Mielipidemaanantai – Be A Lady They Said

Be A Lady They Said… Aika moni on varmaan kuullut tuon lauseen toistettuna yhä uudestaan Cynthia Nixonin äänellä. Miljoona käskyä meille naisille, kaikki ristiriitaisia. Kaikenlaista ulkonäkökeskeistä, mutta myös käyttäytymiseen liittyvä. Video ei herättänyt mussa mitään vahvoja tunteita heti alusta, vaan enemmän sellaisen ”no, tätähän tää on”. Jenni näytti mulle tuon videon sillä aikaa kun syötin Myttyselle banaania naisille varatussa tilassa Dubai Mallilla ja kesken banaaninsyötön en jäänyt pohtimaan tätä asiaa sen kummemmin. Mun mielestä naisten kohtaamista paineista puhutaan nykyään tosi paljon (mikä on hyvä asia!), joten ei tää sinänsä mun mielestä kovin mullistava video ollut, vaikka toteutus olikin ihan mielenkiintoinen. Se, mistä mä en kuitenkaan tykkää, on sen esiin kaivama turha vastakkainasettelu. Ensinnäkin, myös miehet kohtaavat valtavasti ulkonäkö- ja menestymispaineita elämässä. Siinä missä tytöille hoetaan tiettyjä juttuja ja näytetään prinsessoja esikuvina, pojille näytetään supersankareita. Paineet on erilaiset, mutta niitä on ihan jokaisella. Miehellä, naisella ja kaikella siltä väliltä, miksi kukakin itsensä lukee.

Jo heti ensimmäisen kohdan aikana tulee myös tässä videossa ilmi miehet… ”Don’t show your shoulders. Cover up. Leave something to the imagination. Dress modestly. Don’t be a temptress. Men can’t control themselves. Men have needs. You look frumpy. Loosen up. Show some skin. Look sexy. Look hot. Don’t be so provocative. You’re asking for it. ” Ja vaikka suoranaisesti sitä ei missään sanota, kuka on se käskijä, niin kyllähän tässä videossa osoitetaan syyllistävällä sormella miehiä kohtaan. Mutta, itselleni tulee näistä kaikista käskyistä mieleen lähinnä toiset naiset. Jos katson listan läpi siitä, mitä kaikkea tuolla videolla käydään läpi, näitä paineita on elämässäni asettaneet mun harteille kannettavaksi 95%:sti muut naiset. (EDIT: Korjataan nyt tähän huonosti muotoiltu ajatus, ettei kaikki takerru siihen. Mun mielestä tällainen ajatusmaailma, että men have needs yms. on se osa tätä videota,joka tavallaan syyllistää miehiä ja saa tämän kuulostamaan siltä, että miehet vaativat tiettyjä asioita naisilta. Tietyt asiat esitetään ikään kuin sellaisina, mitkä on ominaisia miehille, vaikkei se välttämättä olisi nykypäivänä mitenkään paikkaansa pitävää. En väitä, että tämä video on sinällään miesvihainen, vaan että se herättää keskustelua, joka ryöpsähtää helposti miesvihan puolelle ja että moni näistä ajatuksista, huolimatta siitä, kuka ne esittää, olisi jotenkin mieslähtöisiä. Tän videon ympärillä näkyneet kommentit on paikoitellen olleet mun mielestä juurikin todella miesvihaisia tai mediaa syyttäviä, mutta harvemmin syyttävä sormi on kääntynyt naisiin itseensä.)

Mun blogin seuraajakunnasta 97% on naisia ja mä oon kuullut niin järkyttäviä juttuja mun ulkonäöstä näiden vuosien varrella, ettei mitään järkeä. Olin vuosia liian laiha, nyt olen liian lihava. Nenä on pielessä, silmät, ripset, hiukset, leuka, posket, kaksoisleuka, kaikki on pielessä. Yhden mielestä hyvä on toisen mielestä huono, eli jos tilanne olisi toisinpäin, se olisi toisinpäin huono. Äitiyden myötä paineet naisena on ihan järkyttävät. PITÄISI tehdä niin ja näin ja noin ja jos ei tee, on huono äiti. Ja jokaisella naisella on oma näkemys siitä niin ja näin ja noin. Kun lopetettiin imetys 7,5kk kohdalla Danten kanssa, oli se väärin. Kun nyt taistelen saadakseni Myttysen takaisin tissille, ”miksi taistelet, eikö olisi lapsellekin parempi jo lopettaa?”. HUOH.

Mietin noita lauseita videolla. ”Miehet tykkäävät sellaisesta ja tällaisesta, miehet eivät pysty kontrolloimaan sitä ja tätä.” Sitten mietin omia kokemuksiani elämän varrelta. Kun sain tyrmäystippoja, mun miespuoliset tutut ja ystävät tuomitsi asian ilmiselvästi ja suoraoikoiseti. Ilman mitään muttia. Niitä ”mutta olitko humalassa?” ja ”oot niin bimbo, että ansaitsit sen!” -tyyppisiä kommentteja tuli mua seuraavilta naisilta. Oon blogini ja someni kautta esillä tuhansille. On satoja mielipiteitä siitä, miten näyttäisin paremmalta. Tummana vai vaaleana, laihana vai isompana yms. Mielipiteitä on toki ollut aina. Ja kaikki ulkonäköpaineiset mielipiteet, mitä oon ikinä saanut osakseni ja jotka vielä muistan, on tullut NAISILTA. Vanhemmat naiset kertomassa nuorille tytöille, mistä miehet tykkää ja ei tykkää ja miten pitää käyttäytyä ja miltä pitää näyttää. Juurikin tuossa Be A Lady They Said -tyylissä. Oon kuullut kaiken liian laihoista jaloista liian leveään turvonneeseen naamaan ja kaiken siitä, miten näyttäisin paremmalta kenenkin miehen mielestä. Kuulemma oma aviomiehenikin varmasti vilkuilee jo muualle kun olen tällainen valas. Aivan. Koska miestäni vartenhan mun pitäisi lähteä juoksemaan tonne 2 vk synnytyksestä, että olisin taas 19-vuotiaan minun mitoissani. Ja kuka tämän kommentin on sanonut? No toinen nainen.

Mun äiti on tarkoittanut aina hyvää, mutta hän on elämäni aikana päästänyt aika monta ”Be a lady they said”-tyyppistä lausahdusta suustaan, tarkoittaen vain hyvää. Niin on varmasti monen muunkin äidit, tädit, mummot ja muut vanhemmat naisihmiset. Me ollaan kasvettu tietyssä naiseuden paineessa, mutta väitän, että siitä isompi osa on tullut naisilta kuin miehiltä. Muistan oman isäni kommentoineen ulkonäköäni tasan kerran millään muulla tavalla kuin kauniisti ja positiivisesti. Erään kerran kun elämässä oli vaikeampi vaihe, tulin Lontoosta kotiin, isäni näki mut kentällä ja totesi, että ”Näytät tosi laihalta, ootko muistanut syödä, voitko hyvin?”. Siinäkään hetkessä ei ollut minkäänlaista painetta ulkonäköön tai muuhun liittyen, vaan ulkomuotoni toimi isälleni diagnoosina mun mahdollisesta huonosta olosta ja terveydentilasta. Mun isä ei oo ikinä tuottanut mulle ulkonäköpaineita, eikä yksikään terve parisuhde, jossa oon ollut. Jos joku mies on vihellellyt kadulla kun oon kulkenu nuorena tälläytyneenä baariin, ei se oo tuntunu millään lailla pahalta verrattuna siihen baarijonossa ”huora!”-lausahduksen sähisseen mimmin kommenttiin.

Ja täähän ei millään lailla päde pelkästään ulkonäköön. Se pätee myös käyttäytymiseen, seksuaalisuuteen ja ihan omaan persoonaan. Ei saisi olla liian räväkkä tai liian hiirulainen, pitäisi tehdä niin ja näin töissä ja jos jollain naisella on 50 seksikumppania, niin sen voisi oikeastaan heittää roviolle. Auta armias, jos nainen sanoisi ääneen pitävänsä peppuseksistä tai suihinotosta. (Kuinka moni kavahti näitä kahta sanaa tässä blogissa, pienen vauvan äidin suoraan vaan tähän kirjoittamana? Koska eihän seksi ja vauvat kuulu samaan elämään ja naiseen, vaikka siis en tiedä miten neitseellisesti muiden lapset sitten syntyy.) Oma persoona pitäisi tukahduttaa, jotta olisi tietynlainen.

Mä en sano, etteikö naisten kokemat epäkohdat ole olemassa ja etteikö miehet vaikuttaisi niihin. Mua kuitenkin harmittaa tosi paljon usein vellova suoranainen miesviha, missä miehiä kohdellaan puheissa ja julkisuudessakin ihan kamalalla tavalla. Vaikka me edelleen kärsimme patriarkaalisen yhteiskunnan olettamista ja ajatuksista, niin se ei ole nykypäivän miesten vika. Ollaan esimerkiksi juteltu äitikavereiden kanssa siitä, miten töissä on otettu vastaan äitiysloma ja raskausuutiset. Miespomot ovat suhtautuneet asiaan poikkeuksetta aivan ihanalla tavalla, positiivisesti ja tukien. Naisten kohdalla tilanteet on menneet välillä vähän niin ja näin. Varmasti on paljon pielessä siinä, miten miehet kohtelee naisia ja millaisia vaatimuksia miehet osoittavat naisia kohtaan. Mutta mun oma henkilökohtainen kokemus on se, että naiset tekevät tätä vielä enemmän toisilleen. Blogikulttuuri on erinomainen esimerkki siitä, koska tää kerää itseensä tuhansia naisia, joiden palautetta ja ajatuksenvaihtoa saa lukea vuodesta toiseen ja siinä saa hahmotettua aika vahvan kuvan myös naisista.

Ja ei siinä, yli 90 % mun saamasta palautteesta on ihanaa ja positiivista ja tukevaa. Ootte mahtavia! Mutta joukkoon mahtuu myös todella kummallista juttua.

Musta tuntuu jotenkin pahalta, miten paljon miehiä teilataan näissä keskusteluissa. On ihan kamalaa, jos joku kokee miehiltä jatkuvasti tällaista painetta. Sitä en kiistä ja miehille tekee hyvää tällainen ajatusmuutos. Mutta täytyy muistaa, että myös me naiset vaaditaan miehiltä paljon ja ihan samalla tapaa miehillä on paineita elämässä, niin naisten kuin muiden miesten asettamia. Pitäisi olla hyvä duunissa, tienata paljon, olla hyvä isä, liikkua ja urheilla, olla sitä ja tätä. Be A Gentleman. Oon tonki lauseen kuullu aika usein elämäni aikana.

Mun mielestä Be A Lady They Said -on hyvä osoitus siitä, kuinka paljon vaatimuksia me naisina kohtaamme arjessa. Mun mielestä sen sanoma kannattaisi vaan ottaa vastaan niin, että riisuu miesviha-lasit silmiltä ja ottaa tän vastaan vähän eri tavalla. Se on kokoelma vaatimuksia, mitä me toisillemme tiedostamatta ja täysin tiedostaen asetamme. Äitikilpailulla, naisten välisellä turhalla nokkimisella, juoruilulla ja ”en tarkoita pahaa, mutta olisithan sä sitä ja tätä jos tekisit niin ja näin” -tyyppisellä kommunikaatiolla ja kaikella vastaavalla. Mä ainakin koen, että iso osa näistä ajatuksista on tullut nimenomaan vanhemmalta sukupolvelta, ja nyt kun me olemme äitejä, tätejä, kummitätejä tai ylipäätään elämää kokeneita aikuisia naisia, on meidän aikamme ja paikkamme muuttaa yhteiskuntaa. Jos me lopetetaan toisten jenkkakahvojen ja kaksoisleukojen kauhistelu, selluliitillä retostelu ja rakkauskiloille naureskelu, niin me otetaan se ensimmäinen askel kohti parempaa huomista.

Syytön heittäkööt ensimmäisen kiven. Olen syyllistynyt ja syyllistyn itsekin tähän toimintaan. Yritän tietoisesti siitä pois. Yritän opettaa myös lapseni, poikani, siihen. Kun poikani kysyi minulta, miksi maalasin huuleni, piti hetkeksi pysähtyä miettimään vastausta. ”Koska äiti tykkää siitä väristä ja se on minusta kiva”. Yritän vältellä vastaamista mihinkään asioihin käyttäen termiä ruma/kaunis tai ”koska tytöt tekee niin”/”koska pojat tekee niin”. Hän ei saa kokeilla huulipunaa, koska lasten ei kuulu meikata, ja se on isompien juttu. Jos hän vielä 10-vuotiaana haluaa, saa kokeilla. Kynsilakkaa, helmikoruja ja huulipunaa. Ja hän saa myös nähdä äidin laitettuna minimekossa ja korkkareissa ja äidin trikoissa ja maihareissa ja hupparissa ilman meikkiä. Ja äiti on aina yhtä hyvä. Ja toivottavasti hän myös ajattelee niin elämässään kaikista naisista ja ihmisistä. Jotenkin toi video mun mielestä myös omalla tavallaan itsekin syyllistyy tähän samaan yhteiskunnan ajatusten toistamiseen. Aika paljon siinä videolla on kauniita malleja ja näyttelijöitä, naisia, joita pidetään yhteiskuntamme kauneimpina esimerkkeinä. Miksi pumppauspätkässä on Rachel McAdams, jota on yritetty ”rumentaa”, mutta joka on varmasti upeamman näköinen tuossa kuin yksikään todellinen hetki, jossa väsynyt äiti pumppaa maitoja keskellä yötä raskausarpineen, löysine vatsoineen ja/tai tukkaan kuivahtaneine pukluineen? En osaa täysin selittää ajatustani, mutta jotenkin on musta kummallista, että yhteiskunnan ulkonäköpaineita arvosteleva video syyllistyy hieman samaan itsekin, ellei se ole sitten tehokeino, joka ei vaan toimi mulle. Eipä tossa videolla näy ihan hirveesti monimuotoisuutta, mutta ehkä tässä on tosiaan joku pointti, joka menee minulta ohi.

No anyway, sen sijaan, että jaoteltaisiin ihmiset ladies and gentlemen -tyyppisesti, voitaisko kaikki vaan pyrkiä olemaan parempia ihmisiä toisillemme ja itsellemme? Voisimme oppia jotain vauvoilta. Mikään ei oo niin siistiä vauvan mielestä kuin oma peilikuva. Sille leviää iso hymy. Voisimme suhautua niin jokainen itseemme. Täydellinen juuri tällaisena. Kun on tyytyväinen itseensä, ei tarvitse vertailla muihin kokeakseen paremmuutta. Ei tarvitse rinnastaa itseään toisiin ja yrittää polkea alas toista ihmistä asioista, jotka hänessä itseään ärsyttävät. Silloin voi antaa muidenkin olla tyytyväisiä itseensä. Koska yhden asian mä oon oppinut tässä vuosien aikana bloggaajana aika hyvin. Ihmisiä ärsyttää kaikista eniten se, jos joku (tässä tapauksessa minä) oon tyytyväinen itseensä, vaikka ei olekaan jonkun muiden asettamien meriittien mukaisesti täydellinen. Puhutaan itserakkaudesta, itsekehusta, narsisismista ja ties mistä. Mutta olisimmeko me kaikki vähän parempia, jos rakastaisimme itseämme ja viihtyisimme omassa ihossamme? Silloin kaikille olisi varmaan yks hailee valkaiseeko joku peräreikänsä, kun ei se varsinaisesti meidän omaa peräreikää kutittele.

Tavallaan tykkään tosta videosta. Se kelpaisi sellaisenaan tervetulo-materiaaliksi aloitteleville bloggaajille. Tai odottaville äideille. Kaikki mitä teet, on jonkun mielestä väärin. JOS ANNAT MUIDEN MÄÄRITELLÄ SINUT. Siitä huolimatta, että se on musta onnistunut video toivon, että tää video nostaa enemmän naisten välistä solidaarisuutta ja vähemmän miesvihaa, sillä uskon, etten ole ainoa, joka on kokenut elämässään enemmän paineita ja dumaamista muilta naisilta. Ennen kuin voimme vaatia miehiltä tiettyjä asioita, meidän on pystyttävä siihen itse ja näyttämään esimerkillä. Practice what you preach.

Ja mitä tulee muiden odotuksiin, paineisiin ja oletuksiin. Yksi juttu kannattaa aina muistaa.

You can please all of the people sometimes. You can please some of the people all the time. But you can never please all of the people all the time. Tykkään hurjasti tästä ajatuksesta. Jokainen voi miellyttää osaa ihmisistä aina tai kaikkia ihmisiä välillä. Mutta kukaan ei voi miellyttää kaikkia aina.

Jokainen voi kuitenkin miellyttää yhtä ihmistä aina. Itseään. Olla leidi tai olla olematta. Olla ihan mitä haluaa.

In a world where you can be anything… Be whatever YOU want to be. Mun mielestä jos me itse omaksutaan tämä asenne ja välitetään se meidän jälkipolville, niin meidän lasten aikuisuudessa ei enää oo tarvetta tällaiselle videolle.

Mitä ajatuksia tää video teissä on herättänyt? 

Kommentit (41)
  1. nainennaiselle
    2.3.2020, 19:59

    Samaa mieltä. Naiset toisilleen luo ne paineet, ei miehet.

    1. Näin mustakin usein tuntuu :/

      1. https://www.stellaharasek.com/2020/03/enemman-mina/

        Kannattee lukasta ja hieman avata ajatuksiaan sille miksi toimitaan kuten toimitaan.

        1. Jaa. Hieno teksti Stellalta, vaikka olenkin joistakin kohdin aivan eri mieltä. Ei minusta esimerkiksi ole mitään naisvihaa, jos viihtyy miesporukassa. Tekstit muuten on ihan tuttuja ja ymmärrän, mihin ne pohjautuvat, mutta mun mielipiteeni ovat minun omiani, ei jonkun vanhan patriarkaatin minun päähäni pakottamia, sillä mulla ei oo ikinä ollut vaikeuksia olla eri mieltä, kuin mitä minulle on yritetty tuputtaa ”oikeaksi mielipiteeksi.”

  2. Olit kirjoittanut jälleen kerran niin ajatuksia herättävästi, kiitos!
    Puhut niin asiaa.
    Tunnen, että vuosien ajan olen kokenut monen moista arvostelua, laidasta laitaan. En nyt osaa nimetä yhtään hetkeä, jolloin mies olisi jotain asiaa minussa arvostellut. Koen itse, että kaikki arvostelu on minunkin kohdalla tullut toisten naisten suunnalta.
    Hassua esim. että ala – ja yläkoulussa suurin osa tytöistä kiusasi minua. Olin sitten poikien kanssa. No, mikäs sen jälkeen olin.. Ei varmaan ole vaikea kuvitella 😀
    No, kiitos vielä tekstistä. Olet loistava kirjoittaja ja osaat ottaa oikeasti kantaa. Arvostan sinua suuresti.

    1. Kiitoksia kommentistasi 🙂 Ja joo, voin tosiaan kuvitella. Tosi tympeetä :/

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *