Midsommaria ja muuta

Huhhei!

Pahimmasta hammassärystä on näköjään selvitty, nimittäin tänään oon jo pärjänny ihan vaan Burana 600 ja antibiootilla. Jes! Ihanaa. Koukutuin niin pahasti Jo Nesbon uusimpaan kirjaan eilen, että oon vaan lukenu koko päivän. Olin Aaveen kohdalla ihan varma, että Nesbon Harry Hole -sarja päätty siihen, joten voitte kuvitella ku apteekkimatkalla pistäydyin Suomalaisessa ja siellä makasi kassalla Nesbon uusin, jossa oli kuvituksena tosi samanlainen meininki ku noissa kirjasarjan muissa. ”Ei voi olla”… Olihan se. Miten joku kirjailija onnistuu siinä, että sen jokainen kirja on aina mun mielestä paras ikinä, ja ylittää aina edelliset? Aina siihen seuraavaan asti. Tääkin oli niin pelottavan jännittävästi kirjotettu, että heräsin viime yönä syke korvissa, ja olin varma, että mun murhaa suunnitellaan meidän sisäpihalla, ja että mun ovesta tullaan ihan kohta läpi. Oon hyppiny ympäri asuntoa säikkynä ku peura ajovaloissa, laittanu varmistusketjua päälle ja sen jälkeen mennyt peiton alle tutisemaan. Kun oon taas nukahtanu, nii ikkuna on paukahtanu tuulen voimasta, ja hyvä pyhä jysäys sitä kiljumista, joka Taka-Töölössä kantautu. Taidanpa jättää tästä lähin iltalukemiseks lähinnä Akkarit tai muut yhtä vaikuttavat teokset.

Tänään oon siis lukenu ton Poliisin vihdoin loppuun, vaikka ois ehkä ollu esimerkiksi töitä tehtävänä. Nyt ku sadeki meni ohi, niin päätin jättää ne työt jälleen kerran huomiselle ja suunnata kohta ihanan Hannan kanssa sushille ja Mattolaiturille ja nauttia vaan kesästä. Oon tässä muutenkin miettinyt, että voisin pitää ehkä kesällä jonkun verran taukoa bloggaamisesta. Toisaalta, mulla on aina hirveä hinku bloggaamaan, toisaalta tunnen välillä ärsytystä koko hommaa kohtaan, jos ulkona on hyvä keli, ja haluan nähdä ystäviä ja perhettä ja olla vaan rennosti, mutta samalla musta tuntuu, että mua kohtaan ulotetaan ”velvollisuus” kirjottaa laadukkaita postauksia joka päivä. Pikamoikat tuntuu jotenki turhalta, ja samalla en halua tai pysty aina käyttämään tunteja siihen, että materiaali olisi laadukasta.

Ja tota äskeistä kappaletta kirjottaessa, mä tajusin missä mättää. Ei kyse oo siitä, että mä haluaisin pitää lomaa tästä. Ei todellakaan itse asiassa. Kyse on siitä, että mä alan näkee itseni bloggaajana jotenkin vääristyneesti. Kun koko ajan kuulee, että pitäisi olla tuollainen tai tällainen, unohtaa helposti tän homman ytimen! Hassua, miten kirkkaasti taas näkee omat ajatuksensa, kun vaan alkaa kirjottaa. En aio siis pitää sen kummemmin lomaa, mutta aion jatkossa tehdä tätä hommaa samalla tavalla kuin ennen kun tästä tuli työ. Kirjoitan silloin kun on sopiva hetki, kun haluan kirjoittaa, ja kun mulla on asiaa tänne. Helteisinä kesäpäivinä voi siis hyvinkin olla, että täällä on vähän hiljaisempaa.

Jotenkin tuntuu niin nurinkuriselta miten paljon bloggaaminen on muuttunut. Ennen itse määritteli mistä ja miten kirjoittaa. Nyt helposti antaa ihmisten odotusten ja suoranaisten vaatimusten sanella sitä. Eikä kyse ole niistä neganillittäjistä. Vaan teistä ihanista lukijoista! Olette antaneet ja annatte mulle tähän touhuun koko ajan niin paljon, että tunnen tietynlaista kiitollisuudenvelkaa ja velvollisuutta teitä kohtaan tuottaa sisältöä sillä tapaa, mihin on totuttu. Mutta tajuan samalla, että siitä sisällöstä jää aika paljon persoonaa pois, jos mulla on sellainen olo, että pitäisi kirjoittaa. Bloggaamiseen on alettu liittää niin paljon työrutiineja, niin paljon kilpailua, että sen alkaa itsekin hahmottamaan eri tavalla. ”no kun tuo postaa kolme kertaa päivässä”, ”tuon postaukset on niin laadukkaita”, ”tää kävijämäärä”, ”toi postausmäärä”… Ei tää ole mitään suorittamista, tää on fiilistä, kuvina ja teksteinä!

Toimikoot tämä ajatusvirta sellaisena varoituksena siitä, että täällä saattaa välillä olla hiljaisempia kausia 🙂 Toisaalta samalla mulla on hirveä vimma ja paljon ideoita tän blogin suhteen, ja sen suhteen, miten tästä tulee laadukkaampi ja mielenkiintoisempi, että todennäkösesti päädyn vahingossa kirjottamaan kaksi postausta päivässä. Mutta siinähän se pointti on. Mulla on koko ajan tässä ollu hirvee käsirysy itteni kanssa siitä, miten tätä hommaa jatkaa, missä raameissa. Kuka helvetti on käskenyt asettamaan mitään raameja?! Elämälle, tai blogillekaan? Unelmat on tehty sellaiseksi, ettei niiden päälle sovi rakentaa kattoa, ja pitäisi elää just niin, ettei aseta mitään rajoja. Miksi sitten muihin rakkaisiin asioihin pitäisi asettaa rajoja. Mä oon tässä nyt ihan vaan mä, enkä Mungo-Anna. Jos haluan, mä vuodatan typerää ajatusvirtaa seittemänsataa riviä ilman päätä tai häntää, tai sitten jos en halua, niin en kirjoita yhtään mitään. Sitähän bloggaaminen on aina ollut.

Mutta, sitten siihen le varsinaiseen asiaan, eli kuviin mun juhannuksesta. Miten nää postaukset aina riistäytyy käsistä!? 😀

Juhannus oli ja meni, ja hammaskipu taisi jäädä siitä päällimmäiseksi muistikuvaksi, mutta tapahtui tossa kaikkea muutaki 🙂

Perjantaina vietettiin tyttöjen kanssa kaupunkijuhannusta ihanan Alexan luona herkuista nauttien.

6N6A93686N6A93726N6A9375

Meikäläisen panostus. Voisin elää koko kesän salaateilla. Ja sushilla. Sitä tarviin ku huumetta nykyään.

6N6A93776N6A9385

Täydellistä vaaleaa sangriaa! Ohje löytyy muuten Alexan blogista 🙂

6N6A93946N6A94026N6A9414Screen Shot 2013-06-27 at 17.41.45Screen Shot 2013-06-27 at 17.41.52baa28e52da7b11e2995622000a1f9812_7-001

Ruokaa, ihania tyttöjä ja paljon hauskoja hetkiä 🙂

Screen Shot 2013-06-27 at 17.41.49

Kaveri laitto mulle Balilta viestin, joka aiheutti ankaria rattaidenpyörimisiä päässä ennen nukahtamista perjantaina..

Lauantaina otettiin alle Mazdalta viikonlopun ajaksi lainaksi saatu aivan ihana pikkuinen MX-5, ja suunnattiin Hankoon 🙂

e5fa42badb3a11e2a39f22000aa8011e_7-001Screen Shot 2013-06-27 at 17.41.416N6A94286N6A9438Screen Shot 2013-06-27 at 17.39.50Screen Shot 2013-06-27 at 17.39.53

Hangossa oli menoa ja melskettä, hyviä kavereita ja paljon aurinkoa. Ehkä myös hieman koomaavaa darraa, paljon pizzaa ja maistuvaa kokista. Mutta ennen kaikkea hauskaa ja ihania hetkiä 🙂

Onneksi hammassärky alkoi vasta sunnuntaina kunnolla taas komplikaatioiden myötä, niin juhannus ei mennyt piloille, vaan oli aika hauskaa pitkästä aikaa kunnolla viettää juhannusta, muutama viime vuosi kun on mennyt ulkomailla tai muuten vaan ilman erityistä ohjelmaa.

Nyt mä kipitän suihkun kautta viettämään hieman laatuaikaa ystävän kanssa, ja palailen langoille sitten jossain välin! Illalla tulee Espanja – Italia, eli hyvä hetki samalla vastailla teidän ihaniin kommentteihin.

Ihanaa torstai-iltaa sinne teille kaikille!

Kommentit (24)
  1. moiiii, aurinkoinen sellainen!!

    mahtavan näkönen salaatti.. onko siinä muutakin ”kastiketta” kuin raejuustoo(?)….
    =)

    1. Siinä ei oo raejuustoo, vaan vuohenjuustoa, ja oliiviöljyä vähän joukossa 🙂

  2. Toi tekemäsi salaatti näyttää tosi hyvältä! Yritin tiirata kuvasta salaatin aineksia ja suurin osa selvisikin. Olisko mahdollista saada listausta aineksista?

    1. Ahmmm, kahta eri salaattimixiä, kurkkua, paprikaa, kirsikkatomaatteja, cantaloupea, vuohenjuustoa, salaattisiemensekoitusta, avocadoa, lohta ja oliiviöljyä 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *