Little brother is here!

Mä pohdin keskiviikkona puolenpäivän aikaan, mitä laittaisin päälleni siskoni häihin valtavan mahani kanssa ja suunnittelin postausta Helsingin päivästämme ja tekemästäni uudesta hankinnasta sillä reissulla, mutta tämä pieni tässä päätti laittaa kaikki loppuviikon suunnitelmat uusiksi ja saapua maailmaan todella vauhdikkaasti rymistellen vielä keskiviikon puolella.

Nyt olemme jo kotona, kaikki voimme hyvin ja perheemme pienin tuhisee vieressäni juuri nyt. Mies silittää kauluspaitaansa ja esikoinen nukkuu huoneessaan. Kaksi vuorokautta sitten melkein tähän samaan aikaan olin järkyttävän tuskissani, mutta nyt se kaikki tuntuu jo melkein etäiseltä muistolta vaan. Tässä vauvan tuoksuttelun lomassa aika pysähtyy ja kaikki vähän pyyhkiytyy. Kirjoittelin synnytyskertomustani yön pikkutunteina muistiin, lähinnä itselleni, mutta ammennan siitä teillekin vielä koko tarinan. Oli nimittäin melkoisen erilainen kokemus kuin edellinen.

Huomenna on siskoni häät. Monta viikkoa pelkäsin, että ne jäävät kokematta, jos pikkuinen päättää saapua maailmaan näinä päivinä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että pääsemme todistamaan vähintäänkin vihkimisen, mikä on mulle hurjan tärkeetä. Toki tällä hetkellä eletään vähän sillai tunti kerrallaan ja vauvan ehdoilla, mutta hän on onneksi tähän asti ollut hyvin rauhallinen tyyppi, joten olen toiveikas, että saman viikon sisällä kuullaan niin ensikirkaisu kuin kirkonkellot.

No, huominen näyttää miten tämä yllättävä viikko jatkuu. Nyt nukkumaan, vaikka ei millään malttaisi tältä vauvan nuuhkimiselta ♥

Kommentit (15)
  1. Lämpimät onnittelut koko perheelle uudesta suloisesta tulokkaasta!

  2. Ja samaan aikaan minä kuulin yliopistosairaalassa, että munasarjassani kasvaa suuri endometriooma, kävin syöpämerkkiainetutkimuksissa, sain lähetteen magneettiin, kerrottiin, että pitää leikata, ja lapsentekomahdollisuutena on (jos hyvin käy) koeputkihedelmöitys. Näin on elämä ihmeellistä ja meille on jaettu erilaiset kortit. Olen iloinen puolestasi. Toivottavasti ymmärrät, kuinka onnekas olet. Ja miksipä et ymmärtäisi. Paljon onnea perheenlisäyksestä!

    1. Hieman erikoiseen postaukseen päätit kommenttisi laittaa, mutta osanotot kuitenkin.

      1. Anna varmasti tajuaa kuinka onnekas on ja mustakin tän kommentin jättäminen juuri tähän postaukseen on vähän erikoista. Toki tilanteesi on todella ikävä, mutta ei ehkä ollut nyt ihan oikea aika tästä avautua tänne…

        Ps. Hurjasti onnea Perhe Pastak! ❤️

    2. SSSSS, miksi ei saman postauksen kommenteissa voisi näkyä elämän tunteiden kirjo? 🙂 Ja tämä nimimerkkihän on silti onnellinen Annan puolesta, vaikka kertoo myös rehellisesti omat kuulumisensa.
      Onnea Annalle pikkuveljen syntymästä ja tsemppiä sadesateelle! Ehkä sadesateellakin on vielä muodossa tai toisessa perheenlisäystä jonain päivänä.

      Ihana muuten toi pikkuisen tyytyväinen ilme. ”Ai tällaseen maailmaan synnyin? Mutsi ja faija on ainakin sikamakeita!”

      1. Kiitos, kun puolustit. Ymmärrän myös ylempänä kommentoineiden näkemyksen. Nyt lähinnä hävettää. Eikä ollut tarkoitus olla ilonpilaaja. Olen ollut tässä enemmän tai vähemmän sekaisin ja näköjään harkintakyky petti. Itsestä vain tuntui jotenkin niin erikoiselta, että samana päivänä kun minä sain tuomion ja koin, että elämältä meni pohja alta, on joku, jota olen vuosia seurannut arjessani, saanut kokea juuri päinvastaisen, iloisen ja onnellisen perhetapahtuman. Ehkä vaikea ymmärtää. Pyydän anteeksi ja olen edelleen hyvilläni Annan puolesta.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *