MIELIPIDEMAANANTAI-ABORTTI

Mungolife

Mulla alkaa hiiltymään tätä nykyä usein kun yhteiskunnallisella tasolla puhutaan abortista. Asiaa ei helpota se, että asiasta julkisesti keskustelevat usein ne ihmiset, jotka voisivat yksinkertaisesti mun mielestä pitää suunsa kiinni. Tässä viimeisimpien joukossa asiasta on avannut sanaista arkkuaan niin Päivi Räsänen kuin Timo Soini, enkä voi varsinaisesti sanoa kokevani kovin kummoista kunnioitusta heistä kumpaakaan kohtaan, joten ehkä siksikin tämä keskustelu tuntuu ärsyttävän poikkeuksellisen paljon. 

Mun empiirisen kokemuksen perusteella useimmiten abortinvastustajat ovat melko uskonnollisia ihmisiä, ja uskonto perusteluna ei mun mielestä pitäisi olla millään lailla osana tätä keskustelua. Meillä on erikseen kirkko ja valtio juuri siitä syystä, että iso osa maamme kansalaisista ei ole uskovaisia tai eivät ainakaan usko todella fundamentaalisin tulkinnoin. Olisi täysin kohtuutonta, että yllemme yletettäisiin käytäntöjä ja lakeja, jotka kumpuavat jostakin, mihin me emme usko. Sitä paitsi, uskonnollinen tulkinta abortinvastaisuudesta on sekin hieman kyseenalainen, sillä kyseessä nimenomaan on tulkinta, eli jokaisen oman mielipiteen värittämä tapa etsiä tukea omalle hypoteesilleen. 

Mun mielestä Raamatun sanomisia ei monestakaan syystä voi ottaa mitenkään määräämään nykymaailman päätöksiä, vaikka en sinänsä näe mitään pahaa siinä, jos joku uskoo Jumalaan. Raamattu kirjana on niin vanha, että sen opit ovat auttamatta vanhentuneet nykymaailmaan peilattuna. Kun Raamattua kasattiin (vuosikausia sen kirjoitusten jälkeen vieläpä), ei ollut lääketieteellistä osaamista tai teknologiaa, joiden avulla raskauden keskeytys ylipäätään on mahdollinen ilman, että myös odottaja menehtyy. Nykylääketiede sallii meille aika paljon mahdollisia emmekä voi tietää, mikä olisi ollut Raamatun näkemys asiaan, jos tämä teknologia olisi ollut saatavilla. Niihin aikoihin kun todennäköisesti abortti päätti myös naisen elämän ja näin oli suoraan Älä tapa -käskyä vastaan. Uskoisin vahvasti, että monet Raamatunaikaiset ihmiset näkisivät nykymuotoiset syöpähoidot hyvä ettei taikuutena tai vähintäänkin jumalallisena väliintulona ja kieltäisivät nekin. Pitäisikö meidän sillä perustein olla auttamatta sairaita nykyhetkessä? Eikä varmaan Jeesuksen ja kavereiden aikaan hätäsektioitakaan tunnettu ja nekin olisi todennäköisesti nähty saatanallisena taikuutena, joten pitäisikö meidän jättää kuoleva nainen ja sikiö pöydälle menehtymään, vaikka meillä on teknologiaa auttaa ja pelastaa? Vai voisiko uskonnollinenkin ihminen nähdä tämän niin, että se kaikkivaltias Jumala on antanut ihmiselle sen viisauden, jolla ihminen on löytänyt keinoja auttaa lääketieteellisin keinoin muita ihmisiä. Mun mielestä fiksut uskonnolliset ihmiset ajattelevatkin niin. 

Raamattu on siitä erikoinen opus, että siihen on monia tulkintoja. Jotkut ihmiset ottavat sen rankimman ja julmimman tulkinnan, jonka perusteella unohtuu usein se hyvyys, mitä ehkä silläkin kirjalla on aikanaan haettu. Kaiken kaikkiaan kyseessähän on tapa- ja lakikirja vuodelta nakki ja sämpylä. Maailma on muuttunut, lait on muuttuneet, käytöstavat on muuttuneet. Ei tarvii mennä takaisinpäin kuin muutamia vuosikymmeniä, kun naisten oikeudet olivat aivan pohjamudissa ja niitäkin asioita perusteltiin Raamatun opeilla. Ihminen ja maailma on kehittynyt ja hyvä niin. 

Jos riisutaan Raamattu hetkeksi yksinkertaistettuun muotoon siitä, mikä se itse asiassa on, niin sehän on koottu kirja erään ihmisjoukon ajatuksista siitä, miten maailman kuuluu maata. Aina on ollut ja aina tulee olemaan ihmisiä, jotka kokevat saavansa viestejä tuolta puolen, tai peräti profetioita Jumalalta. Pitäisikö meidän perustaa lakeja muidenkin proeetoiksi itsensä tituleeraavien varaan? Eiköhän Hitlerkin kuvitellut olevansa uusi Jeesus, viestivänsä (huumepäissään) korkeampien voimien kanssa saadakseen ohjeet teloittaa aivan luvattoman paljon ihmisiä. Kuka tahansa voi kirjoittaa kirjan, laittaa sen kansiin ja julistaa, että tässä on kuulkaas nyt Jumalan sana, tässä on koko maailman kaikkivaltiaan tahto. Tarpeeksi asiaa markkinoituaan ja oikeantyyppisen ihmisen keulaksi valittuaan voisi olla, että juttu lähtisi leviämään. Minä voisin nyt kirjoittaa, että olen profeetta, jolla on suora yhteys yksisarvisiin ja minulle on annettu sellainen tieto, että jokaisen tulee värjätä hiuksensa vaaleanpunaiseksi ja piereskellä sateenkaaria saavuttaakseen ikuisen orgastisen onnen pilvenhattaroiden pumpulisessa halauksessa tästä ikuisuuteen. 

Raamattuhan on siitä nerokas opus, että sen säännöt koskevat nykyhetkeä, mutta palkinto odottaa vasta kuoleman jälkeen. Siellä, mistä ei voi tulla takaisin ja kertoa toimiko. Huikeen nerokasta, sillä eihän kukaan voi varmaksi sanoa, onko näin vai ei.  

*****

Kaiken kaikkiaan niin aborttivastaisuuden kuin vaikkapa homovastaisuuden perustaminen Raamatulle on kuin perustaisi moraaliset periaatteensa Aku Ankan varaan. Tulkinnanvarainen fiktio ei koskaan saa olla ihmisiä ja yhteiskuntaa määräävä lähde. Me emme elä kuninkaiden ja profeettojen aikakautta, me elämme demokraattisesti valittujen päättäjien aikakautta. Me elämme tiedostavaa aikakautta, jolloin tietoa, tutkittua tietoa, on älyttömästi. Me emme elä aikakautta, jolloin maapallo oli vielä litteä. Meidän valittujen päättäjien tehtävänä on säätää lakeja, jotka kansan enemmistö demokraattisesti hyväksyy. Ja näiden lakien puitteissa meidän on elettävä ja toimittava. Vaikka joku uskonnollinen ihminen olisikin eri mieltä. Nimittäin minä saatan uskoa Profeetta Yksisarviseen, jonka mielestä kaikki itsetienattu on omaa, eikä veroja tarvitse maksaa. Ei se siltikään vapauta minua minun laillisista velvoitteista. Kukin meistä uskoo mihin tahtoo, mutta sivistyneessä nykyaikaisessa modernissa valtiossa meitä sitoo lait, ei uskomukset.  

Yhä nykypäivänä monet ihmiset, niin miehet kuin naiset, käyvät kiivasta vääntöä siitä, milloin sikiö on biologisesti ihmisyksilö, milloin hän tuntee kipua ja mihin asti abortin saa tehdä. Molempiin ääripäihin löytyy omat kannattajansa. Olen sitten ehkä yksi lammas isossa ihmisjoukossa, sillä tässä asiassa otan lain määrämät aikataulut vastaan, hyväksyn ne ja pidän niitä itse asiassa oikein asetettuina. Nykylaki Suomessa mahdollistaa sosiaalisista syistä abortin lääkärin luvalla 12 raskausviikolla, Valviran luvalla 20. raskausviikolla ja sikiön sairauden perusteella 24. raskausviikolle asti. Käytännössä tämä antaa mahdollisuuden tehdä millä tahansa syyllä raskauden keskeytyksen ensimmäisen 12 viikon aikana. Yleensä niskapoimu-ultra tehdään ennen tuota maagista rajaa juuri sen takia, että myös sen tulokset voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa. Jos kuitenkin jostain syystä ensimmäinen ultra myöhästyy, saa sairauden nojalla tehdä abortin myöhemminkin. Tunnen tapauksen, jossa hyvin odotettu raskaus on keskeytetty. Rakenneultrassa havaittiin, ettei sikiöllä ollut erästä tiettyä elintä, ja tiedossa oli, että sikiö joko menehtyy kohdussa, äiti menehtyy komplikaatioihin tai sikiö menehtyy viimeistään heti synnyttyään. Tuolla erityisluvalla tehtiin raskauden keskeyttäminen. Ei se kovin helppoa varmastikaan ollut. 

Raskauden keskeytyksestä puhuttaessa mennään aina siihen, että puhutaan sairauksista ja muista vakavista, ja silloin yleensä abortinvastustajista osa toteaa, että nojoo kyllä tässä tapauksessa, muttei sellaisia "hupiabortteja". En sitten tiedä onko jollain hyvin vinksahtanut ajatusmaailma huvista, mutta tuskin kipu, henkinen ahdistus ja muutaman viikon verenvuoto sekä kaikenlaiset muut fyysiset ja henkiset kipuilut, on kenenkään mielestä hirveän kivoja. Että ekskusemua, mitä hupiabortteja? Ja joojoo, saivartelen. Kyllä mä tiedän mitä niillä tarkoitetaan. Niillä tarkoitetaan niitä "oho, hyppäsin vieraaseen sänkyyn, unohdin ehkäisyn, en ottanut jälkiehkäisyäkään ja tässä sitä ollaan, RV9, haluan tästä eroon" -juttuja. Mutta kun asiat ei ole ihan niin yksiselitteisiä.

Se mikä on yksiselitteistä on kuitenkin se, että jokaisen lapsen tulisi saada tulla tähän maailmaan toivottuna. On niin järkyttävä määrä ongelmia, jotka syntyvät siitä, jos näin ei käy, että siitä on mun mielestä turha edes kiistellä. Tähän on tietenkin vasta-argumenttina se (mitä Räsänenkin sanoo), että "Aborttia perustellaan usein kauniisti jokaisen lapsen oikeudella syntyä toivottuna. Jos omilla vanhemmilla ei ole voimavaroja ottaa lasta toivottuna vastaan, avoimia sylejä löytyy jokaiselle lapselle." Voi jumalauta. Ei kyse ole mistään kauniista romantisoinnista, että jokaisen lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna. Ei se ole mitään pumpulia, hattaraa ja teinityttöjen romanttisia novelleja. Räsänen olisi näköjään valmis kieltämään abortin ja pakottamaan adoption juttujensa perusteella. Hänen mukaansa abortin tehneet "naiset kamppailevat vuosikausia syyllisyyden tunteiden kanssa ja ikävöivät menettämäänsä lasta" (= tai siis mielikuvaa menettämästään lapsesta). En kiistä, etteikö raskauden keskeytys olisi raskasta, henkisestikin ja tällaisia tunteita tulisi. Mutta, vaikka kokisi negatiivisia tunteita, se ei tarkoita sitä, että niitä negatiivisia tunteita ei olisi ollut aivan todella paljon enemmän jos lapsi olisi syntynyt. Mua naurattaa tässä ajatuksessa se naiivius, että abortti aiheuttaa sitä ja tätä pahaa oloa, mutta adoptio on kuin kerran pilliin viheltäisi ja se olisi siinä. Ihanko siis lapsen synnyttänyt äiti ei kokisi ihan niitä samoja ja ehkä vielä rankempia syyllisyyden ja ahdistumisen tunteita adoption jälkeen? Ja elämä varmaan maistuisi ruusuiselle siitä loputtomuuteen, varsinkin tietäen, että jossain maailmassa kulkee lapsi, joka on oma ja jonka on antanut pois. En sitten tiedä olettaako Räsänen, että se olisi jotenkin helppoa. 

Abortin arpien kantamisen ja pakotetun raskauden ja synnytyksen arpien kantamisen välillä on yksi tärkeä ero. Se on vapaus. Vapaus valita. Vaikka ahdistaa ja on paha olla, tietää tehneensä itse oman valinnan ja saaneen tehdä sen ilman yhteiskunnan tai kenenkään muunkaan painetta. Vapaasti tehty valinta on aina vähemmän ahdistava kuin sellainen, jonka on tehnyt pakotettuna. 

Räsänen heittää ilmoille myös väitteen, että tästä asiasta ei haluta keskustella kollektiivisen syyllisyydentunteen takia. Ja paskanmarjat. Tästä aiheesta ei haluta keskustella, koska tämä aihe ei kellekään kuulu eikä tässä ole mitään keskusteltavaa. Ei rouva Räsäselle, ei naapurin Sirkalle eikä kellekään muullekaan. Jokainen on itse oikeutettu päättämään mitä omalle kropalleen tekee, eikä kellään ole oikeutta sitä hänen puolestaan päättää. Toki tässä voi alkaa saivartelemaan, että miksi sitten ei 25. viikon jälkeen voi tehdä aborttia. Yksinkertaisesta syystä, mikä on myös meitä kansalaisia sitova. Laki. Toisen elävän ihmisen surmaaminen on lailla kielletty. On osoitettu, että n. 26:lla raskausviikolla kehittyvät surfaktanttisolut mahdollistavat keuhkojen toiminnan, minkä jälkeen sikiön menestymismahdollisuudet kohdun ulkopuolella ovat jo melko hyvät. Sitä ennenkin syntyviä keskosia saadaan pidettyä hengissä, mutta prosentit tippuvat radikaalisti. En toki tiedä, miksi juuri tuo 24 viikkoa on valittu siksi maagiseksi rajaksi, mutta uskoisin, että siksi koska siihen mennessä on voitu kontrolloida, kehittyvätkö sikiön kaikki elimet sellaisiksi, että lapsi pärjää kohdun ulkopuolella ja että lapsi ei ole sairas ja koska sen jälkeen on riski, että keskeytettävästä raskaudesta syntyy elävä lapsi, jonka elämän päättäminen olisi murha.

Mä koen, että tässä asiassa laki on ikään kuin sopimus kansalaisen ja valtion välillä. Jokaisella meistä on oikeus keskeyttää raskaus tiettyyn aikaan mennessä. Aika on toisaalta melko lyhyt, toisaalta melko pitkä. Jos eräpäivään mennessä ei tee keskeytystä, sitten sitä ei saa tehdä ollenkaan. Vähän sama kuin missä tahansa sopimuksessa, aina on peruutusaikoja ja aikaikkunoita. Jokaiselle on tiedossa tämä raja ja jokainen on vapaa itse valitsemaan, käyttääkö tämän mahdollisuuden. Ja koska puhuin kehityksestä aiemmin, niin mun mielestä tässäkin pitää olla valppaana kehityksen suhteen. Jos ja kun teknologia ja lääketiede tästä kehittyy jatkuvasti, voi olla, että rajoja tulisi muuttaa.

*****

Raskaus ja lapsi ei ole pelkästään se 9 kuukautta, synnytys ja se on siinä. Lapsi on elinikäinen sitoutuminen, ja jos ei ihan elinikäinen niin vähintään 18 vuotta kestävä. Ei voida pakottaa ketään ottamaan harteilleen kannettavaksi tällaista taakkaa ilman henkilön omaa suostumusta. Pakottamalla ihmisen kantamaan raskaus loppuun, voidaan säilyttää sikiön henki, mutta ajaa tuleva äiti itsemurhaan (jossa muuten menetetään se sikiökin, eli no win there)

Mä olen vahva sekä eutanasian että abortin kannattaja. Tai, en sanoisi, että kannatan kumpaakaan, mutta kannatan ihmisen omaa yksilöllistä oikeutta valita hänen elämästään ja kehostaan. Uskon vahvasti siihen, että jokaisella on oikeus päättää omasta elämästään. On surullista, että eutanasiaa ei vieläkään hyväksytä kovinkaan laajasti, sillä itsemurhan ja eutanasian symbolinen merkitys on todella erilainen. On surullista, että edelleen julkisessa keskustelussa sallitaan se, että toisten ihmisten kehoista ja elämistä puhutaan ikään kuin se olisi jokin äänestettävä asia. Jokainen nainen päättää omasta kehostaan, eikä kukaan muu. Ja niin sen tulisi mennä nykymaailmassa. On aivan eri asia keskustella vaikkapa siitä, mitä muutoksia yhteiskuntaan tarvitaan, jotta olisi vähemmän vahinkoraskauksia ja vaikkapa sairaalloisen liikalihavuuden haitoista. Ei voida kuitenkaan pakottaa ketään laihduttamaan tai kriminalisoida lihomista. Ei voida myöskään kieltää aborttia. Vähän aikaa sitten kirjoittamaani kohopositiivisuuspostaukseen viitaten; ei pidä haukkua tai syyllistää lihomista, mutta pitää voida avoimesti keskustella siitä, onko lapsille tarjottavat ruokatottumukset hyviä, voidaanko niin tehdä muutoksia ja millaista tukea esimerkiksi liikkumiselle voitaisiin tuoda, esimerkiksi taloudellisesti. Samalla tapaa ei voida haukkua ja syyllistää raskauden keskeyttäneitä, mutta voidaan keskustella esimerkiksi siitä, pitäisikö ehkäisy muuttaa ilmaiseksi kuten Briteissä ja miten vaikkapa nuorten seksuaalivalistus ja vastasynnyttäneiden imettäjien seksuaalivalistus saadaan tehostettua. Abortti ei varmaan ole kenenkään mielestä toivottava kiva asia, mutta se ei ole paha asia, väärin tai vastoin lakeja. 

Vaikka kannatan aborttia, en suhtaudu siihen täysin myötämielisesti. Mun mielestä jokaisella lisääntymiskykyisellä ihmisellä pitäisi olla jo sen verran älliä ja ymmärrystä, että käyttää ehkäisyä, ellei halua raskautta. Virheitä toki sattuu, mutta virhe olisi hyvä huomata siinä n. 48-72 tunnin sisään, kun sen vielä voi korjata. Toki olosuhteet voivat radikaalisti muuttua vaikkapa halutun raskaudenalun ja 12 viikon välillä. Voi selvitä jotakin kamalaa, voi tapahtua jotakin hirveää. Koskaan ei tiedä. Aborttia ei mun mielestä kuitenkaan pitäisi käyttää minään jälkiehkäisynä ja sellaisena "oho, hups" -korttina. Yhdestä virheestä pitäisi oppia. Viimeistään kahdesta. Lapsen saamisen ramifikaatiot ovat niin valtavat, että mun mielestä se ei ole suhteessa tehdyn virheen laatuun, joten on mun mielestä kohtuutonta vaatia ihmistä pitämään vahinkolapsi. Mutta, jokainen meistä kantaa omat virheensä. Joku saattaa sytyttää avotulen keskelle rutikuivaa metsää ja aiheuttaa valtavan metsäpalon. Yksi kerta on tyhmyyttä, toinen jo välinpitämättömyyttä. Ja jokaisen pitäisi suhtautua ehkäisyttömään seksiin kuin avotuleen. Siinä on isot riskit, ja ne on pystyttävä kantaa, jos niitä ottaa. 

Ennen olin sitä mieltä, että siinä missä jokaisella on oikeus tehdä abortti, jokaisella lääkärillä on oikeus kieltäytyä tekemästä aborttia vedoten uskoonsa. Nykyisin olen eri mieltä. Tämä on ehkä epäsuosittu mielipide, mutta mun mielestä lääkärillä ei pidä olla oikeutta valita potilaitaan. Puhtaasti sen vuoksi, että siinä tapauksessa rajanveto olisi mahdoton. Joku voisi uskonnolliseen vakaumukseen viitaten olla hoitamatta homoseksuaaleja. Joku voisi vedota omaan henkilökohtaiseen uskoonsa ja jättää hoitamatta alkoholisteja, huumeidenkäyttäjiä, erirotuisia, eriuskontoisia jne. Mun mielestä jokaisella lääkärillä on velvollisuus hoitaa potilaitaan; niin heitä, jotka sairastavat flunssaa kuin heitä, joiden kannettavana on epätoivottu raskaus. Lääkärillä on lukemattomia erikoistumismahdollisuuksia, ja heidän on näin ollen tehtävä valintansa itse. Jos he eivät voi tehdä aborttia eettisin perustein, sitten he eivät voi erikoistua siihen osaan lääketiedettä. Mä en varmaan henkisesti pystyisi ikinä lopettamaan koiraa, mutta siksipä mä en koskaan hakisikaan eläinlääkäriksi. Jo hengittävän ja väestörekisterillisesti olemassa olevan ihmisen oikeus saada hoitoa, joka voi olla hänelle elintärkeää, käy sen edellä, että lääkäri voisi kieltäytyä jostakin minkä kokee eettisesti vääräksi. Jos lääkärien listauksissa lukisi "aborttimyönteinen" tai "aborttivastainen" asettaisi se sekä lääkärit että potilaat vahvan suurennuslasin alle, ja olisi omiaan aiheuttamaan ongelmia. Eihän yhdelläkään lääkärillä lue kuvauksessaan "homovastainen" tai vaikkapa "juutalaisvastainen"?

Mun mielestä abortista puhuminen päättäjien toimesta on täysin absurdia ja väärin, vaikka olisikin uskonnollisen puolueen kansanedustaja. Heillä on mandaatti edustaa meitä eduskunnassa ja hallituksessa, mutta heillä ei ole mandaattia ulottaa vallankäyttöä päätöksiin, jotka koskevat meidän fyysistä koskemattomuutta ja yksilön oikeutta päättää oman kroppansa puolesta. 

Kaiken tämän jälkeen, olennaisin on vielä sanomatta. Hyvä Päivi Räsänen ja kaikki muutkin abortinvastustajat,

oikeus aborttiin ei lisää abortteja. Se lisää turvallisia abortteja. Oikeus aborttiin pelastaa elämiä. Niitä elämiä, jotka päättyisivät epäturvalliseen aborttiin, omakätiseen aborttiin, puoskarin tekemään aborttiin tai itsemurhaan. Abortin demonisointi julkisesti ei ole vain todella epäinhimillistä ja väärin, se on myös yksinkertaisesti vaarallista. 

Kommentit

Jonnz (Ei varmistettu)

Voin allekirjoittaa joka kohdan! Hyvin sanottu

MungoAnna
Mungolife

Kiitos :) 

Vierailija (Ei varmistettu)

Hyvä teksti! Olen samaa mieltä jokaisesta lauseesta. :)

MungoAnna
Mungolife

Kiitoksia :) 

Annika (Ei varmistettu)

Ihan mielettömän hyvä teksti jälleen. Kiitos Anna ettet ole hiljaa. Sun kaltaisia ihmisiä tarvittais enemmän

MungoAnna
Mungolife

Kiitos <3

New better life (Ei varmistettu)

Olen niin iloinen, että uskalsit kirjoittaa tästä aiheesta! :) Tämä kun varmasti tulee jakamaan mielipiteitä ja kommenttiboksi täyttyy myös niistä negatiivisista kommenteista.
Itse abortin tehneenä 18 vuoden iässä arvostan tätä postausta paljon, niin hienosti kuin se onkin kirjotettu. Vauva ei olisi sopinut nuoren elämään, joka juuri kirjoitti itseään ylioppilaaksi. Nykyisen mieheni kanssa oltiin oltu yhdessä tuolloin kolme vuotta ja nyt pian seitsemän.
Tosiaan luullaan, että ihminen masentuu ja katuu päätöstään koko loppuelämänsä ajan. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa vaan kokemus kasvatti ihmisenä sekä muutti asioita elämässäni. Toivottavasti kenenkään ei tarvitse kuitenkaan kokea aborttia kahdesti, se kun on hirveä kokemus fyysisellä tasolla ja toki henkinenkin puoli ottaa iskun siinä samassa.
Tähän uskonnolliseen puoleen en ota muuten kantaa muuta kuin että olen juuri samaa mieltä kanssasi! :D

Nettte (Ei varmistettu)

Olipa hyvä teksti! Olen abortti-asiasta täysin samaa mieltä, jokaisella tulee olla oikeus itse päättää asiasta, eikä se muille kuulu. Järjetöntä edes ajatella tilannetta, jossa ainoat vaihtoehdot olisi joko pitää lapsi (vaikkei haluaisi/pystyisi) tai antaa adoptioon vaikkei sitä haluaisi. Niin kauan kuin laissa märäättyjen rajojen sisällä abortti tehdään, ei kenelläkään ole siihen sanottavaa! Jään seuraamaan asiasta syntyvää keskustelua, koska haluan kuulla asiasta päinvastoin ajattelevien mietteitä ja yrittää ymmärtää niitä vähän paremmin :) Kiitos Anna &lt;3

S.a. (Ei varmistettu)

Hitto sä oot taitava kirjoittaja! Vau! Ja upeaa, että uskallat ottaa kantaa sellaisiin asioihin, joihin monetkaan ei uskalla! Ihailen todella kovin! Oon sitä miettinyt useasti vuosien varrella ja en tiedä onko tullut sanottua, mutta nyt pakko antaa kehuja, hyvä sinä! Ja samaa mieltä tietysti, että itse pitää saada päättää omasta kropastaan.

Kolava6 (Ei varmistettu)

Kiitos Anna, taas kerran niin loistava mielipidepostaus.

Olen niin täysin samaa mieltä, jokaisella on oikeus omaan elämäänsä ja mitä kropallansa tekee. Absurdi ajatus että joku voisi määrätä asian toisin oman uskonsa nojalla.

Ja siis älytöntä että MIES kertoo mielipiteensä aborttiin, kerrassaan naurettavaa kun ei itse pysty synnyttämään.

Rtt (Ei varmistettu)

Pakko myöntää, että tän jutun alussa halusin tulla tänne heittämään jonkun oikeen ilkeen kommentin, mut koska se ei hyödytä meitä ketään, jätetään se siis tekemättä.
Yleensä tykkään kovasti sun mielipidepostauksista ja rehellisestä kannanotoista, vaikka oisinkin eri mieltä. Mutta tosiaan toi postauksen alkupuoli ja saivartelu Raamatusta ja uskovaista vei oikeestaan maun koko postauksesta, varsinkin kun se alko mennä linjoille jotka ei liittynyt itse abortti-asiaan millään tasolla. Se, että ei usko ei myöskään anna oikeutta pilkata sitä, mihin toiset uskoo.

Ja tuohon lääkäriasiaan haluaisin sen verta kommentoida, etten kokisi aborttia ja homon hoitamista samalla tavalla.
1) aborttia tehdessä tappaa vauvan, jolloin (niin uskoessa) tekee itse väärin. Tässä ei kieltäydytä potilaan hoitamisesta vaan itse toimenpiteen tekemisestä
2) uskovaisille (niille, ketkä ite tunnen), homot on kuitenkin ihmisiä ja ihmisten arvoisia siinä itsessään, vaikka tekevätkin uskovaisen silmissä väärin. Tässä ei siis tuomita ihmistä, vaan hänen toimintatapansa, mikä ei ole syynä jättää häntä hoitamatta. Koska esim murtunut jalka on yhtä murtunut sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta.
Siksi musta on oikein, ettei lääkärin tarvitse tehdä aborttia niin halutessaan. Ja mun mielestä tän yhden asian tekemättä jättäminen on pienempi paha kun olla esim. opiskelematta lääkäriksi, jolloin meillä olisi yksi ammattitaitoinen lääkäri muihin parantaviin hommiin vähemmän.

Aup (Ei varmistettu)

Juurikin näin. :)

MungoAnna
Mungolife

Uskonnonhan ei pitäisi olla asiassa ollenkaan keskustelussa mukana, mutta silti sitä käytetään jatkuvasti perusteluna. Eli oikeassa olet, sen ei pitäisi ollenkaan liittyä asiaan, mutta uskonnolliset ihmiset itse ovat vetäneet asian keskusteluun.

Mitä tulee lääkäreihin, niin olisiko susta ok että sama lääkäri ei siis hoitaisi saman sukupuolen keinohedelmöitystä? Tai vaikka homoseksuaalin HIViä?

Ja minähän en sanonut, että tällainen lääkäri ei saisi opiskella lääkäriksi, vaan hän voisi erikoistua jollekin muulle erityisalalle lääketieteessä. Kyllä me silti varmasti saisimme tarpeeksi osaavia ja syrjimättömiä, hyviä lääkäreitä :) 

Lise (Ei varmistettu)

Alkion/sikiön tappamista ei mielestäni voi verrata HIV.in hoitoon tai uuden elämän synnyttämiseen keinohedelmöityksin.. minusta on hyvä että lääkärillä on mahdollisuus kieltäytyä abortinteosta. Näin isossa asiassa sallin kyllä lääkäreiden vetää omat rajansa. Rajanvetoahan kaikki on, kuten tuo yheiskunnan määrittämä sopiva raja abortintekoon.. lääkärin tehtävä on pelastaa ihmishenkiä joten voin ymmärtää tuon abortista kieltäytymisen vaikka en aborttia vastustakaan. Ja jos äidin henki on vaarassa myöhemmin, on se mielestäni taas uusi tilanne. Abortteja tekeviä lääkäreitä nyt varmasti kuitenkin tarpeeksi löytyy

Hmm (Ei varmistettu)

Valmistun pian luokanopettajaksi, enkä minä tai suurin osa läheisistä opiskelutovereistani usko jumalaan tai kuulu kirkkoon. Silti olemme velvoitettuja opettamaan uskontoa luokallemme. Näin on käsittääkseni ainakin useissa kouluissa, joissa ei ole riittävästi uskonnonopettajia erikseen. Voisinko mielestäsi siis opettajana vetää rajan siihen, etten suostu opettamaan uskontoa, koska en usko siihen ja se on vastoin omaa maailmankatsomustani. Tällä hetkellä sijaistaessani olen kokenut uskonnon opettamisen (esimerkiksi rukoilemisesta opettamisen) erikoiseksi, koska asia on itselleni niin vieras, mutta en ole antanut asian vaikuttaa opetukseen, koska tiedän velvollisuuteni. Minusta sama omaan ammattiin liittyvien velvollisuuksien tunnistaminen koskee myös lääkäreitä, enkä näe että heillä olisi oikeus omaan rajanvetoon.

EB (Ei varmistettu)

Tämä nyt ei liity aborttiin, mutta pakko kommentoida. =)

Nykyään puhutaan ihan yleisesti katsomusaineiden opettamisesta. Ja kaikki opetus pitäisi kyllä olla ns. ei tunnustuksellista opetusta, myös uskonnon opetus (oli se sitten ev.lut. uskontoa, elämänkatsomustietoa tai jotain muuta uskonnon opetusta). Tällöin oman henk. koht. vakaumuksen ei pitäisi niin paljon vaikuttaa asiaan/opettamiseen.

Eikä koulussa kyllä pitäisi opettaa ketään rukoilemaan. Pitäisi opettaa eri uskontoihin liittyvistä tavoista, jotka ilmenevät ko. uskonnossa tietyllä tavalla esim. rukoileminen, ripittäytyminen tai vaikka ramadanin viettäminen jne.

Kaikissa katsomusaineissa opetetaan varmasti juuri ko. uskonnon tärkeistä asioista/piirteistä ja sitä, mihin ko. usko perustuu, mutta se ei tarkoita sitä, että tuota uskontoa harjoitetaan ko. oppitunnilla.

MungoAnna
Mungolife

Lise, eli siis sinun mielestäsi jos vaikka ensiapuun tulee jokin raskauskomplikaatio ja pitää valita tehdäänkö abortti vai otetaanko riski naisen hengen kanssa, on päivystävän ensiapulääkärin eettisellä vakaumuksella jotain painoarvoa tässä arviossa? Ja ihanko totta abortteja tekeviä lääkäreitä löytyy tarpeeksi? Tervemenoa käymään Irlannissa ja sitten voit pohtia, halutaanko samaa tilannetta Suomeen :)

EmmaM (Ei varmistettu)

Luulen, että useimmat, jotka ovat abortteja vastaan, arvottavat kuitenkin äidin elämän syntymättömän sikiön elämää tärkeimmäksi, joten luulisin, ettei tässä tilanteessa lääkärin vakaumuksella olisi väliä, vaan äidin henki pelastettaisiin. Mutta toki lääkärin olisi hyvä miettiä, onko oikeassa työpaikassa, jos omaa tuollaisen vakaumuksen, mutta joutuisi tekemään sen vastaisia töitä/kieltäytymään antamasta potilaan haluamaa hoitoa. Olisi kyllä mielenkiintoista saada tähän keskusteluun kommentteja lääkäreiltä tai kätilöiltä, oli heillä vakaumusta tai ei.

Lise (Ei varmistettu)

Tuossa tilanteessa ei tietenkään. Tottakai äidin henki on ensisijainen. Hain takaa kommentillani sitä, että ns. "rutiinitoimenpiteenä" tehtävästä abortista voi mielestäni kieltäytyä vedoten siihen, ettei tahdo tappaa alkiota. Lääkäreiden riittävyyttä osasin näköjään pohtia vain oman kuplani sisältä, enkä esim. Irlannin lääkäritilanteesta tiedä yhtään mitään. Tuo on todella ongelma tässä. Tykkään mielipidepostauksistasi: on kiva oppia muilta lisää asioista ja keskustella:)

nunnuuu (Ei varmistettu)

"Abortteja tekeviä lääkäreitä nyt varmasti kuitenkin tarpeeksi löytyy"

No tässä onkin yksi valtavan merkittävä tekijä, miksi oikeus kieltäytyä toimenpiteestä asettaa potilaat eri asemaan; abortteja tekeviä lääkäreitä ihan joka paikasta löydy. Jos lääkäri kieltäytyy määräämästä aborttilääkkeen tai tekemästä kaavintaa, ja ollaan jossain pienemmällä paikkakunnalla, voi seuraavaan paikkaan jossa voidaan hoitaa, olla hyvinkin pitkä matka. Isoissa kaupungeissa lääkäri voisikin ohjata kollegan vastaanotolle, mutta ei tarvitse mennä kovin kauas isoista kasvikeskuksista, niin lääkäripulakin on jo merkittävä. Varsinkin, jos ollaan vahvasti uskonnollisella alueella (näitäkin Suomessa on), voi aborttia hakevan tilanne olla jo melko toivoton. Tällainen oikeus kieltäytymiseen asettaisi siis potilaat eri asemaan riippuen asuinpaikasta, eikä sellaista lakia/asetusta voida tietentahtoen säätää jonka seuraus on eriarvoistava.

Kaisuu (Ei varmistettu)

Pakko tähän kommentoida kun itse olen ammatiltani terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Kyllä meidän hoitajien vaan täytyy hoitaa kaikkia potilaita. Jos me kieltäydytään hoitamasta naista joka tulee raskaudenkeskeytykseen niin aika äkkiä näytetään ovea. Mutta lääkärit sitten saavat kieltäytyä... ei tässä mielessäkään ihan tasapuolista.

Mihin se raja vedetään? (Ei varmistettu)

Näissä kommenteissa mua aina vaivaa se, että mihin se raja sitten vedetään? Saako osastosihteeri kieltäytyä kirjaamasta kaavintaa varten tulevaa osastolle? Laitoshuoltaja sanoa ettei siivoa leikkaussalia seuraavaa toimenpidettä varten jos sinne on tulossa keskeytys?

Oikea vastaus tähän on se että kaikilla ammattiryhmillä on yhtäläinen oikeus ja velvollisuus hoitaa kaikkia potilasryhmiä. Ja sitäpaitsi se viimeksi eduskunnassa ollut omantunnonvapaus-kansalaisaloite oli nimenomaan kätilöiden aloittama, lääkärit eivät ole tällaista valinnanmahdollisuutta ikinä ajaneet.

MungoAnna
Mungolife

Mun mielestä se raja vedetään just siihen, että jokainen hoitaa kaikkia ja tekee kaikkia työhön kuuluvia hommia tai ei hakeudu alalle, jossa niitä ei sitten tehdä. Muuten rajanveto on liian mahdoton. 

Ristiriita (Ei varmistettu)

Mun lähipiirissä on useampi kätilön työtä jo kauan (kohta 40v!) tai vähän aikaa tehnyt ihminen. Heillä kaikilla kyse on ollut ns kutsumusammatista, eli ovat aina halunneet tehdä kyseistä työtä ja tähdänneet valinnoillaan siihen. Nämä ihmiset rakastavat tekemäänsä työtä. He kokevat olevansa mukana auttamassa ihmiselämän suurimman ihmeen, uuden lapsen syntymää. Kätilön työhön kuuluu toki paljon muutakin, mutta kaikki tähtää em huipennukseen ja siihen että syntyvä lapsi ja äiti voisivat mahdollisimman hyvin.

Jokainen heistä kokee suurena ristiriitana oman työn luonteeseen nähden sen, että myös abortteja on hoidettava eikä niistä ole mahdollista kieltäytyä. Useissa työyhteisöissä työskennelleinä he kertovat siellä kätilöiden suhtautumisen abortteihin olleen yleisesti sama, kukaan ei pidä niistä ja toimenpiteen hoitaminen koetaan raskaana ja täysin päinvastaisena omaan työhön nähden.
Olen siksi eri mieltä siitä että "kaikki tekee kaikkia tai ei hakeudu alalle", sillä esimerkiksi tässä tapauksessa (kätilöt ja abortti) työssä on olemassa selvä ristiriita. Miten asia ratkaistaan, en tiedä, toin vain vähän toisenlaistakin näkökulmaa esille!

Sitten asiaa lääkäreistä. Aborttien tekeminen kuuluu gynekologiaan erikoistuneille lääkäreille. He ovat pääasiassa mukana synnytyksissä, mutta työnkuvaan kuuluu paljon muutakin, kaikkea naisen elämästä "maan ja taivaan väliltä". Abortti etenee suunnilleen niin että
1. Lääkäri keskustelee raskaana olevan kanssa
2. Lääkäri kirjoittaa lähetteen aborttiin
3. Toimenpide

Lääkärin omasta maailmankatsomuksesta riippuen kyseessä on joko rutiini tai raskas toimenpide. Jotkut ovat viitanneet lähetteen kirjoittamista "kuolemantuomion kirjoittamiseen".

Itse abortti tehdään joko lääkkeellisenä raskauden keskittyneenä tai kaavintana. Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on näistä kahdesta yleisempi, mutta potilas voi halutessaan (!) valita myös kaavinnan. Vaikka lopputulos molemmissa on tietysti sama, kokevat monet lääkärit kaavinnan hyvin ikäväksi ja vaikeaksi toimenpiteeksi. Kaavinta toteutetaan nukutuksessa ja lääkäri poistaa sikiön "käsin". Suomeksi, sikiö on elossa kun kohtua aletaan instrumenteilla tyhjentämään.
Jos potilas haluaa kaavinnan, potilas yleensä saa kaavinnan. Lääkäri voi yrittää keskustella asiasta, mutta usein potilas saa mitä haluaa. Lääkkeillä tehtävää keskeytystä usein pelätään, sillä siinä tunnetaan synnytyskipuja ja kramppeja ja se voi kestää useamman tunnin.

Itse olisin armollisempi myös lääkäreille, jotka eivät maailmankatsomuksensa vuoksi abortteja haluaisi tehdä. Mikään ei ole mustavalkoista, asioilla on monia puolia.

Ssuvii (Ei varmistettu)

Tätä olin itsekin tulossa kirjoittamaan. Siis että abortin teon kieltäytymistä ei mielestäni voi verrata homojen yms hoitamatta jättämiseen. Jos itse haluaisin lääkäriksi niin pitäisikö jättää lääkärin ura vain tämän yhden toimenpiteen takia... Jos tälle linjalle lähtee niin usea mahdollinen taitava lääkäri jättäisi lääkärin ammatin.. Mutta näitä on hyvä pohtia ja keskustelua tarvitaan! Kiitos Anna postauksesta, se herätti ajatuksia.

Kristina- (Ei varmistettu)

Tosiaan kuten Annakin kirjoitti, lääkäriksi opiskeleva voi erikoistua moneen muuhun lääketieteen haaraan, joissa ei aborttia tarvitse tehdä. Ei siis tarvitse jättää opiskelematta lääkäriksi, ei vaan voi erikoistua gynekologiaan. Jos taas haluaa välttämättä gynekologiksi, mun mielestä tulee tehdä niitä toimenpiteitä, joita ammatti edellyttää. Niitä ei tarvitse täysin hyväksyä, enkä usko, että kukaan lääkäri nauttii aborttien teosta, mutta ne on yksi osa työtä.

EmmaM (Ei varmistettu)

Tekeekö siis abortteja vain lääkärit, jotka ovat erikoistuneet gynekologiaan? Luulin, että ns. peruslääkärinkin toimeenkuvaan voivat kuulua abortit, voin toki olla väärässäkin.

EliseM (Ei varmistettu)

Tarvitaan sellaisen lääkärin lupa/lähete, jolla on valviran lupa tehdä raskaudenkeskeytyksen lähete. Jollei abortti sovi omaan maailmankatsomukseen, voi hakeutua yksityiselle puolelle ja olla hankkimatta tätä lupaa.
Ei liity gynekologiseen suuntautumiseen, ainakin toinen lääkäri voi olla yleislääkäri.

MungoAnna
Mungolife

Juuri niin kuin EliseM sanoo, eli lääkäri voi vapaasti olla ja varmasti 95 % lääkäreistä ei ole ikinä kosketuksissa aborttiasioiden kanssa. Ei tarvitse hakeutua just siihen prosenttiin, joka on tekemisissä :) 

Lääkäri (Ei varmistettu)

Abortteja tekevät vain nimenomaan gynekologian erikoistuneet lääkärit ja koska se kuuluu heille aika olennaisena osana työnkuvaan on näkemys ammattikunnan sisällä se, että oikeus erikoistumisalan valintaan ei ole ihmisoikeus kun taas naisen oikeus omaan kehoonsa on. Lääketieteen moniin muihinkin aloihin kuuluu omat ominaispiirteensä, jos ei tykkää päivystää ja valvoa öitä on aika selvä ettei ryhdytä anestesialääkäriksi. Onneksi erikoisaloja on niin monta ettei vakaumus mitenkään estä lääkäriksi opiskelua, jokainen löytää kyllä itselleen sopivan työn!

Lääkäri (Ei varmistettu)

Olen lääkäri ja työskennellessäni terveyskeskuksessa olen tehnyt lähetteitä aborttia varten gynekologeille. Tunnen myös yleislääkärikollegoita, jotka eivät vakaumuksensa vuoksi edes lähetettä suostu tekemään. Joten asia koskettaa myös muita lääkäreitä kuin gynejä, tosin itse toimenpiteen tekee tai lääkkeet määrää aina gynekologi.

Itse olen sitä mieltä, ettei lääkärin pitäisi voida valita, ketä tai mitä haluaa hoitaa. Tai sitten todellakin tulisi hakeutua erikoisalalle tai työpaikkaan, missä tietää nämä hommat välttävänsä. Olen samaa mieltä kuin Anna, en minäkään niin innoissani aina tee työni ”likaisia hommia”, muttei tulisi mieleenikään kieltäytyä. Itse olen tämän työn valinnut ja tiedän mitä vastuuta ja työtehtäviä minulle tässä työssä kuuluu.

EmmaM (Ei varmistettu)

Olen osittain samaa mieltä Rtt:n kanssa. Yleensä pidän tavastasi kirjoittaa, otat muidenkin mielipiteet huomioon, mutta et pelkää sanoa omaa mielipidettäsi. Tässä postauksen alussa taas tästä tavasta poiketen lytättiin Raamattu ja uskovaiset aika tylysti, mikä ei mielestäni myöskään liity tuolla tasolla tähän aborttiasiaan.
Itse uskon Jumalaan ja suurimmilta osin Raamattuunkin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että uskoisin kaiken sinisilmäisesti, olisin jotenkin tyhmä tai kuvittelisin Aku Ankan ja yksisarvisten olevan totta (Anna tämän varmasti ymmärtää, mutta selvennän muille, ettei hän tietenkään näin tarkoittanutkaan, mainitsi ne vain vertauksissaan.). Itse uskon tosiaan niin kuin Raamattu itse sanoo sen olevan Jumalan henkeyttämä, en sen aikaisten ihmisten ajatuksia. Totta kai tätä on hankala todistaa, mutta yhtenä esimerkkinä monista Raamattu kertoo sellaisia tieteellisiä faktoja, joita senaikainen tiede ei tuntenut. Esimerkiksi juuri, kun viittasit aikaan, jolloin maa oli litteä (ja uskottiin maan olevan minkälie kilpikonnan tms. päällä), Raamattu kertoo, että maapallolla on piiri (ja tässä käytettiin juuri palloon viittaavaa sanaa).
Ja koska uskon, että Raamattu ei ole vain peräisin sen aikaisilta ihmisiltä, ei sillä ole väliä, vaikka siihen aikaan hätäsektiota olisi voitu luullakin saatanalliseksi taikuudeksi. Sen aikainen tekniikka ja tiede ei sellaista operaatiota mahdollistanut, joten totta kai uusi ja ihmeellinen voisi pelottaakin, saati jos sen ajan ihmisille antaisi vaikka nykyajan puhelimen. Raamattu ei kuitenkaan anna mitään periaatetta, jotka kieltäisivät nykyaikaiset lääkehoidot, joten niin kuin sanoit, Jumala on antanut ihmiselle viisauden, joilla he ovat kehittäneet ihmishenkiä pelastavaa tekniikkaa. Mutta se mikä Raamatussa mainitaan, on tosiaan tuo älä tapa käsky ja myös pidetään erittäin tuomittavana, jos aiheuttaa keskenmenon. (Eli väkivalta naista kohtaan on tietysti väärin, mutta on vielä pahempi, jos nainen on raskaana ja tämän seurauksena sikiö kuolee.) Sillä varmasti perustellaan monesti, miksi aborttia ei kannateta.
Sitten itse aborttiasiaan. Olen mielestäsi samaa mieltä siitä, että laki ja uskonto pitää olla erossa toisistaan. (Pakko mainita vielä tähän väliin, että jopa Raamatussa on periaate, että uskovien ei olisi hyvä sotkeentua politiikkaan ;D ) On suorastaan hassua, miten paljon edelleen ns. valtionuskonto vaikuttaa Suomessa, vaikka kirkkoon kuuluvien määrä vähenee, enkä itsekään en kuulu kirkkoon. Mutta mielestäni lain pitää taata kaikille uskonnonvapaus, jota saa harjoittaa, ellei tuota sillä haittaa muille ja tähän mielestäni kuuluu myös se, että lääkäri saa kieltäytyä abortin tekemisestä, ja Rtt yllä perusteli sen hyvin. Vaikka itse en kannata aborttia, saavat muut sen tehdä niin halutessaan ja parempi, että jos näin päättävät tehdä, tekevät sen turvallisesti. Siksi en näe itse järkeä vastustaakaan nykyistä lakia, vaikka en itse olekaan aivan samoilla linjoilla asian kanssa. Todennäköisesti ainut tilanne, jossa itse tekisin abortin, olisi juuri tuo, jos olisi varmaa, että vauva kuolee varmasti joka tapauksessa, tai jos äiti kuolisi, jos raskautta jatkettaisiin.
Anteeksi superpitkä kommentti, mutta hienoa, että kirjoitat näitä ajatuksia herättäviä postauksia, vaikka nyt olenkin kanssasi eri mieltä!

EmmaM (Ei varmistettu)

Haha, tällä tavalla luettuna tuo mun kommentti kuulostaa kunnon saarnalta, mutta lyhennettynä voidaan sanoa, että mielestäni aborttilaki ei sinällään liity uskontoon, vaikka usko vaikuttaa uskovien ihmisten suhtautumiseen aborttiin. Ja että jokainen saa uskoa Jumalaan, kohtaloon tai vaikka karmaan, ja hänellä saa sen perusteella olla esim. aborttiin liittyvä mielipide, mutta jokainen tekee näissä asioissa sen oman päätöksen. Peace! :D

Pauge (Ei varmistettu)

” Raamattu kertoo sellaisia tieteellisiä faktoja, joita senaikainen tiede ei tuntenut. Esimerkiksi juuri, kun viittasit aikaan, jolloin maa oli litteä (ja uskottiin maan olevan minkälie kilpikonnan tms. päällä), Raamattu kertoo, että maapallolla on piiri (ja tässä käytettiin juuri palloon viittaavaa sanaa).”

Tosin Antiikin Kreikkalaiset osasivat jo arvella maapallon olevan pyöreä...
Raamattu on täynnä kaksinaismoralismia ja toisiaan kumoavia sääntöjä. Jos haluat uskoa Jumalaan, se on tietenkin sinun asiasi, mutta ihmettelen miten valitset raamatusta ne tietyt opetukset ja arvomaailmat, ja jätät toiset huomioimatta?

Tässä muutamia :
- Jos nainen ei olet neitsyt naimisiin mentäessä, tulisi hänet kivittää
- Äpärä-lasten ei tulisi saada mennä kirkkoon
- Naisten tulee olla hiljaa
- Naiset eivät saa opettaa koskaan muita
- Kehitysvammaiset ihmiset eivät saa lähestyä
Jumalaa

EmmaM (Ei varmistettu)

Tää menee tosiaan hyvin ohi tuosta aborttiaiheesta, mutta vastaan nyt kuitenkin.
Tuo maapallon muoto asia oli vain yksi esimerkki, edelle aikaansa olevia tieteellisiä mainintoja on paljon.
Raamattua lukiessa on hyvä muistaa vanhan ja uuden testamentin ero. Vanhan testamentin säännöt koskivat juutalaisia, eivät nykykristittyjä.
Mitä tahansa kirjaa lukiessa pitää muistaa myös konteksti. Esimerkiksi Raamatussa on paljon myös tarinoita, jotka toimivat huonoina esimerkkeinä, jottei muiden tarvitsisi tehdä samoja virheitä. Jotta osaisin vastata noihin sinun esimerkkeihisi, tarvitsisin tarkat raamatunkohdat, ja selitykset olisivat hyvin pitkiä, joten mielestäni sen keskustelun paikka ei ole täällä kommenttiboksissa :)
Plus en voi itse sanoa oelvani paras kommentoija, koska en noudata kaikkia raamatun periaatteita, vaan koko syy, miksi uskomisestani kerroin, oli se, että monet oikeasti ovat järjen ja tieteenkin avulla pohtineet näitä asioita, joten tylytys, ettei Jumalaan uskomisessa ole järkeä, tuntui vähän pahalta, eikä mielestäni liittynyt aborttilakiin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Monissa uskonnoissa on profeettoja ja jotkut uskovat tosissaan yksisarvisiinkin, kuka sinä olet sanomaan että heidän uskonsa on huonompi kuin kristinusko?

EmmaM (Ei varmistettu)

Jos tämä oli osoitettu minulle, niin en sanonutkaan, jokainen saa uskoa mihin haluaa. Toki jokaisen kannattaa miettiä syitä, miksi uskoo mihinkin ja hakea perusteluita uskolleen, kohdistui se sitten mihin hyvänsä.

Tuleva lääkäri (Ei varmistettu)

Itse pian lääkäriksi valmistuvana pitää kommentoida Rtt:n argumentteja.
1) Abortin jättämättä tekeminen on naisen hoitamatta jättäminen. Raskaana olevalla naisella on oikeus hoitoon eli tässä tapauksessa aborttiin. Ei-haluttu raskaus voi pahimmassa tapauksessa tuhota naisen mielenterveyden. Tämä ei ole tietenkään varma asia eikä kukaan ammattilainen pysty tulevaisuutta varmasti ennustamaan; sen vuoksi on järkevää, että jokaisella naisella on oma päätösvalta siitä, haluaako viedä raskauden loppuun vai ei. Aborttioikeus on ennen kaikkea arvokysymys ja aborttioikeus on demokraattisen päätöksenteon tulos. Tehtävä kuuluu lääkärille koska se sattuu olemaan lääketieteellinen toimenpide, johon liittyy riskejä.
2) Minkä vuoksi kristinuskoiset tai yleensä johonkin yleiseen uskontokuntaan kuuluvat ihmiset olisivat eri asia kuin vaikka yksisarvishoitoihin uskova lääkäri? On tehty yhteiskunnallinen ja ammattikunnan sisäinen sopimus, että abortin tekeminen kuuluu lääkärin tehtäviin ja vaihtoehtoishoidot eivät sovi lääkärin professioon (vaikka ne todistetusti voivat esimerkiksi lievittää kipuja). Nämä ovat pääosin eettisiä kysymyksiä, joita ei välttämättä voi potilaan hoitoon vedoten perustella (vaikka oman näkemykseni mukaan molemmat voi). Nämä ovat sopimuksia joita jokaisen lääkärin tulee noudattaa ja joihin henkilökohtainen mielipide ei saa vaikuttaa. Eutanasiaan uskova lääkärikään ei saa nyky-Suomessa toimenpidettä tehdä, vaikka se olisi oman arvokäsityksen mukainen. Ei ole olemassa ”hyväksyttävää” uskontoa, on vain olemassa yhteiskuntamme arvot, jotka vaikuttavat myös lääkärin ammattiin ja velvollisuuksiin. Lääkärit toimivat vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa eivätkä missään tyhjiössä - meillä on asiantuntijoina vaikutusvaltaa ja toisaalta myös lakien määräämiä velvollisuuksia.

Laalaala (Ei varmistettu)

Mielenkiintoinen teksti vaikka en ole kanssasi samaa mieltä ihan kokonaan. Itselleni hedelmöittynyt munasolu on jo elämän alku ja ihminen :)

Hupiabortiksi sanoisin jo sellaista, jossa pariskunta tulee kerta toisensa jälkeen tekemään aborttia eikä halua ottaa vastaan mitään ehkäisyä syystä tai toisesta. Kuulin tapauksesta suoraan kätilöltä, joka oli tuskastunut jo tilanteeseen.

sanniiiiiiisss (Ei varmistettu)

"Itselleni hedelmöittynyt munasolu on jo elämän alku ja ihminen :)" . Tämän mielipiteen perusteella siis jokainen jolla on esim. kuparikierukka tekee jatkuvasti abortteja, koska kierukka toimii niin sekä ehkäisynä että jälkiehkäisynä että estää hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen. N. 50% raskauksista itseasiassa päättyy keskenmenoon, koska on niin paljon raskauksia joista ei ikinä edes tiedetä ja jotka päättyy muutaman päivän jälkeen joko niin että menkat tulee myöhässä tai joskus jopa ajallaan eikä äidillä ole asiasta hajuakaan. Jos sinulla on menkat myöhässä tutkitko myös silloin että oliko kyseessä keskenmeno ja suret tätä ihmistä? Kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen, mutta mielestäni pitää miettiä näitäkin juttuja jos on sitä mieltä että pelkkä hedelmöittynyt munasolu on ihminen.

Laalaala (Ei varmistettu)

Kyllä tiedostan että useimmat ehkäisymenetelmät perustuvat juuri siihen että ne estävät hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen. Se onkin (hormonien lisäksi) syy miksi en niitä tapoja käytä. En kuitenkaan tuomitse ketään joka toimii/ajattelee eri tavalla.

Mitä mahdolliseen keskeytyneen raskauden suremiseen tulee, en tietenkään osaa surra ilman tietoa että siinä olisi ehkä mennyt yksi elämä. En myöskään näe syytä että minun pitäisi joka kerta asia tutkia, sillä tiedän että jos tietäisin niin ajattelisin lämmöllä lyhyttä pientä elämän hetkeä. En kuitenkaan halua tieten tahtoen estää elämää kehittymästä. :)

Mangolisa (Ei varmistettu)

Vastustan aborttia tunnetasolla - mutten juridisesti. Otantani perusteella juurikin äidit ja keskenmenon tai lapsettomuuden kokeneet vastustavat aborttia. Eivät juridisesti, mutta tunnetasolla.

Vastaus suruun muiden ratkaisuista ei tietysti ole paluu poppatohtorien sukkapuikoille. Emme saa aborttia kieltää.

Mutta minusta naiset turhaan latistetaan jo teininä esittämällä lapsi hirveänä mörkönä, joka valtaa elämän antamatta takaisin muuta kuin räkää. Toivottomuus ja pelko johtaa nopeasti aborttiin.

Monet sitten käyvät asiaa uudelleen läpi saadessaan omia lapsia. Usein avautuu uudenlainen näkemys lapsen merkityksestä. Tulee vielä takaisin suru jälkijunassa.

Toki lapsen saaminen ei ole jokaiseen tilanteeseen sopiva ratkaisu. Mutta arvokeskustelu aiheesta ei välttämättä ole huonokaan asia.

Mea_ (Ei varmistettu)

Pakko kommentoida että vaikka oon lukenut blogeja monia vuosia niin sun blogi on ehdottomasti yksi harvoja joissa on edelleen asiaa! Rohkeita ja perusteltuja mielipiteitä, näitä juuri kaipaan enkä pelkkää kaupallista sisältöä/pinnallista höttöä. Satunnaiset yhteistyöpostauksetkaan ei mielestäni haittaa, jos blogissa on tämmöinen pohja josta kumpuaa kirjottajan omat mielipiteet ja persoona.
Hyvä Anna, toivottavasti kirjottelet lisää näitä ja jatkat uraasi pitkälle :)

Pauliina.O (Ei varmistettu)

Jännä, ettet kirjoittanut miehistä ja abortista (esim onko miehillä oikeus "vaatia" aborttia), jotenkin odotin sitä koko kirjoituksen.. Mutta muuten tosi hyvä kirjoitus. Ehkä alkuosio meni tietyllä tapaa vähän aiheen vierestä, mutta eipä se niin paljoa haitannut :)

Jatka samaan malliin, nää on aina hurjan mielenkiintoisia!

MungoAnna
Mungolife

Kiitos. Niin, totta, en ottanut kantaa asiaan, koska en koe että yhdelläkään miehellä on mitään sanottavaa asiaan. Naisen vartalo, naisen päätös. 

Mangolisa (Ei varmistettu)

Kun nainen pitää lapsen halusi mies tai ei, niin elatusmaksut napsahtavat kun jälkikasvu on molempien vastuulla. Naiset suorastaan peräänkuuluttavat tätä ”kyllä se on sinunkin”

Mutta kun nainen päättää tehdä abortin, niin kyse on vain naisen kehosta eikä sikiön kohtalo kuulu ollenkaan miehelle.

Minusta tässä on moraalinen ristiriita. Jos ei muuta, niin ehkä miehiä voisi edes yrittää ymmärtää. Ehkä abortti voi olla surullista heillekin, vaikka fyysinen puoli jää kokematta.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mun mielestä mies ei saa päättää naisen puolesta, että tehdään abortti. Mutta toisaalta pitäisi olla oikeus todeta, että en halua olla asian kanssa ollenkaan tekemisissä ja elatusavun täten tulla valtiolta. On väärin nyhtää mieheltä rahaa vuosikausia, jos ei ole lasta yhtään halunnut. Mutta ei mies missään nimessä saa päättää, että naiseen kajotaan ja raskaus keskeytetään.

sanniiiiis (Ei varmistettu)

Raskauteen liittyy AINA terveysriskejä naiselle, AINA. Joskus ne ovat hyvin pieniä riskejä, esim. erittäin pieni todennäköisyys saada veritulppa tai kuolla verenvuotoon synnytyksessä, välillä taas paljon suurempia. Miehellä ei pitäisi olla sanottavaa aborttiin koska raskaus ei tule ikinä vaikuttamaan miehen fyysiseen terveyteen (henkiseen kyllä, mutta riski kuolla on tässä tapauksessa minimaalinen verrattuna fyysisiin riskeihin). Toivon että jokaikisessä tapauksessa mies ja nainen olisivat abortista samaa mieltä, mutta näin ei ikinä tule tapahtumaan ja koska miehellä ei tätä terveysriskiä ole, hänellä ei pitäisi olla päätösvaltaa asiassa. Mielestäni se ei kuitenkaan tarkoita että jos nainen päättää ottaa nämä riskit, miehellä ei olisi mitään vastuuta lapsestaan joka on hänen yhtä paljon kuin naisenkin.

Ristiriita (Ei varmistettu)

Toisaalta tässä on ristiriita. Tietenkään miehellä ei saa olla valtaa siinä että "naisen on pakko tehdä abortti", mutta entäs ne miehet jotka haluaisivat hirveästi tulla isäksi? Ne jotka esimerkiksi parisuhteessa haluaisivat ilomielin pitää lapsen ja surevat keskeytettyä raskautta? Kuulin tuon huomautuksen kerran yhdeltä mieheltä ja kyllä kolahti!

Juridisesta mielessä miehellä ei ole mitään valtaa saada pitää vielä syntymätön lapsi, vaikka kyseessä oleva lapsi olisi miehen ihan yhtä paljon kuin naisenkin. Toisaalta ns "ei toivottujen" kohdalla miehet ovat laillisesti elatusvelvollisia. Tavallaan mies ei saa ikinä itse valita! Tai saa pitämällä housut jalassa, mut niinhän nainenkin voi tehdä ;)

On totta että mies ei tule koskaan käymään läpi raskauden mukanaan tuomia terveysriskejä ja kehon kanssa temppuilua, mutta mielestäni on silti ihan silmiä avaavaa huomata kuinka tavallaan "epäreilussa" asemassa miehet on tässä asiassa lain edessä.

Pauliina.O (Ei varmistettu)

Juu näin vähän aavistelinkin, mutta koska kirjoitit uskovaisten "oikeuksista" abortin suhteen, jotenki odotin myös tuota mies-näkökulma. Siitäkin olisi ollut mielenkiintoista lukea mielipiteesi ja perusteluja niille, yleensä kun omieni kanssa pitkälti kohtaavat hyvin :)

Pages

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.