Lovely mornings

Mungolife

KIIREETÖN AAMU. Rakastan kotonani Lontoossa tietynlaista kiireettömyyttä. Tunnen vähemmän ihmisiä Lontoossa, joten en täytä kalenteriani ihan niin täyteen täällä ollessani. Luentoni alkavat useimmiten vasta 10, joten aamuisin jää mukavasti aikaa ottaa kaikki irti kotona olosta. En varsinaisesti kärsi jetlagista Suomen ja Lontoon välillä, mutta kahden tunnin aikaeron huomaa siinä, että herään yleensä Lontoossa melko ajoissa aamulla. Annika lähtee yleensä töihin tosi aikaisin, joten luukkumme on täysin mun omassa käytössäni aamuisin. Olen ottanut tavaksi käpertyä läppärini tai jonkun lehden kanssa sohvan nurkkaan syömään aamupalan ennen lähtöäni koululle. Olohuoneeseemme paistaa ihanasti aamuaurinko, ja näin keväällä on varsinkin ollut ihanaa aloittaa aamu iisisti sohvan nurkasta.

Olen yrittänyt viime aikoina skarpata aamupalan suhteen. Mä en ole aamupala-ihminen. Pärjään helposti johonkin 15 asti ilman ruokaa, eikä mahani kurni. Tiedostan, että aamupala on päivän tärkein ateria ja siitä huolimatta olen usein valinnut 20 minuuttia pidemmät aamu-unet kuin itseni ravitsemisen. Nykyisin pakotan itseni syömään aamupalan ja varsinkin Lontoon kauppojen marjahyllyt ovat auttaneet tässä! Suosikkiaamupalani onkin kaurapuuroa vadelmilla, banaanilohkoilla ja mantelilastuilla lorauksella vaahterasiirappia! Myönnän, että vaahterasiirappi vie ehkä terveellisyydestä pahimman terän pois, mutta se on vaan niin hyvää! Jos en jaksa puuroa keittää (koska meneehän siinä peräti viisi minuuttia...), saatan tehdä saman yhdistelmän turkkilaiseen jogurttiin. Mun aamupalassa on aina pakko olla marjoja tai hedelmiä, muuten se on musta tylsä. Harvoin syön mitään voileipiä tai vastaavaa aamupalaksi, vaan äiti on opettanut meidät rakastamaan puuroja. Kotikotona ollessani rakastan herätä aamulla keittiöstä kantautuvaan riisipuuron hajuun. Äitini riisipuuro on maailman parasta! Viikonloppuina keittiöstä usein löytyy vinopino kotona tehtyjä lettuja ja kermavaahtoa, mutta arkisin meillä on aina jotain puuroa valmiina aamulla.

Tämä aamu ei kylläkään ole mennyt yhtään tällä kaavalla. Typerät MM-kisat, ne sekoittavat mun rytmin ihan kokonaan :D Tänään on kieltämättä aika mukavaa olla suomalainen! Vaikka meidän joukkue on kaikkien sanoman mukaan C-luokan maajoukkue, jossa ei ole yhtään pelaajaa ja meidän kiekollisin pakkikin on 39-vuotias "Kamalahti", niin niin sitä vaan käveltiin Kanadan yli mitalipeleihin, kiitos ja olkaa hyvä. Eilen kun tilanne oli 2-1, menetin vähän toivoni ja päätin tehdä jotakin terapeuttista. Revin siis kaikki vaatteet pois vaatekaapista ja kävin kaikki läpi. Mun yksi suurimpia toiveita on saada toimiva vaatekaappi, jossa jokainen vaatekappale on täydelline. Ei yhtään "ihankiva" tai "täänäyttäsehkähyvältäXnkanssa". Mun kunnianhimoinen tavoite on aina heittää 30 % vaatekaappini sisällöstä myyntiin. Tuo projekti on aina hyvä toteuttaa vihaisena ja maailmaan vittuuntuneena. Silloin kaikki vaatteetki on vähemmän kivoja omasta mielestä. Aloitin siis aika hyvin, kunnes Suomi otti ja tasoitti ja liimauduin taas läppärin eteen. Olin sopinut Skype-treffit Viivin kanssa heti pelin jälkeen ja siinä voitonhumuisessa tilassa 20 minuutin puhelu kesti 3,5 tuntia ja kuupahdin väsähtäneenä nukkumaan joskus puoli yhdeltä. Sanomattakin selvää, että kaikki vaatteet lojuu tällä hetkellä ympäriinsä huoneessani, eikä projekti ole lähellekään valmista. Pääsen tänään koulusta puoli kolmelta, ja mun pitää lähteä kentälle viimeistään viideltä. Joudun siis siivoilemaan ja käymään vaatekaapin loppuun läpi aika vauhdikkaasti :D

Meillä on just nyt maailman turhin luento menossa. Joku vieraileva luennoitsija, joka tuli pitämään meille luennon presentaatiotaidoista. Kyseinen täti valmentaa mm. Cityn finanssipuolen osaajia esiintymään ja alan ymmärtämään miksi tämänkin maan talous on pulassa! En oo koskaan inhonnut ketään luennoitsijaa niin paljon. Maailma menetti tuossa naisessa vuosisadan päiväkotiopettajan. Harmi vaan, että hänen lässyttävä opetusääni ja rentoutumisleikit ja hyminäharjoitukset saa meille opiskelijoille lähinnä vitutuksen iskostumaan tuohon oikean ohimon kohdalle. Tässä vaiheessa elämää ja yliopistouraa pitäisi ehkä jokaiselle olla selvää, miten pidetään presentaatio ilman jotain humisemisharjoituksia. Huoh. Helsingin Yliopiston puheviestinnän kurssi oli raudanlujaa ammaattimaisuutta tähän roskaan verrattuna. Hauskaa katsoa kun paikalla on ehkä puolet meidän vuosikurssista ja n. 85 % on käsissään puhelin/iPad/läppäri ja kaikki tekee omia juttujaan. Yksi katsoo inspiraatiosivustoa, toinen lukee uutisia ja kolmas lukee kirjaa. Tällaiset "luennoitsijat" on kyllä ihan vihoviimeinen vitsi.

Huoh. No onpahan aikaa vastailla teidän kommentteihin vihdoin :D

Kommentit

TanjaL (Ei varmistettu)

Kiva kuulla edes muutama sana sulta tän hetkisistä peleistä! Tykkään hirmusti aina lukea sun analysointeja maaotteluista ja sen hetkisestä joukkueesta, ja nyt harmittaa kun et ole aiheesta kirjoitellut juurikaan :( Ymmärrän että aika ei riitä kaikkeen, enkä sitä odotakkaan, kunhan vaan mainitsin :) Mutta jännätään Suomi mitaleille viikonloppua! Ihanaa alkavaa kesää <3

Anna (Ei varmistettu)

Onneksi se mitali tuli, harmi ettei ihan se kaikista kirkkain! :)

Eveeliina (Ei varmistettu) http://t-fastforward.blogspot.com

En tiiä onko vika miussa vai missä mut miuta häiritsi suunnattomasti ku tuntu et tää postaus oli kirjotettu enemmä kirjakielellä ku normaalisti!:D

Anna (Ei varmistettu)

Aijaa, outoa :D Ei kyllä ollut mitenkään tarkotuksenmukaista ainakaan :D

Freya88 (Ei varmistettu)

Ihan vaan sivuhuomautuksena : lapsille ei kuulu päiväkodissakaan lässyttää ;)

Anna (Ei varmistettu)

Nojoo, todennäkösesti ei :D Mutta siellä sen vielä jotenki ymmärtää :D

Tia (Ei varmistettu) http://deleted

Ihanan herkullisen näkönen aamupala. Oon nähny täällä suomessa kaupassa espanjalaisia vadelmia mutta en ole uskaltanut ostaa niitä :/ odotan innolla suomalaisia jos tänä vuonna on hyvä vadelmasato :) pitää laittaa sitte pakkaseen varastoon.

Anna (Ei varmistettu)

Thanks!! :) Mikset uskalla ostaa Espanjan vadelmia? Aika hyviä nekin :)

Anna (Ei varmistettu)

Jep, se on yllättävän vaikeeta välillä muistaa :D

Kommentoi