Life, the way it is

Mungolife

TOUKOKUU. Miten nää toukokuut menee niin käsittämätöntä vauhtia? Tuntuu, että samaan aikaan on tulessa monta työprojektia, iso kouluprojekti ja on ainakin miljoona menoa, joista ei haluaisi karsia. En oikeasti muista, milloin olisi ollut sellainen päivä, kun olisi voinut vaan lötkötellä. Mulla on piirretty iso iso sydän 9.6. kohdalle, koska silloin mulla on kouluprojektin dedis ja silloin mulla alkaa tavallaan jo loma. EN malttaisi odottaa. Vaikkei se aina blogin toiselle puolelle välitykään, niin haluan ylläpitää blogini tasoa mahdollisimman korkeana. Siksi itseäni ärsyttää ihan jumalattomasti kun kiireisimpinä kausina tää taso laskee ku lehmän häntä. Mun on pitänyt oikeesti kirjoittaa teille sellainen "päivä Annan kanssa" -postaus jo iät ajat, ja tehdä se jostain tällaisesta megakiire-päivästä. Sattuu vaan usein käymään niin, että kamera jää himaan, tai ei vaan yksinkertaisesti ole aikaa ottaa mitään kuvia. Esimerkiksi juostessani bussille kengännauhat sitomatta ei tulisi mieleenikään napsia kuvia. Nytkin istun bussissa matkalla keskustaan läppäri sylissä kirjoittelemassa.

Toki voisin karsia sosiaalisia menoja. Olen kuitenkin jo pitkään uskonut siihen, että ystävät ja läheiset, sekä muut sosiaaliset menot ovat ihan yhtä tärkeitä kuin työnteko. Työtä tehdään rahaa tienatakseen, mutta elämä ei ole sitä varten. Elämä on elämistä varten. Olen nähnyt läheltä kuinka moni työnarkomaani / vakavilla asioilla kiireinen ihminen on aina jättänyt sosiaalisen elämänsä viimeiseksi. Kavereita toki ehtii nähdä myöhemminkin, treffeillä ehtii käydä sitten kun on aikaa ja salillekin ehtii sitten joskus. Ja sitten ollaankin viiden vuoden päästä tilanteessa, jossa kaverisuhteet on vähän lopahtanut, kropassa on +15 kg, peruskunto on sysipaska ja on unohtanut miten vastakkaiselle sukupuolelle puhutaan.

En ole ehtinyt toteuttamaan sitä kuuluisaa päivä Annan kanssa -postausta, mutta koska mun meno ja meininki tuntuu aina kiinnostavan ihmisiä, niin ajattelin vähän laittaa teille osviittaa mun päivistä tällä viikolla, näin esimerkkinä :)

MAANANTAI:
- Aamulla ruokin pojat ja käytin Simban lenkillä, peuhasin poikien kanssa hetken ulkona. Vastailin meileihin ja tein yhden konsultaation loppuun.
- Lounas Julian kanssa keskustassa, jonka jälkeen käväistiin parissa kaupassa.
- Kotiin päästyäni fillaroin jossain kuntopuuskassa parin kilsan kauppareissun ja valmistin koko perheelle illallisen, tein kääretortun ja siivosin kotona. Samaan aikaan sivusilmällä ja -korvalla katsoin ja kuuntelin Suomi-Kazakhstanin.
- Pelin päätyttyä illallinen perheen kanssa terassilla ja sitten telmin hetken poikien kanssa pihalla.
- Kuusi tuntia presentaation valmistelua myöhälle alkuyöhön, jonka jälkeen Simba kainalossa nukkumaan.
+BONARI: Simba ei paljoa pelkää, mutta se pelkää ukkosta. Pieni heräili siis yöllä kauheen säikkynä ja käpertyi kainalooni tärisemään. Paijailin Simbaa varmaan pari tuntia yöllä ja rauhoittelin sitä, eli yöunet ei ollut sieltä pisimmästä ja sikeimmästä päästä. Hauskaa on muuten se, ettei Jedi ollut moksiskaan ukkosesta; tuntui lähinnä ärsyyntyvän Simban pelosta, kun halusi nukkua.

TIISTAI:
- Aamulla herätys ja ulos poikien kanssa. Aamupala ja poikien ruokkiminen, sen jälkeen taas lyhyt ulkoilu Jedin kanssa. Nelly-juhlien kuvien läpikäyminen ja muutama tärkeä työmeili ja niihin vastaaminen.
- Matkalla stadiin kävin vähän läpi presistä ja mietin projektia vielä lisää kospetitaulukkoon.
- Presentaatio meidän asiakkaalle ja siellä vähän asioiden läpikäymistä.
- Myöhäinen lounas Vivven kanssa Sushibarissa ja samalla äidin synttärilahjan poimiminen ennen kotiin suuntaamista.
- Kotona asukuvailu siskon kanssa, poikien kanssa ulkona leikkiminen ja nopea suihku.
- Nyt olen matkalla kaupunkiin näkemään yhtä tuttua drinkkien merkeissä Mattolaiturilla, ennen kuin suuntaan takaisin kotiin siivoamaan pommin huoneeni ja tekemään huomiseksi yhen miniprojektin refekuvista. Mennee taas aamuyölle siis.

KESKIVIIKKO:
- Huomenna herään aikaisin ja onnittelen synttärisankareita, eli vanhempiani. Olen aika muikea äidin lahjasta, luulen, että se osuu aika nappiin. Suihku ja laittautuminen, poikien kanssa ulkoilu ja aamupala.
- 10 on ensimmäinen palaveri kaupungissa, sitten siitä kahdessa PR-toimistossa vierailut, joista suoraan lentokentälle ja 16 lennolla Lontooseen.
- Lennolla valmistelen postauksen, jonka julkaisen jahka pääsen taas nettiin Lontoossa.
- Lontoossa kotiin päästyäni aion vihdoin päivittää to do -listani, postausideointi-listani ja tehdä ylipäätään vähän järkevää suunnitelmaa tuleville kuukausille.
- Ilta mennee Annikan kanssa catch upatessa illallista puuhaillen.

TORSTAI:
- Luentoja 10-13.30.
- Salille PT:n kanssa ja sen jälkeen yks street style -kuvailu ja kotiin tekemään kouluprojektia vähintään 8 tuntia. Välissä saa pitää postaustauon, jos en ehdi luentojen tauolla kirjoittamaan.
- Nukkumaan viimeistään 1, koska perjantaina on pitkä päivä.

PERJANTAI:
- Luentoja 10-14, kotiin nopsasti postaamaan ja pakkailemaan, ja kohti lentokenttää!
- Lento Suomeen, jossa olen perillä 23.00 (Inhoon tätä Lontoo-Helsinki -lentoa, kun siinä karkaa kaksi tuntia tavallaan. Lähdet 18, mutta olet perillä vasta 23, vaikka lentoaika on 3 h. Ärrsyttävä)
- Lennolla ja matkalla kentälle teen koulutyötä.
- Isi hakee kentältä, heitän isin kotiin ja suuntaan itse keskustaan frendin keikalle (jos vaan energiat mitenkään riittää) moikkaamaan pitkästä aikaa ystävää.
- Ryömin kotiin väsyneenä ja ryytyneenä sitten joskus aamun pikkutunteina herätäkseni lauantaina julmetun aikaisin vaativaan ulinaan sängyn vierestä.

LAUANTAI JA SUNNUNTAI:
Päivät on kalenterissa vielä auki, joten ne mennee töitä tehden, blogaten ja kavereita nähden.

Näiden päälle vielä pitää raivata aikaa Suomen jatkopeleille, jos ja kun Sveitsi nyt nähtävästi teki meille jumalattoman palveluksen. Ja totta kai lenkit, ulkoilut ja toivottavasti pari salikäyntiä. Ja totta kai kaiken maailman ruoanlaitot jne. normaalin elämän osat.

Kyllä, voisin helposti vähentää viikostani ystävien näkemistä ja muita sosiaalisia menoja. Mulle mun ystävät vaan on tosi tärkeitä, mä saan niistä suurimman inspiraationi ja samalla suuri osa mun ystävistä on mun kollegoja. Mä bloggaan kotoa, yksin, ilman mitään työkavereita. Se on usein aika yksinäistä puuhaa. Mä olen kuitenkin tosi sosiaalinen ihminen ja mun elämänlaatu heikkenee huomattavasti, jos en voi nähdä mun ystäviä tai viihtyä sosiaalisissa tapahtumissa. Mun työni tärkein aspekti on inspiraatio; sellaisena oleminen ja sen näkeminen ympäröivässä elämässä. En pysty kuvittelemaan itseäni istumassa neljän seinän sisällä edes yhtä päivää, se tekee mut hulluksi.

Tämän postauksen tarkoituksena ei suinkaan ollut mikään "elämäni on niin rankkaa, byyhyy", ei tosiaan. Mun elämä on aivan liian ihanaa. Siinä on niin paljon upeita asioita, että niiden pitäminen balanssissa on aikaavievää ja todella haastavaa. Mulla on upea mielenkiintoinen koulu, jonka haluan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti nyt, kun teemme konsultaatiota aivan upealle yritykselle, jolle haluan tuottaa mahdollisimman hyvää jälkeä. Mulla on upea työ, sekä blogin puolesta, että muita projekteja, joissa olen mukana / joita teen. Ne vievät aikaa, mutta mahdollistavat mun kalliihkon elämäntyylin ja tekevät arjestani vieläkin mielenkiintoisempaa. Mua on siunattu aivan ihanilla ystävillä ja perheellä, joista saan energiaa ja elämäni suurimman ilon! Toki voisin aina priorisoida aikani paremmin, mutta en pitäisi priorisointia ikinä parempana, jos sen takia vähenisi mun läheisteni kanssa viettämä aika.

Tää nyt oli tällainen kurkistus mun arkeen. En ehkä ehdi tai muista taltioimaan niistä tilanteista kuvia, mutta mun elämä on loppujen lopuksi aika tavallista. Ainoa ero on lentomailieni määrä ja se, miten moni ihminen elämääni seuraa. Ja okei, mä saan itse valita työaikani :)

Yritän aina muistuttaa itselleni, että elämässä kaikki ei ole suorittamista ja tehokkuutta. Elämä on pieniä ihania hetkiä, vaikkapa pihakeinussa pienen koiranpennun kanssa. Itselleen pitää antaa anteeksi, jos ei ehdi kirjoittamaan joka päivä postausta tai muodolliset dedikset paukkuu. Tää elämä on elämistä varten, eikä muiden ehdoilla tai mukatärkeiden asioiden kiinniottamista. Tärkeys on loppujen lopuksi aika subjektiivista; jokainen meistä näkee parhaiten, mikä on itselleen tärkeää. Hengittäminen on aika lailla pakollista, kaikki muu on valintoja.

Kommentit

Anna (Ei varmistettu) http://www.instagram.com/annaxmollyx

Wow, I always thought my life is busy :) I work from 6am to 6pm from Monday till Friday and on the weekend I'm busy to see my family and friends. But your schedule is way more busier than mine. But soon you'll be free off this uni stuff for a while. Do you have any plans for the summer? Any exciting places to go? :)

Anna (Ei varmistettu)

Hahah, well I create the business, so I don't have the right to complain :D I love everything I do, so I don't mind :) I don't have any plans except spending some time with the family and friends and my boys and then maybe going somewhere overseas :)

Jutta (Ei varmistettu)

Mun kommentti häviää näköjään koko ajan johonkin joten kolmannen kerran: osaatko sanoa missä hinnoissa neverfullit pyörii tai paljonko omasi maksoi? :)

Anna (Ei varmistettu)

Mä en oo vaan ehtiny julkaisemaan niitä, sori kauheesti :/ En kyllä nyt taas muista, oisko ollut jotain päälle 700 euroa Helsingin liikkeessä? Kannattaa soittaa Helsingin Louis Vuittonille ja kysyä, koska Neverfullia on kolme kokoa, ja ne on kaikki eri hintaisia :)

Noora (Ei varmistettu) http://mylife-noora.blogspot.com

niiden hinta on tainnut nousta jo lähelle 900€, menee vähän yli mun mielestä.. kävi tuuri kun ostin vuosia sitten ja hinta oli 1/3 nykyisestä!

samson (Ei varmistettu)

... ja valitettavasti verot on pakollisia myös.

:D Tuli taas sinkkuelämää fiilis tästä mutta luultavasti vaan koska just aamulla katoin yhden kauden päätösjakson (:( nyyh) kun niitä telkkarissa on pyöritelty uusintoina. Ootko ite seurannu sinkkuelämää tai katsellut muutamia jaksoja? sieltäkin varmaan saa kauhiasti inspiraatiota asuihin jne..

ja en tiiä oonko itse keksinyt tän (hyvin mahdollista) vai onko joku tämän mulle kertonut, mutta oon kuullu sellaista että kun koira pelkää niin sitä ei saisi silittää/osoittaa hellyyttä :o? vai päteekö tämä enemmän pentuihin? jos mun lemmikki peloissaan tulisi sylkkyyn niin varmasti halaisin ja pussailisin ja pitäisin turvassa ehdottomasti mutta tuli just mieleen että aivan kun olisinn tällaista joskus kuulut? ootko itse tietonen ja tiiätkö päteekö vain pentuihin vai ylipäätänsä?

Anna (Ei varmistettu)

Oon joo, mulla on se kenkäboksimikälie, eli kaikki jaksot löytyy :)

Mä oon ymmärtäny niin, että toi kosnee pentuja. Kun pentu pelkää, sitä kannattaa rohkaista uskaltamaan ja vaikka leikittää tms. siinä hetkessä. Pentu voi ymmärtää lohduttamisen ja paijailun kehuna, ja se voi olla se hankala osa. En tietenkään sano, että tiedän mikä on oikein toimitamalli, mutta kun ukkostaa ja Simba tulee syliin, paijailen sitä rauhassa ja sanon iloisella äänellä koko ajan, että kaikki hyvin :) äänenpaino sellanen tosi ilonen ja tsemppaava. Sillä se usein rauhoittuu ei tärise/hauku. Sydänäänet rauhoittaa koiraa ja siksi pidän sen lähellä kun se siihen tulee :)

samson (Ei varmistettu)

joo näin se varmaan onkin! sama kun lapsilla, jos lapsi pelkää niin pitää "iloisella" äänensävyllä sanoa ettei ole hätää et sä siinä kusi pöksyssä voi tärisevällä äänellä vakuuttaa sitä ettei oo hätiä mitiä :D

Anna (Ei varmistettu)

Aivan :D Mutta kyllä mun mielestä aikuista koiraa voi jo lohduttaa ja paijata ihan kunnolla, jos sitä pelottaa :)

Nanna (Ei varmistettu)

Kukaan ei voi sanoa sulle, ettetkö työskentelisi ahkerasti, mutta arvaa mitä? Vaikka sun työteho ois viisi kertaa pienempää verrattuna nykyiseen, niin se ei haittaa mitään. Meiän arvo ei oo työssä kiinni eikä siinä mitä muut ajattelee meistä (niin kuin sanoitkin). Oot kerrassaan ihana ihminen ja nautin lukea sun blogia! :)

Anna (Ei varmistettu)

Näinhän se on, ja tekisi hyvää, jos useampi sen muistaisi! :)

Leena (Ei varmistettu)

Moikka! Mietin tuon Celinen ostoa. Kiinnostaisi vain tietää, että missä se on tehty?:)

Anna (Ei varmistettu)

Mun trapezessa, joka on tässä vieressä lukee ainakin made in Italy, mun Luggage on kotona nyt, mutta muistaakseni siinäkin lukee made in Italy. Eli Italiassa noi kai suurimmaksi osin valmistetaan :)

Tärkeintä kai koiran pelätessä, oli se sitten aikuinen tai pentu, niin on se ettei säälittele ja siten rohkaise koiran pelkoa.

Mutta pakko kommentoida, kun juuri punnitsen, ehtiikö nähdä kavereita työkiireiden välissä, vai juoksenko tukka putkella suorittamassa asioita ja jatkan siinä oravanpyörässä pyörimistä! Eli kiitos muistutukseta, siitä että kannattaa panostaa niihin suhteisiinkin. On se ihme, miten se välillä pääsee unohtumaan... Liekö sitä on olevinaan niin tunnollinen töiden suhteen, ettei muka olisi aikaa yksilke kahvitreffeille. ;)

Anna (Ei varmistettu)

AIVAN! Musta ois kamalaa, jos jossain vaiheessa tajuaisin, etten oo kysynyt kaverilta hetkeen, mitä sille oikeesti kuuluu. Mulle ei oo pelkästään tärkeetä pitää mun ystäviä mun elämässä, vaan pitää itseni heidän. Niin, että jos jotain sattuu, niin voidaan oikeesti soittaa ja jutella pitkään :)

Tia (Ei varmistettu) http://deleted

Jedi ritari seikkailee taas :)) odotan innolla tulevia kesäasukuvia kun sulla oli viime kesänä niin ihania vaatteita päällä ja asusteita! Sain inspistä niistä.

Anna (Ei varmistettu)

Hihi, kiitos :) Ja joo, oon iteki innoissani nyt kesävaatteista ihan eri tavalla :)

Annike (Ei varmistettu)

Mielenkiintoinen postaus :) Sun arki kuulostaa ihanan mukavalta, vaikkakin varsin kiireiseltä myös. Veljeni on muuttaa Lontooseen ensi syksynä, joten haluaisin udella, että saako Lontoosta usein halpoja lentoja Helsinkiin (hän kun varmasti paljon Suomessa myös mielellään kävisi), jotta voi käydä usein, kuten sinäkin teet? Tai siis olisko sulla jotain vinkkejä, joilla metsästää edullisimmat lennot tälle välille?

Hyvää kesää sulle!

Anna (Ei varmistettu)

Saa joo, parhaimmillaan menolennon saa 39 eurolla, eli menopaluun saa välillä 78 eurolla :) Mä yleensä metsästän aika ajoissa liput, niin saa edullisesti :)

emppu (Ei varmistettu)

Sä oot erittäin onnekas että sulla on niin paljon kiireitä, eiks se niin mee :) kaikki sun jutut on kumminkin kivoja eikä sun työkään oo sulle pakkopullaa. kadehdin kyllä sun tarmokkuutta ja sitä että jaksat olla noin tehokas!

Anna (Ei varmistettu)

Nimenomaan näin, kaikki mitä teen on kivaa, vaikka se pitääkin kiireisenä :)

Kommentoi