Levottomana // Kuopio

ruskeaa (1 of 15)

Mitä saadaan kun yhdistetään suora auringonpaiste kuvaajan takaa ja bloggaaja, joka unohti aurinkolasit autoon? No siristelevä bloggaaja, joka välttelee katsetta kameraan tai sitten näyttää siltä, että nukahtaa pystyyn. Ei siinä, jälkimmäinen on sinällään aina välillä tottakin, sillä nää yöt ei oo mitenkään helppoja olleet viime aikoina. Mulla on oikeastaan kellontarka rytmi. Ylös n. puoliltaöin, yhdeltä, kahdelta ja puoli neljältä. Sitten ehkä noin neljästä aamuseiskaan saa nukuttua. Muuten yöt on taistelua liitoskipujen ja vessassa ravaamisen kanssa. Villiä suorastaan. Aamut menee ihan kohmeessa about kello 15 asti, ja sit musta tulee suht. tehokas. Tosin unohtelen ihan kaiken, oon ihan keskittymisongelmainen ja saan aikaiseksi asioita ehkä n. 10 % tehokkuudella normaalista. Ymmärrän nyt, miksi naiset laitetaan äitiysvapaalle ennen synnytystä. Kaipaisin aivojani takaisin kiitos. Oma suosikkini tähän mennessä oli kun lähdin pihalle Benjin hihnan kanssa ilman Benjiä. Se oli kyllä sellainen hetki, että teki mieli vaan mennä peiton alle, ja todeta, että tuun takas kun oon oma itseni taas.

Eilen käytiin tosiaan miehen kanssa katsomassa Kaunotar ja Hirviö, joka oli melkein kaikkien kehujensa arvoinen. Mun mielestä siis. Mä en vaan henkilökohtaisesti jostakin syystä tykkää Emma Watsonista, niin se häiritsi mua jotenkin siinä leffassa. Kyllä mä kuitenkin itkin ihan odotetusti niissä samoissa kohdissa kuin leffassakin! Ja pakko kyllä antaa valtavat pisteet puvustukselle, lavastukselle ja sille, miten hyvin pysyttiin alkuperäiskäsikirjoituksessa. Se suurin poikkeaminen siitä oli musta vähän erikoinen, mutta eipä tuo nyt pahemmin häirinnyt. En nyt ala spoilaa, nähneet ymmärtänevät mitä tarkoitan 🙂

Mun tekis mieli kirjoittaa jostain jännistä jutuista, mutta todellisuus on se, että mulla on vähän tylsää. Liitoskivut rajoittavat aika lailla mun intoa liikkua ja mennä minnekään. Olo on iso ja turvonnut, eikä säätkään houkuttele minnekään kovin kauas kotoa. Ja tästä mun kotona möllöttämisestä ei oikeen oo hirveesti kerrottavaa. Oon lukenut Nesbon uusinta kirjaa, väritellyt, tehnyt ruokaa ja ollut vaan äärimmäisen levoton. En oikeen jaksa keskittyä mihkään. Ajattelin huomenna leipoa kakun, jos jaksaisin vaikka keskittyä sen verran johonkin asiaan. Mulla on kiva pääsiäiskakku-idea, ja haluan kokeilla sitä huomenna. Jos siitä tulee mitään, voisinpa vaikka jakaa ohjeen täälläkin. Epäilen onnistumista tosin vahvasti. Unohdan varmaan kananmunat tai jonku muun semiolennaisen asian.

ruskeaa (3 of 15)

ruskeaa (9 of 15)

ruskeaa (1 of 1)-3

ruskeaa (14 of 15)

ruskeaa (11 of 15)

ruskeaa (4 of 15)

ruskeaa (10 of 15)

Ootan oikeestaan innolla kahta asiaa; sitä, että pääsen hakemaan Foodinin paketin postista kun mies tulee töistä kotiin ja saan kupin kookosmannaista kahvia. Ja kyllä, tässä mielentilassa tuo ajatus voi olla johtavana monta tuntia päivässä. Eilen oli tarkoitus siivoilla ja tehdä vaikka mitä kaikkea ikuisuusprojekteistani. Mies sitten muisti, että meillä on muuten pari IKEA-kassillista kesäjuttuja vielä tuolla oottamassa myynti, että mitäs niille aattelit tehdä. Ehhh. Olin autuaan unohtanut koko asian. Jos ne olisi kadonnut meidän lämminvarastosta, niin olisin unohtanut koko asian enkä koskaan enää miettinyt sitä 😀 No okei, ehkä sit kun mun aivot ois palautunu tästä babybrain -tilasta johonkin normaaliin, niin ehkä silloin. Mä luulen, että tää mun aivojen totaalinen off-mode liittyy tähän loppuraskauteen, tai ainakin toivon niin. Kun laskettuun aikaan on alle kaks viikkoa jäljellä, tuntuu että mä en vaan kykene mihinkään, mikä vaatii edes kolmen minuutin keskittymistä eikä liity vauvaan. Oon virallisesti hieman mökkihöperöitynyt.

Onneksi mies tarvitsee uudet farkut, niin on tekosyy lähteä käymään Matkuksessa tänään. Tosin tuolla on ihan kiva kelikin tänään, että ehkä ois taas paikallaan pieni kymmenen kilsan lenkki. Kävimme perjantaina pitkällä kävelyllä, ja jestas teki hyvää! Tosin maksoin siitä joka minuutti yöllä liitoskipuineni, mutta silti, so worth it. Toi sää on ihan sekaisin, kun yksi päivä on ihana aurinkoinen keli ja +7, toisena tuolla on -3 ja lunta tulee poikittain niskaan. Ei tiedä miten pukeutua. Löysin onneksi vihdoin oikeasti VUOSIEN metsästyksen jälkeen täydellisen valkoisen palmikoidun neuleen. Mun ei pitäis pitää sitä nyt, ettei se venyisi mahaosasta, mutten malta olla pitämättäkään. Oon pitkään halunnut pitkänmallisen valkoisen neuleen, jossa on muhkea kaulus ja joku kiva kuviointi. Näen tän mielessäni vaaleiden farkkujen ja korkkareiden kanssa, ilman tuota mahaa, ja ehkä joku pastellinen takki siihen kaveriksi. Tällä kertaa tosin mentiin vaatekaapin tarjonnan mukaan, eli mama-farkuissa, neuleessa ja lämpimässä takissa sekä nilkkureissa.

Mä halusin valkoisen neuleen, jossa olisi kaunis palmikointi ja joka olisi laadukasta materiaalia! Sen pitäisi olla paksu ja kunnon neulosta, eikä mikään joka suuntaan venyvä akryylivaihtoehto. Joita sitten riittikin ihan loputtomasti. Instagramissa törmäsin PURA-merkkisiin tuotteisiin, ja siellä näkyi kivannäköinen valkoinen neulemekko. Kävin sitten tsekkailemassa valikoiman, ja selvisi, että PURAhan on siis suomalaista lähituotantoa, jota saa Putiikki Rannalla -kaupasta. Parasta tuossa neuleessa on se, että se on suomalainen ja 100 % villaa! Otin omani vähän isommankokoisena, sillä halusin, että se olisi sellainen väljä ja mukava normaalisti päällä. Nythän se on mahasta pinkeä, mutta eiköhän se tästä vielä iloksi muutu. Harkitsin pitkään tän palmikoidun ja tavallisen väliltä, mutta olen iloinen, että päädyin tähän. Ainiin, lähituotetun suomalaisuuden ja villan lisäksi ihan paras juttu on noi hihat! Tällainen pitkäraajainen kuin minäkin joutuu noita hieman kääräisemään käytössä! Myös tuo huivi, joka näkyi jo vähän aikaa sitten postauksessa, on PURAn ja myöskin ekologisesti lähituotetusta villasta. Tykästyin tohon väriin, joka on kauniin beige, eikä taita keltaiseen yhtään. Nyt himoitsen samasta huivista vaaleanpunaista versiota, on nimittäin aivan ihanan sävyinen! Näissä on mielestäni hinnat tosi kohdillaan, kun ajattelee, että kyseessä on kotimainen villatuote, ja esim. tää huivi on ihan tosi muhkea ja lämmin. Mun on paha kommentoida mitään kutittavuudesta, kun juuri mikään ei kutita, mutta musta tää tuntuu ihan mielettömän ylellisen pehmeeltä. En tiedä onks nää kuinka valideja vinkkejä näin kevään kynnyksellä, mutta mulle tää valkoinen neule oli kyllä vuosien etsimisen jälkeen aikamoinen löytö! Nyt pitäisi vaan hetken malttaa olla käyttämättä sitä, ettei se veny.

ruskeaa (8 of 15)

ruskeaa (5 of 15)

ruskeaa (1 of 1)-2

ruskeaa (6 of 15)
ruskeaa (12 of 15)

*Kaupallisia affiliate-linkkejä

H&M MAMA farkut (nämä, samantyyppiset ei-mamma-farkut *täällä ja *täällä
NA-KD nilkkurit (samantyyppiset *täällä ja *täällä
PURA kaulahuivi (tämä
PURA neule (tämä
LOUIS VUITTON Pochette Metis (tämä, muita kivoja samassa sävymaailmassa *täällä ja *täällä
BURBERRY takki (loppuunmyyty, samantyyppinen *täällä -50%) 

ruskeaa (15 of 15)Mitäs te tykkäätte tästä asusta? 

Kommentit (22)
  1. Hei, kiva kun olet löytänyt PURA tuotteet, niillä on aivan ihanat materiaalit, värit ja mallit. Onneksi meillä täällä Tampereella on myös tuo Putiikki rannalla liike, joka on vielä aivan ihana. Samoissa tiloissa Stockan takana on muitakin liikkeitä ja viehättävä kahvio.

    1. Juu, se liike havahduttiki mut siihen miten ihania tuotteita siellä on kun tuossa Tampereella tuli käytyä 🙂

  2. Kiva asu! Tuosta väsymyksestä tuli mieleen, kun toisen lapsen kohalla yöheräämisten aikaan olin välillä aika väsyny ja meinasin laittaa tiskikoneeseen maitopurkkia tai astioita roskiin.. Sit hoksas aina että mitä ihmettä mä tässä oikeen teen 😀

    1. Kuulostaa tutulta 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *