Laukkuja laukkuja

Te aina toivotte laukkupostauksia, joten tässä olisi jälleen pieni update laukkuasioissa. Viimeksi kirjoittelin laukuista viime vuoden helmikuussa, kun luettelin kaikkien aikojen suosikkini, yllättäjän ja pettymykset. Halusitte vielä käytännön kokemuksia laukuista, niiden toimimisesta arjessa ja juhlassa ja ajatuksiani siitä, mitkä laukut on sijoituksen arvoisia.

Kaikkien aikojen suosikin kohdalla mikään ei ole muuttunut. Boy on ja pysyy mun suosikkina. Sitä on vähemmän näkynyt asukuvissa viime aikoina, mutta arjessa se on ehdottomasti mun suosikkilaukkuni ja pidän siitä joka tilanteessa kaikista eniten. Yllättävän kevyt, täydellinen koko, kulkee olalla, lyhyesti olalla (”kainalossa tuplahihnalla”) ja crossbodyna kevyesti. Mulla on kokona old medium ja calf skin nahka. Edelleen sanon samaa kuin viimeksi; nahka on pysynyt moitteettomana, muoto pysynyt täydellisenä ihan ilman mitään sen kummempia keinoja ja vaikka laukku on reissannut paljon ja kokenut helteet ja pakkaset, on se edelleen lähes uudenveroisessa kunnossa. Aina välillä kuulee, miten Boyn nahka on mennyt takaa jotenkin lommolle tai ei ole pysynyt muodossaan tms. Mutta en tiedä, mulla on tästä calfskin-pojasta vain hyvää sanottavaa. Edelleen haaveissa olisi toinen Boy ja tällä hetkellä todella vahvasti kiinnostaa joku hempeämmän sävyinen Boy, mutta ei nyt ihan lähiaikoina. Katsotaan saako tämä joskus kaverin, mutta joka tapauksessa, jos mun pitäisi yksi laukku nimetä ”rahansa arvoiseksi”, niin se on tämä. Arvo on säilynyt mahdottoman hyvin. Jos en nyt ihan väärin muista, tämänhetkinen myyntihinta on 3980 € ja itse olen tästä maksanut aikanaan n. 2700 euroa Heathrown lentokentällä. (Saatan muistaa väärin) Todennäköisesti saisin tästä myynnissä 3300-3500 e suunnilleen, joten jälleenmyyntiarvo on näissä kohdillaan. Yli kolme vuotta yhteiseloa takana, ja ehdottomasti edelleen suurta rakkautta eletään tämän kohdalla.

CHANEL:

Tähän väliin muutama selitys: 
– caviar = röpelöinen ”kaviaarimainen” nahka
– lamb = sileä lampaannahkainen
– calfskin = vasikannahkainen
– SHW = hopeiset metallit (silver hardware)
– GHW = kultaiset metallit (gold hardware)
– RHW = teräksenväriset metallit (rhutenium hardware)
– Single flap = vain yksi läppä
– Double flap = kaksi läppää, eli tuon yläläpän alla vielä toinen samanlainen
– Old Medium = Boyssa on kahta eri medium-kokoa, New Medium on isompi, Old Medium pienempi
– WOC = Wallet-on-chain

CHANEL-klassikoiden koot isoimmasta pienimpään: Maxi, Jumbo, Medium (M/L), Small, Mini Rectangular, Mini Square, Extra Mini

(Musta Jumbo single flap SHW caviar, ”Dark Beige” Mini Rectangular SHW lamb, harmaa Medium double flap SHW lamb ja Boy Old Medium RHW calf)

(Jumbo, Old Medium Boy, Mini Rectangular, WOC) 

Mulla on Chanelin klassikkomallista ollut kaikki muut koot paitsi extra mini ja small, ja sikäli mulla on aika hyvä ajatus siitä, mikä sopii mulle. Mun suosikkikoot on Mini Rectangular ja Jumbo. Jumbossa on täydellisen mittaiset ketjut, sillä kahdellakin ketjulla se on kivalla korkeudella tuossa lantion yläpuolella. Sen saa myös helposti laitettua crossbodyksi tarvittaessa, ja hihnan saa helposti esim. rattaiden aisan ympärille nätisti niin, että laukku on oikeasti monipuolinen käytössä. Mulla on ollut caviar-nahkainen Maxi ennen, ja vaihdoin sen caviar-nahkaiseen jumboon. Oon supertyytyväinen siihen vaihtokauppaan! Tykkään jumbon mittasuhteista enemmän, sillä se on jotenkin sopusuhtaisemman kokoinen, Maxi oli ehkä kuitenkin hieman liian ”korkea” esteettiseen silmääni. Ennen kaikkea, päätyi kumpaan kokoon tahansa, suosittelen single flap -laukkua. Tosin, jumbojen kohdalla se on taidettu lopettaa jo joskus lähes vuosikymmen sitten? Mun jumbo on muuten jo useita vuosia vanha ja silti erinomaisessa kunnossa. En äkkiseltään keksi siinäkään mitään sen kummempaa käytön jälkeä ja senkin arvo on todella korkea nykyään.

Miksi single flap? Koska se on niiiiiin kevyt ja helppokäyttöinen ja laukkuun mahtuu musta enemmän! Mun double flap MAxi tuntui usein vähän painavalta. Jotenkin kuvittelin, että double flap pitää tuon muotonsa kauniimmin, mutta jotenkin olen tykästynyt tuohon yläosan ”litistyneempään” malliin käytössä, kun se jotenkin pysyy kauniimman mallisena mun mielestä, eikä ole niin pyöristynyt. Ja siis tää keveys!! Metallihihnoista huolimatta yksi mun kevyimpiä laukkuja. Ilo pitää! Mulla on muuten Macbook 12″ ja mulla se mahtuu hyvin tähän single flapiin, mutta mun beigeen double flapiin se ei mahdu.

(Eri nahkoja, kaksi ylintä kiiltävää caviaria, toinen alhaalta mattainen caviar ja alin calfskin)

(Mattaisempi caviar Mini chevron-kuosissa ja kiiltävämpi caviar WOCissa)

Nahkojen suhteen makumieltymyksiä on monia. Joku tykkää kiiltävästä, toinen matasta, yksi sileästä lampaannahasta, toinen caviarista. Mulla vaihtelee laukkukohtaisesti. Mun Mineissä ja mustassa Jumbossa tykkään ehkä vähän enemmän caviarista, mutta Boyssa pitää mun mielestä olla ehdottomasti sileä nahka. Mutta tää muutenkin vaihtelee hieman väristä riippuen. Esim. Mini Rectangularissa halusin punaisen ja mustan caviarina, mutta tuo beige on ehdottomasti ihanin sileänahkaisena. Kaiken kaikkiaan tää on tosi paljon väri- ja sävykohtaista suoraan sanottuna, joten en voi edes kovin yksiselitteisesti suositella jotakin näistä.

Mulla oli jokunen viikko sitten joku ihmeellinen vuorokauden kestänyt hulluus, jossa meinasin vaihtaa mun Jumbon Mediumiin. En osaa vieläkään selittää, mistä se johtui, koska Medium on itse asiassa mulla aika vähän käytössä. Siihen ei vaan mahdu mun mielestä samalla tavalla kuin esim. Boyhin ja siinä on se hihnan pituus vähän haastava. Crossbodyna se jää auttamatta hieman turhan lyhyeksi mulla.

(Hieman kokoeroa havainnollistettuna.
Ylärivi: Boy ja punainen Mini Rectangular
Keskirivi: Mini Square ja WOC
Alarivi: Mini Rectangularit)

Uusin suosikkimallini on Mini Rectangular, ja veikkaan, että näitä nähdään joskus tulevaisuudessa mulla useammassakin eri värissä. Ihan paras käytännön arjessa, sillä tänne menee helposti lompakko, kännykkä, avaimet, huulipuna ja jotain pientä serpaa. Menee täydellisen mittaisena crossbodyna, toimii arjessa ja illanvietossa ja on vaan kaikin puolin täydellinen malli. Mulla on tästä chevron-kuosinen musta ja kirkkaanpunainen sekä beige klassikko, ja haaveissa olisi vielä ehkä sininen tai joku ihana kesäinen pastellisävy jossakin välissä. Kokonsa puolesta tää on yllättävä, sillä musta tähän mahtuu lähes yhtä paljon tavaraa kun mun double flap Mediumiin ja esimerkiksi WOCiin verrattuna tähän mahtuu paljon enemmän.

Nahkapuolella tosiaan riippuu paljon laukun mallista, kumpaa suosin. Ja myös väristä. Jotkut värit näyttää kauniimmalta caviarina ja toiset sileänä nahkana. Nyt Chaneleissa käytetään paljon tuota mattaista caviaria, mikä on todella mun mieleen! Noissa Mineissäni on tuo mattainen caviar, kun taas WOCissani on kiiltävä caviar. Mun silmää miellyttää tämä uusi mattainen todella paljon ja myös uusi mattaisen näköinen lampaannahka on mun mielestä todella ihana. Ketjuissa suosin hopeaa, joka on mun lähes kaikissa Chaneleissa. Mun Boyssa on RHW-metallit ja ne on musta tohon mustaan Boyhin ihan täydelliset. Mä en suoraan sanottuna syty yhtään Chanelin siitä keltakullasta, mutta sitten vuorostaan välillä laukuissa näkyneet shampanjakulta (oisko sen virallinen nimi light gold hardware) ja ruusukulta ovat olleet superkauniita! Tuo vaalea kulta, shampanja, on musta ihana, kun se taittaa eri valoissa eri sävyihin ja on tosi monipuolinen varmasti käytössä. Mun toivelistalla on siis yksi kauniinvärinen mini light gold metalleilla.

Viime kerralla luettelemistani pettymyksistä vuorostaan Chanelin WOC on päässyt ihan uuteen arvoon mulla kun vaihdoin oman lampaannahkaisen tähän caviar-nahkaiseen. Tää toimii musta caviarina paljon kivemmin ja tykkään tästä nykyään valtavasti!

Kaiken kaikkiaan, mun kokemukset Chanelin laukuista on pelkästään positiivisia ja ne on musta hyvä sijoitus niiden käytettävyyden ja klassisuuden takia ja sen takia, että niiden jälleenmyyntiarvo säilyy tosi hyvin. Jos siis yhtä laukkusijoitusta harkitsee, suosittelen klassikkomallista Chanelia (kestävyyden puolesta ehkä caviar-nahkassa) tai Boyta. Mulla on toivomuslistalla seuraavaksi CC Trendy jossakin ihanassa värissä ja ehkäpä light dolg -metalleissa. 

(Musta Envelope WOC, vaaleanpunainen Kate ja harmahtava (fog) Medium Sunset Monogram)

YSL:n laukkuja mulla on neljä (kuvista uupuu lainassa ollut pieni musta Kate kultaisin metallein), ja niistä pidän paljon niin kesäistä pastellinväristä ostostani Prahasta kuin myös uutta harmahtavaa laukkua. Värikoodilla fog myytävä hieman rusehtava harmaa on värinä musta tosi kaunis ja tuo Monogram Sunset -malli on todella ihana! Se on hyvin samantyyppinen kuin Boy, mutta siinä on sisällä muutamaan osioon jako, ja laukku on hieman ”syvempi” kuin Boy. Nahka on tosi hyvää, ei naarmuunnu helposti ja laukku pysyy kauniisti muodossaan käytössä. Tykkään hurjasti tästä mallista hyvin samoista syistä kuin Boystanikin. YSL:n laukut muutenkin ovat tosi paljon mieleeni, ja varmaan käyttäisin tuota mun pientä mustaa YSLiäkin paljon, mutta siihen mahtuu aika naftisti tavaraa ja keltakulta toimii mulla jotenkin enemmän vain kesällä.

YSLit on aika paljon edullisempia kun Chanelit, mutta laadullisesti ne eivät häviä mielestäni yhtään, joten jos ensimmäinen merkkilaukku on haaveissa, voipi olla, että YSL on hyvä alku! Mun kaikki YSL-laukut saa multa erittäin hyvän arvosanan ja käytössä ne on olleet todella ihania ja hyvin kestävät mun ajoittain hieman kömpelöäkin käyttöä.

(Koon ja mallin puolesta Chanelin ja YSL:n WOCit on tosi samankokoisia ja molemmat mun mielestä tosi kauniita, joskin tällä hetkellä jotenkin tykkään jopa enemmän tuosta YSL:n versiosta. YSL on suunnilleen tuplasti halvempi.)

(Koon ja mahtuvuuden puolesta hyvin samankokoiset Sunset Monogram ja Boy. Sunset Monogram on hieman alle 1800 euroa, Boyn tämänhetkinen hinta taitaa olla 3900 euroa.)

(Vasemmalla Pochette Metis ja oikealla City Streamer MM)

Louis Vuitton -suosikkini ovat selkeästi tuo City Streamer isommassa koossa beigenä ja Pochette Metis, joita molempia käytän ahkerasti.

Pochette Metis on hullun suosittu malli ja sen saa parhaiten todennäköisesti käytettynä, sillä jonot moisiin Vuittonilla on ihan mahdottomat. Sen ainoa miinus on mun mielestä nahan kovaksi muuttuminen pakkasella. Tuo pitkä hihna menee vähän mahdottomaksi kun pakkasasteita on vähänkin enemmän, joten talvella tämän käyttö on optimaalisinta kun on -5 tai lämpimämpää. Oon kuullut jotain ongelmia Pochetten lukon suhteen, mutta mulla ei ainakaan moisia ole ollut, joten en osaa kommentoida.

Streamerin kohdalla taas en keksi yhtään miinusta. Laukku on täydellinen arkilaukku, joka on neljä kertaa edullisempi versio Hermesin Birkinistä. Mulla mahtuu tohon ihan tuhona tavaraa, vaikka se on tosi järkevän kokoinen loppujen lopuksi ja kaikkien taskujen takia se on järjestelijän suosikki. Jämäkkä malli, kaksi eri mittaista hihnaa ja mun mielestä tuo Galet -väri on aivan ihana. Kylmähkö beige sopii niin talveen kuin kesään. Tästä mallista mulla löytyy PM ja MM -koot ja tästä olisi olemassa vielä yksi isompi, eli GM. Tää City Streamer on mallina sellainen, mitä ehdottomasti suosittelen, jos kaipaa hyvää ja kestävää arkilaukkua. Hinnan puolesta tää asettuu YSLin yläpuolelle, mutta silti selkeästi edullisempi kuin Chanel.

(Hieman sävyvertailua. Louis Vuittonin Galet on selkeästi tosi kylmä, aika harmaaseen taittava, kun taas Gucci ja Chanel paljon lämpimämpiä ja taittaa hieman vaaleanpunaisen puolelle.)

Siinä on mun suosikkilaukkuni ja näitä voin kaikkia suositella lämpimästi. Mun on itse asiassa hirveän vaikeaa lähteä erittelemään jotenkin suuria pettymyksiä tai ”huonoja” laukkuja, koska onnekseni mun tielle ei sellaisia ole osunut juurikaan. Kaikki merkkilaukkuni ovat kestäneet käyttöä, eikä ole ollut sellaisia pettymyksiä laadun suhteen. Seison aina välillä mun vaatehuoneessa vakaasti päätettyäni, että nyt mä myyn jonkun laukun. Ja sit mä seison siellä, enkä keksi millään, mistä raaskisin luopua. Eli ei siellä ihan hirveästi pettymyksiä siis ole 😀

Yksi tämänhetkinen ”pettymys” on Diorama, joka ei jostain syystä saakaan käyttöä. Luulen, että saatan sen myydä jossakin vaiheessa, sillä tuo YSL:n Monogram Sunset on minulle mieluisampi ja värimaailma niissä on hieman samanlainen, vaikka ihan erisävyiset harmaat ne onkin. Dioramassa malli jotenkin ei kuitenkaan tunnu ihan omalta, jotenkin tuo alaosan syvyys tai joku muu sen tekee. En tiedä, en osaa sanoa, mutta jotenkin tuntuu, että tämä ei ehkä ole mun malli kuitenkaan. Olen miettinyt, että Diorama WOC voisi olla enemmän mun juttu, mutta täytyy vielä katsoa ja antaa tälle vielä muutama tilaisuus. Ehkä lämpenenkin vielä.

Dioraman lisäksi yksi kysymysmerkki on sellainen hankinta, jota en oo vielä esitellytkään täällä blogin puolella. Hankin nimittäin vähän aikaa sitten Guccin Marmontin koossa Small ja nuden värisenä. Kaipasin pientä beigeä laukkua ja tämä oli voittanut mut puolelleen kun oli kuukausia näkynyt kaikissa mahdollisissa paikoissa. Messinginvärinen metalli jännitti hieman alusta asti, mutta laukku oli todella mieleeni kun sen sain. Nyt kuitenkin kun löytyi täydellinen Chanel tummassa beigessä värissä, mietinkin, josko Gucci pitäisi laittaa eteenpäin. Ne tavallaan palvelevat samaa tarkoitusta, ja pidän tuosta Chanelista enemmän. Jos olisin osannut edes arvata, että Chanel tekee noin upean värin, en todennäköisesti olisi Marmontia hankkinut. Toisaalta pidän myös Marmontista, joten hirveän vaikea päätös. En voi sanoa, että Gucci olisi pettymys, mutta hieman kahden vaiheilla olen.

No entäs edullisemmalta puolelta? Hieman edullisemmista, Mulberryt multa löytyy sekä Double Zip Bayswaterina että Oversized Alexana ja oon ollut tosi tyytyväinen laatuun molempien kohdalla. Isoja tilavia laukkuja, jotka jaksavat päivittäisessä arkikäytössä. Balmuirin shopper on myös osoittautunut erinomaiseksi hankinnaksi, sillä se on todella kevyt, mutta tilava. Toki jos ei pidä avonaisista laukuista (vrt. Neverfull), ei se ole oikea hankinta välttämättä. Näissä positiivista on se, että mahtuu tosi paljon kaikkea ja ne saa kunnolla kiinni tarvittavista kohdin. Double Zip Bayswaterissa on jotain samaa kuin tuossa Louis Vuittonin City Streamerissa mallin puolesta, mutta nahka ei ole yhtään niin jämäkkää.

Yksi tämänhetkisiä it-laukkuja on eittämättä Cult Gaian bambulaukku, ja mä tilasin sen ensin Large-koossa Ark-mallina, joka on todennäköisesti se suosituin malli. Sittemmin oon hankkinut sen Luna-mallissa, sillä jotenkin mulle oli haastavaa välillä käyttää tuota Arkia, kun siinä ei ole olkahihnaa. Lapsen kanssa tarvii aina käden vapaaks, eikä Arkia saa minnekään roikkumaan. Ajatuksena oli myydä Ark, mutta nyt taitaa olla niin, että pidän molemmat. Luna on AIVAN ihana, tosi ihana pallohihna ja helpompi käyttää, kun voi kantaa olalla tai ranteella. Se on kylläkin selkeästi pienempi kuin tuo iso Arkini, joten ei ihan hirveesti mahdu tuonne tavaraa. Lompakko ja kännykkä ja huulipuna yms. mahtuu.

Löysin vähän aikaa sitten sellaisen brittikaupan kuin Grafea, ja tilasin kokeiluun pari reppua; ison ja pienen. Ja voin sanoa, että laatu ja hinta kohtaavat näissä kyllä todella hyvin! Oon tykännyt mun repuista ihan sikana ja oon käyttänyt näitä aika paljon mm. lomalla ja arkipäivinä, vaikka ne eivät ole vielä kuviin eksyneet 🙂

Näiden yllämainittujen lisäksi multa löytyy mm. Guccin Dionysus, Diorama, Celinen Luggage, mutta rajasin tähän nyt vaan nää suosikkilaukut. En tiedä onko tästä hirveästi hyötyä, koska suoraan sanottuna mulla ei ole kovin ikäviä kokemuksia kalliista merkkilaukuista tai mitään ”ongelmalaukkuja”. Jokaisella on myös oma mielipiteensä siitä, mikä on käypä hinta laukusta ja mikä on hintansa väärti. Toiselle 50 euron laukku on liian kallis, toiselle taas 4000 € laukku voi olla hinta-laatu -suhteeltaan ehdottomasti onnistunut hankinta. Me kaikki olemme erilaisia ja siinä missä jollekin laukku on arkinen työväline, jossa kantaa tavaroita, toisille se on pieni pala taidetta. On myös hankala suositella yhtä tiettyä laukkua kellekään, sillä jokaisella on erilainen tarve laukulle. Mun arkisessa käytössä tällä hetkellä eniten on käyttöä pienelle crossbody-laukulle, johon mahtuu hyvin ja joka on kaikkeen sopiva tai huolettoman helpolle isolle laukulle, johon mahtuu koko päivän tarpeelliset. Mä en oo oikeen koskaan oppinut siihen, että kantaisin kaikkia mun tavaroita Danten hoitokassissa, vaan kyllä mulla on yleensä aina oma laukku ja Danten hoitokassi erikseen.

Mä en ole silleen pilkuntarkka laukkujeni kanssa, että pelkäisin niitä käyttää tai säästelisin niitä ihan hirveästi. Päinvastoin, rakastan käyttää päivittäin laukkujani, silläkin riskillä, että mulla on taapero ja olen itsekin aika kömpelö, joten riski on aina olemassa, varsinkin vaaleiden ja sileänahkaisten laukkujen kanssa. Mutta, käytettäväksi ne on tehty, joten en jatkossakaan niitä rupea liiaksi suojelemaan. Toisaalta kuitenkin haluan pitää niistä hyvää huolta, jotta voin nauttia niistä mahdollisimman pitkään 🙂 Ajattelinkin tehdä oman postauksen laukkujen putsaamisesta ja suojaamisesta blogiin lähiaikoina ja toki voisin tehdä listan omista laukkuhaaveistani myös 🙂

Mikä on teidän suosikkilaukkunne? Entä mikä on suosikkinne mun valikoimasta?

Kommentit (36)
  1. Upea kokoelma
    Ja täytyy sanoa että oh boy, se vaan on ollut pitkään mielessä. Joskus sen vielä ostan itselleni lahjaksi.

  2. Ihmettelinkin juuri eilen miksi Pochette Metisiä myydään Vestiarella käytettynä huomattavasti kalliimmalla kuin sen hinta on ranskan Vuittonin sivuilla, mutta tämä selitääkin. Harmi että juuri siihen valkoisessa nahassa iskin sitten silmäni, toivotaan että löydän jostain liikkeestä 😀

    1. Noita empreinte nahka malleja helpompi saada liikkeestä kuin monogram canvas metistä. 🙂 eli voi onnistaakkin

      1. Kiitos vinkistä! Täytyy lähteä espalle kokeilemaan onnea 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *