolta blogissani.

Usein törmää asenteeseen, jossa kaupallisia yhteistöitä hieman turhaankin sorsitaan. Itse postauksissa ei ole mitään vikaa, mutta silti on sellainen vallitseva asenne, että ”blogi huononi koska se kaupallistui”. Eikä siis minun blogiani kohtaan, vaan tätä mielipidettä näkyy niin bloggaajia kuin vloggaajia kohtaan ja paljon. Mä en ihan ymmärrä tätä. Toki tiedän, että moni tekee kaupallisia yhteistöitä pelkästään rahan takia. On kiva kun tilille kilahtelee ropoja, ja niiden eteen voi mainostaa mitä tahansa perseestä perämoottoriin. (Syytän ystävääni tästä hienosta lainauksesta.) Suurin osa tuntemistani bloggaajista ovat kuitenkin sangen valikoivia yhteistöidensä suhteen.

Kaupalliset yhteistyöt ovat olleet blogini arkea nyt jo ainakin seitsemän vuotta. Ne tulivat mukaan, kun mainostajat alkoivat huomaamaan bloggaajien mainosarvon. ”Saat tämän ja tuon” oli kaupallisten yhteistöiden ensimmäinen muoto. Silloin joskus 2010, kun ei ollut virallista ohjeistusta kaupallisten yhteistöiden merkitsemisestä ja piilomainonnasta ja kaikesta muusta. Sitten tuli affiliate-ohjelmat, joiden kautta sai myyntikomissiota. Julkaisijavastaavat tarjosivat alekoodeja ja sitä sun tätä. Sitten alkoi tulla kampanjoita, joista maksettiin palkkio tehdystä työstä. Sillä tiellä minä olen tällä hetkellä, joskin tänä vuonna yhteistyöt ovat kokeneet muutoksen.

Useamman vuoden yhteistyöt kulkivat lähinnä sitä rataa, että jotakin tarjottiin suoraan mainostajalta, PR-toimistolta tai muulta taholta, ja sitten niistä valitsi ne itselleen sopivat yhteistyöt. Tutut ja turvalliset tai sellaiset, joita mielenkiinnolla kokeili ja koki sittemmin hyväksi. Näitä tarjouksia tulee edelleen paljon. Milloin hyviä ja mielenkiintoisia tarjouksia, milloin mitäkin roskaa. On tiettyjä kategorioita, mitä en mainosta. En mainosta esimerkiksi nettikasinoita tai muuta tuonsorttista toimintaa. En myöskään palveluja, jotka voivat olla ihan hyviä, mutta eivät sovi minulle ajatuksena tai joita en itse käyttäisi tietyssä elämäntilanteessa yms. Muutoin olen aika avoin ehdotuksille. Näissä tapauksissa en koskaan lupaa näkyvyyttä, vaan otan tuotteen testiin ja palautan, jos ei miellytä. Jos miellyttää, niin sitten sovitaan tarkemmin näkyvyydestä. Esimerkiksi tällä hetkellä minulle on tulossa yksi tuote, jota minulle tarjottiin. Hyväksyin sen kokeiluun sillä ehdoin, että testaan tuotetta rauhassa ja jos se miellyttää, kerron siitä lukijoilleni ja samalla voin arpoa toisen samanmoisen lukijoideni kesken.

Kuten sanoin, tänä vuonna yhteistyöt ovat kokeneet hieman muutosta. Tai no, tämä alkoi jo ehkä viime vuonna, mutta tänä vuonna muutos on ollut merkittävä. Nykyään kaupallisista yhteistöistäni n. 90 % on sellaisia, että olen kontaktoinut itse yritystä tai sen edustajaa ja tarjonnut yhteistyötä. ”Huhhh mitä kerjäämistä” saattaa joku ajatella, ja se on heidän oikeus. Itse koen tämänkaltaisen yhteistyömallin kaikista parhaaksi kaikille osapuolille. Mainostamani tuote tai palvelu on sellainen, jota olen itse ostanut ja kokeillut ja siihen tykästynyt. Mainostettava yritys saa rehellisen fiilikseni tuotteestaan/palvelustaan isolle lukijajoukolle nähtäväksi, lukijat vuorostaan saavat minun rehellisen fiilikseni ilman mahdollisen yhteistyön vaikutusta mielipiteeseen. Bloggaajasta itsestään lähtöisin oleva yhteistyö on mielestäni kaikista rehellisin lukijallekin. Miksi en sitten mainosta ko. tuotetta veloituksetta? Koska minulle bloggaaminen on työtä ja mainostajalle blogini on mainosalusta, joka tavoittaa laajan yleisön. Mainoksista lehdissä, TV:ssä ja bussipysäkeillä maksetaan, miksei siis sosiaalisessa mediassa?

Paljon aina näkee vihaajien huutelevan toiveita siitä, että bloggaajien menestys loppuisi ja koko blogiskene romahtaisi. Itse en toivoisi millekään yrittäjävoittoiselle alalle sellaista kohtaloa. Olisi taas muutama työtön lisää tai sitten työpaikkoja menisi nenän edestä niitä tarvitsevilta. Hyvä vaan, kun blogit ovat kaupallistuneet. Bloggaajat tienaavat yrittäjinä, some-yhteyshenkilöitä jne. välillisiä työntekijöitä palkataan yrityksiin ja monille pienille yrittäjille kuvaajista kampaajiin tulee töitä. Jokainen ansaittu euro on yksi euro vähemmän tuilla maksetuista euroista, joten I’m all for it!

Lukijahan ei maksa blogeista mitään. Tai no en tiedä onko sellaisia, mutta omani on ainakin lukijalle ilmainen. ”Niiiiin, mutta minä maksan yrityksen tuotteissa ilmaa, kun he maksavat mainonnasta bloggaajille” vastaa tarkan markan lukija. No ei se ihan niinkään mene. Markkinointibudjetti on aika pitkälti aina samansuuruinen yrityksellä X, mediakanavat vaan muuttuu. Se sama markkinointiraha jaetaan telkkarin, lehtimainosten, bussimainosten, nettimainosten, vaikuttajien ymsyms. välillä. Ja uskokaa tai älkää, pöydän toisella puolella istuneena tiedän paljonko rahaa kuluu erilaisiin mainoksiin, ja me bloggaajat nostamme mainostettavien tuotteiden ja palveluiden hintoja kaikista vähiten.

Jos asiaa ajattelee yhteiskunnallisesti, niin oikeaoppisessa blogimainonnassa ei pitäisi olla mitään pahaa. Henkilökohtaisesti se vaan saattaa kismittää, sillä se voi näyttäytyä helppona rahana bloggaajien taskuun, mutta ei se ole. Blogikampanjat vaativat välillä pitkiäkin neuvotteluja ja niihin menee tunteja ja tunteja. Olen välillä mielenkiinnosta jakanut saamani palkkion käyttämilläni työtunneilla, eikä tuntipalkka ole eronnut tavallisesta juurikaan. Per jokainen mielenkiintoinen blogiin asti päätyvä kamppis on aika todella monta todella erikoista tarjousta tai sitten neuvotteluja, jotka ovat hedelmättömiä. Onnistuneidenkin kampanjoiden yhteydenpito ja kirjanpito vie oman aikansa, itse postausten toteuttamisen lisäksi.

Mainostajien joukossa löytyy mainostajia, jotka eivät ole menettelytavoiltaan puhtoisimpia. Milloin bloggaaja ideoi kokonaisen kamppiksen ja sitten se toteutetaankin jonkun toisen kanssa. Milloin jotkut mainostajat ottavat yhteyttä ja epäsuoran suorasti ilmoittavat, että eivät halua kaupallista merkintää postaukseen. Joukossa on myös satoja yhteydenottoja, joiden sisältö on suunnilleen tämä: ”Tykkäämme blogistasi/Instagramistasi ja tyylistäsi blaa blaa (kaikille sama viestisisältö tässä) ja haluaisimme tehdä kanssasi yhteistyötä. Haluaisitko arpoa meidän bikinit. Jos saat osallistujia 110, lähetämme myös sinulle ilmaiset bikinit. Muuten saat alennuskoodin sivuillemme.” Ehh. Tämän meilin olen saanut nyt jo kolme kertaa ja joka kerta tekisi mieli vastata, että suksisitteko niiden bikinienne kanssa.

Bloggaajana koen, että yhteistyöpostauksista saa paljon irti. Apart from the obvious, tarkoitan. Toki yrittäjänä kaupallisista yhteistöistä saatavat korvaukset ovat tärkeitä, mutta on niissä paljon muutakin hyvää. On kiva kokeilla uusia juttuja, makuja, yhdistelmiä, tuotteita ja palveluja. Sitä kautta löytää kivoja juttuja ja uudistaa omiakin totuttuja kaavoja. Toisaalta on myös kiva tuoda omia suosikkijuttuja lukijoideni tietoisuuteen ja haastaa samassa prosessissa itseni uusiin tapoihin esitellä tuotteita. Nautin suunnattomasti tällä hetkellä kaikista kodin ja keittiön projekteista. On kiva kokeilla uusia juttuja ja tuotteita keittiössä ja pieni esteetikko sisälläni iloitsee kaikennäköisestä kauniista asettelusta ja (ainakin omasta mielestäni) kauniista kuvista. Yhdeksän vuotta bloganneena uudet kaupalliset yhteistyöt luovat uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia sen blogin ytimen ympärille. Miten tämän kivan tuotteen esittelisi, mitä kaikkea sillä voisi tehdä?

Tietyllä tapaa bloggaaminen on sikäli yksinäistä hommaa, että siitä ei saa suoraa palautetta ihan samalla tavalla kuin muussa työpaikassa. Monessa työpaikassa saat palautteen työnantajalta, asiakkaan lisäksi. Blogissa taas asiakas antaa helposti palautetta. Kommentoimalla hyvää tai huonoa. Sitä omaa onnistumista ei monesti osaa itse arvioida. On matala kynnys kommentoida anonyymisti jotain negatiivista kun taas ehkä kymmeniä blogeja seuraavana ei aina ole aikaa jäädä huikkaamaan positiivista palautetta postauksesta. Varsinkaan jos kaltaiseni ajoittain todella kiireinen bloggaaja ei ehdi vastaamaan. Tämä voi välillä vääristää saatua palautetta rajustikin. Lisäksi se palaute on helposti värittynyt ennakkoluuloilla, niin hyvillä kuin huonoillakin. On kivaa tehdä yhteistyötä erilaisten yritysten kanssa, haastaa itseään ja saada palautetta. Oppia aina uutta ja toivottavasti kehittyä. Yhteistyö sanan varsinaisessa merkityksessä kun ei ole mitään sellaista ”kirjoita näin – tässä maksu”, vaan yhdessä päässä on bloggaaja, joka pitää tuotteesta ja toisessa päässä on yritys, joka uskoo tuotteeseensa. Yhdessä, yhteistyössä, mietitään miten tuotetta voidaan tuoda kuluttajalle likelle ja mahdollisesti myös kehittää samalla.

Yksi kaupallisten yhteistöiden positiivinen puoli on myös hyvä mieli. On paljon yrityksiä, joiden takana seison sataprosenttisesti ja on ihan mahtavaa tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. Foodinin tuotteita käytin pitkään ennen kuin yhteistyömme alkoi. Aktian onnellinen asiakas olen ollut jo vuosia ennen yhteistyötämme. Balmuirin tuotteet olivat mielestäni upeita ja erinomaisia laadultaan jo kauan ennen kuin kohtasimme yhteistyömerkeissä muutama vuosi sitten. Huawein puhelimet ovat tehneet entisestä akulle ja kameralle manailijasta puhelimensa fanin. MayBeautyn tuotteita kokeilin sellaisella ”kokeilen, mutta en lupaa mitään” -asenteella, ja nyt ne ovat ihan luottotuotteitani. BookBeatia käytän ellen päivittäin niin viikottain ja naureskelen miehelle, joka kuuntelee Harry Holeja huonekaluja kasatessaan. Lista on positiivisen pitkä. On hienoa antaa näille ja monille muille luottoyrityksilleni blogissani näkyvyyttä.

Samalla on hienoa kuulla, kuinka joku lukijani on löytänyt luottotuotteeksi tietyn mainostamani tuotteen, joka on tehnyt hänenkin päivästään paremman.

Alkuun yritysten kontaktoiminen omatoimisesti oli hieman vierasta, mutta nyt kun katson tämän vuoden yhteistöitä, voin todeta hyvillä mielin, että tällä hetkellä blogissani on ehkäpä kaikkien aikojen rehellisimmät ja mielenkiintoisimmat yhteistyöt. Ensinnäkin siksi, että niistä varmaan about 90 % on oma-aloitteisia ja toiseksi, koska niistä muistakin olen valinnut vain ne kaikista mielekkäimmät. Minulla ei ole mediamyyjää, vaan kaikki kaupalliset yhteistyöt ja tarjoukset kulkevat kauttani ja minä päätän, mitkä niistä sopivat juuri Mungolifeen ja minulle. Jotkut yhteistöistäni ovat harvinaisempia, joidenkin kumppaneiden mainoksia on paljon muuallakin. Minäkään kun en elä kuplassa, vaan yhtä lailla ympärillä olevat mainokset vaikuttavat myös minun intooni kokeilla jotakin tuotetta ja ehdottaa yritykselle yhteistyötä blogissani.

Minusta viime aikojen yhteistyöni ovat olleet aivan mahtavia, eivätkä taloudellisesti, vaan muuten. Toivon, että lukijoidenkin mielestä ne ovat olleet mielenkiintoisia. Siksi halusin nyt tuoda hieman tällaisen positiivisemman näkemyksen koko tähän ”blogien kaupallisuus” teemaan. Näkisitte nimittäin sen ilon, kun meikäläinen keksi alkaa leikkaamaan hedelmät vähän nätimmin, tai kun löysin taas uuden mahtavan smoothie-yhdistelmän 😀 Ne on niitä pieniä iloja, mitä kohtaan työarjessani.

Tämän hehkutuksen perään on kuitenkin todettava, että pelkkää mainosta olevat blogit eivät ole mielestäni kovin mielekkäitä. Siksi mulla on aina tietty kiintiö, minkä verran teen maksimissaan yhteistöitä, enkä ylitä sitä, vaikka kuinka mielenkiintoisia tarjouksia tulisi. Haluan, että jatkossakin blogini on yhdistelmä asuja ja höpötyksiäni arjesta, mielipiteitäni ja muuta elämää. Kaupalliset yhteistyöt putoilevat näiden kategorioiden sisälle, mutta eivät ole suurin tekijä blogissani.

Kaiken kaikkiaan, kaupalliset yhteistyöt ovat varmasti joillekin punainen vaate blogeissa, mutta olisi hyvä myös miettiä, mistä oma negatiivinen suhtautuminen niihin kumpuaa ja onko se perusteltua. Meille bloggaajille ne ovat usein myös hyvin mielenkiintoisia ja inspiroivia, ja niistä tulee ammennettua uusia ideoita myös bloggaamiseen 🙂

Kommentit (37)
  1. Minua ei haittaa mainospostaukset, sillä jos minua ei mainostettu tuote yhtään kiinnosta, niin en myöskään vaivaudu juttua lukemaan. Sinulla on aina hyvät kuvat mainostetuista tuotteista, ja jo kuvien katsomisesta voi saada tarpeeksi ”informaatiota”, kuten esim. Jenkki-purukumi mainospostaus .

  2. Heippa! Täällä toinen ammattibloggaaja. Todella hyvä kirjoitus! 🙂 Ja varsinkin, kun upeita blogeja saa lukea ilmaiseksi niin muutama kaupallinen yhteistyö ei pitäisi haitata. Jos yhteistyöt ovat vielä hyvin toteutettuja, niin ne tuovat vain lisäarvoa blogiin. Jatka samaan malliin! <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *