Minun Suomeni

juhannus-9-of-26
Olen tyytymätön. Turhautunut ja tyytymätön. Turhautunut tähän vellovaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja tyytymätön tämän maan päättäjiin.

Avasin tässä aamulla Facebookin ja siellä iloisten kissavideoiden ja perhekuvien lomassa oli yksi pääaihe päivityksissä. Maahanmuutto, pakolaiset ja turvapaikat. Keskustelulta ei ole voinut välttyä, vaikka asuisi pahemmassa kuplassa kuin meikäläinen välillä.

Olen pitkään miettinyt, uskallanko julkisen lynkkauksen pelossa kirjoittaa ajatuksiani auki tai osaanko edes ilmaista niitä oikein. Kokeillaan.

Minua turhauttaa se, että tämä maahanmuuttaja/pakolais-keskustelu menee aina samoja polkuja. Rasisti-realisti väittelyä, omien sädekehien kiillottelua ja tyhjiä mietelauseita. Ei olla päästy puusta pitkälle tässä asiassa. Pieninkin kriittisyys maahanmuuttoa tai pakolaisia kohtaan leimataan rasismiksi ja vastapuoli sitten leimaa ne, jotka haluavat auttaa haihattelijoiksi tai suorastaan typeriksi. Oikeaa, älykästä keskustelua, joka ei mene tunteisiin kellään, on vaikeaa löytää.

Minä olen pamu. Ai mikä? Paluumuuttaja. Keksin sen äsken, joten ei ihmekään, jos ette ole sitä aiemmin kuullut. Mamu-sanaa viskellään tässä maassa yllin kyllin, ja ymmärrän jos se loukkaa maahanmuuttajia. Mutta mä voin ihan hyvin olla pamu. Mä olen tullut tähän maahan 4-vuotiaana suomalaisen mummini ja suomenliettualais-taustaisen äitini kanssa. Puhuen venäjää kotikielenä. Ai että, ysärin alun ryssäviha ja rasismi on vielä näin 27-vuotiaana todella hyvin mielessäni. Eipä siitä kai koskaan kasva pois. Jos siis minua haluaa tämän postauksen jälkeen kutsua rasistiksi, on hyvä ja menee huutelemaan sitä läppää joillekin, joilla on oikeasti ongelma ihonvärin tai kansalaisuuden kanssa.

Kutsuisin itseäni lievästi maahanmuuttokriittiseksi. En kriittiseksi niitä maahanmuuttajia kohtaan, vaan tätä meidän maata ja yhteiskuntaa, jonka kykyä käsitellä maahanmuuttoasiat haluaisin kritisoida. Tilanne on Suomessa aika paha tällä hetkellä. Taloudellinen tilanne siis. Meidän päälle ei onneksi tiputella pommeja harva se päivä, joten sikäli meillä menee erinomaisesti. Mutta talous, se on meillä vähän reisillä. Työttömyys on paikoitellen jopa 15 %, pienillä paikkakunnilla korkeampikin. Tässä tuleekin itse asiassa avaintekijä mun maahanmuuttokriittisyydelleni. Minua ei kyllä oikeastaan kiinnosta nanometriäkään minkä väristä populaa tähän maahan muuttaa. Mitä uskontokuntaa he edustavat, tai mistä päin maailmaa tulevat. Minua kiinnostaa se, että näissä nykylähtökohdissa kaikki uusi väki tähän maahan on lähtökohtaisesti lähitulevaisuuden työttömiä. Ei mulle ole väliä tuleeko tänne 15 000 liettualaista vai 15 000 syyrialaista. Mitä nopeasti lukuja vilkaisin, Suomessa on n. 400 000 työtöntä työnhakijaa ja vähän reilu 30 000 työpaikkaa. No siinähän todellinen pitkän matematiikan oppimäärän tilanne, kun tuota katsoo. Se, että maahanmuuttajista tai pakolaisista tulee lähtökohtaisesti työttömiä, ei johdu siitä, että he olisivat jotenkin meitä suomalaisia ”huonompia” vaan siitä, että ei ole työpaikkoja. Ei vaikka uudet kasvot tässä maassa olisi kullanvärisiä ja piereskelisivät satasen seteleitä. (tosin se ehkä auttaisi kansantaloutta…)

Minä en sinänsä siis näe ongelmaksi sitä, kuinka paljon tähän maahan otetaan pakolaisia tai maahanmuuttajia. Lääniähän täällä on vaikka millä mitalla ja tilaa on meille kaikille hengittää turvallisesti ja katsoa, kuinka lapset saavat kasvaa aikuiseksi, eivätkä makaa elottomana rantaveteen huuhtoutuneina. Tänne pitäisi vaan ihan helvetin nopeesti saada tehtyä infrastruktuuriin muutoksia, joiden kautta tänne luodaan työpaikkoja. On tultava oikeasti isoja muutoksia, jotta hyvin tienaavat yritykset haluavat jäädä tähän maahan. Verotuksellisten vittumaisuuksien (pardon my french) takia täältä lähtee todella paljon elinvoimaisia yrityksiä tai tulevaisuuden menestyjiä muualle. Ruotsiin, Portugaliin, Viroon jne. Ymmärrän sen valinnan hyvin. Jos perheellä on ollut perheyritys vuosikymmeniä, mutta sukupolven vaihtumisen myötä olisi pakko myydä osakkeita perheen ulkopuolelle, jotta saataisiin perintöverot sillä korvattua, niin kyllä mäkin pakkaisin matkalaukkuni ja toteaisin, että adios. On se surullista, että vuosikymmeniä toimineet yritykset joutuvat myymään osakkeita, jota voivat pärjätä perintöveron kanssa. Ne yritykset on maksanu jo aika kovaa veroa sen ajan kun on Suomessa pyöriny, että on vähän niheetä vaatia luopumaan yrityksestä, jos sen Suomessa haluaa pitää. Menestymisestä pitää myös pystyä tekemään voittoa. Ei mikään suuri voittoisa yritys välttämättä halua jäädä Suomeen, jos menestysmahdollisuudet ulkomailla on paremmat. Ei vaikka kyse ei olisi perintöverostakaan.

juhannus-12-of-26

Yrittäjyyden turvaaminen ja helpottaminen on mun mielestä ensimmäinen asia, joka tässä maassa pitäisi saada muutettua. Ei ole edes oma lehmä ojassa, vaikka yrittäjä olenkin. Olisin oikein mielelläni palkollinen. Tai no kohta olenkin. Mutta niin, onhan se nyt ihan perkeleen naurettavaa, että täällä kun palkkaat jonkun palvelukseesi, maksat hänen palkkansa päälle n. 60% muita kuluja. Siinä pienellä yrittäjällä aika äkkiä katoaa halu palkata ketään. Ja ne pienet yritykset, joilla olisi mahdollisuus kasvaa uusiksi Nokioiksi joko jäävät yhden hengen pikkulafkoiksi tai muuttavat Viroon. Täällä pitäisi tehdä yrittäjyydestä kannattavaa. Nyt tulee ihan ns. perstuntumalla tää seuraava osuus, joten jos menee pahasti pieleen, korjatkaa toki. Mun muistaakseni Briteissä yrittäjä saa nostaa 22 000 puntaa vuodessa osinkoa verottomana, saa ALVeja takaisin valtiolta, jos käyttää enemmän kuin myy ja saa verohelpotuksia, jos palkkaa ihmisen yritykseensä. Kelatkaa, siis valtio ihan helpottaa sun elämää, jos sä luot työpaikan toiselle ihmiselle. Jännää. Ei Suomessa vaan.

Miksi tämä yrittäjyysasia on niin tärkeä? Yrittäjä ei luo työpaikkaa pelkästään itselleen vaan hän samalla jättää vapaaksi yhden työpaikan jollekin toiselle ja parhaassa lykyssä voi yritykseensä palkata lisää ja lisää ihmisiä, luoden tänne lisää niitä tarvittavia työpaikkoja. Lisäksi yrittäjyyden ongelmat Suomessa luovat epätasa-arvoa sukupuolten välille. Pienelle yritykselle ei ole ihan mikään pikkujuttu, jos pari työntekijää ykskaks jää äitiyslomalle. Se voi johtaa jopa konkurssiin. Kumpikohan on siis paremmassa asemassa työtä hakiessa, 27-vuotias mies vai tällainen 27-vuotias lapseton nainen, jolle lasten hankinta on todennäköistä seuraavan 3-5 vuoden aikana? Eihän se saisi painaa vaakakupissa työnhakijaa palkatessa, mutta kyllä se vaan painaa. Aika helkkarin paljonkin vielä.

Työpaikkojen luominen on mun mielestä tärkein asia, josta pitäisi keskustella. Miten tehdä tästä maasta houkuttava yrityksille ja miten saada yrittäjyys houkuttelevaksi, jotta voidaan lisätä työpaikkoja. Jos täällä olisi nyt vaikka ykskaks 150 000 vapaata työpaikkaa, niin ei varmasti montaakaan ihmistä haittaisi tämä pakolaisuusasia. On tässä maassa toki ihan täysiä kusipäärasistejakin. Vähän liikaakin jos multa kysytään. Mutta monet, jotka nyt leimataan rasisteiksi, eivät vihaa toista värin tai kansalaisuuden takia. He pelkäävät. He ovat niitä työttömiä, jotka elävät nyt kädestä suuhun ja rukoilevat työpaikkaa. He pelkäävät, että nyt tulevat pakolaiset tiukentavat heidän jo pientä tuloaan, ja vievät mahdollisesti työpaikan heiltä. Samalla tapaa pelkäävät keskituloiset, jotka jo nyt maksavat hirveitä määriä palkastaan veroihin. He pelkäävät, että verot sen kuin kiristyvät, ja palkastakaan ei kohta jää yhtään mitään käteen. Eläkeläiset, opiskelijat, lapsiperheiden vanhemmat ja monet muut pelkäävät, mitä käy heidän perusturvalleen ja mahdollisuuksilleen kun maa saa lisää taloudellista ”taakkaa”. Ymmärrän sitä pelkoa. Samaan aikaan kun sydäntäni riipaisee se kuva pienestä pojasta elottomana rantahietikolla, minussa on myös ymmärrys näitä pelkääviä ihmisiä kohtaan.

Ja niin kauan kun rakkaassa kotimaassamme on tehty yrittäjyys epäkannattavaksi ja kalliiksi, ei tänne saada taiottua uusia työpaikkoja. Ja niin kauan nämä uudet maahamme muuttajat tulevat olemaan taloudellinen taakka. Ei se ole heidän vikansa, se on ihan tämän maan todella huonon systeemin vika.

juhannus-15-of-26

Kyse ei ole pelkästään näistä peloista. Viime aikoina on uutisoitu aika propagandapainotteisesti ulkomaalaistaustaisten tekemistä rikoksista, ja keskustelu on herättänyt aikamoisia kommentteja. N-sana on kaivettu naftaliinista ja muitakin kauniita ilmaisuja mutakuonoista mamupatjoihin on netti tulvinut. Mulle on sinänsä aivan sama, onko raiskaajan ihonväri valkoinen vai musta. Ei se ihonväri sitä raiskaamista aiheuta. On kaksi asiaa, jotka vaikuttavat siihen. Tämän maan typerääkin typerämpi rangaistuspolitiikka (pitäisi oikeesti saada varmaan puutukki poikittain perseeseen kokonaisen futiskentän edessä, että tekijä saa yli 2 v. vankilassa istumista) ja se, että sopeuttamisprosessi maahanmuuttajien kohdalla on todella ala-arvoista. Jos tänne kerta otetaan maahanmuuttajia ja pakolaisia, sitten pitäisi myös järjestää asiat niin, että he voivat täällä sopeutua tämän maan menoon. Länsinaapurimme no go -alueet on jo hyvä esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun maahanmuuttajia ei sopeuteta uuteen maahansa. Jos me haluamme kiillottaa sädekehäämme tai ihan pyyteettömästi auttaa niitä, jotka on hädässä, pitää heille järjestää mahdollisuus sopeutua uuteen yhteiskuntaan. Pakolliset kielitunnit, kulttuuriopiskelu ja tutustuminen työelämään pakollisen harjoittelun muodossa. Valtiolta helpotuksia yrittäjille, jotka palkkaavat ulkomaalaistaustaisia harjoitteluihin ja työssäoppimisiin jne. Tärkeintä olisi saada pois syrjäytyminen omiin etnisiin ryhmiin ja katoaminen pois valtaväestöstä. Ei riitä, että otetaan vaan vastaanottokeskukset täyteen ja todetaan, että pelastettiin maailma. Uusista asukkaista on pidettävä huolta.

Kansainvälisen yhteistyön ja politiikan puolesta pitäisi saada sota-alueet ja konfliktit rauhoitettua niin, että turvapaikkoja hakeneet voisivat joskus suunnata takaisin kotiin. Heihin pitäisi kuitenkin suhtautua alusta asti pysyvinä asukkaina, joille pitää tarjota samat mahdollisuudet kuin muille. Eikä välttämättä edes mahdollisuudet, vaan vaatimuksetkin. Ei välttämättä sodan runtelemasta maasta tänne tullut osaa hakeutua itse koulutukseen, töihin ja kursseille. On kulttuurieroja, on traumoja, on vaikka mitä.

Rikollisuuden suhteen olen kyllä aika jyrkkä. Mielestäni jos tulee Suomeen, hyvään maahan, jossa on erinomaiset mahdollisuudet menestyä, ei ole hyväksyttävää tulla tänne tekemään rikoksia. Mielestäni maahanmuuttajat ja pakolaiset, jotka syyllistyvät Suomessa henkeen tai henkilöön suhtautuvaan rikokseen, voitaisiin välittömästi palauttaa takaisin. Jos hakee turvapaikkaa maasta, pitäisi myös antaa turva sen maan alkuperäisille asukkaille. Kulttuuri- ja kasvatuserot ei ole syy tai tekosyy fyysiselle väkivallalle maassa. Tiedän, että moni pelkää rikollisuuden kasvuakin. Sitä voi selittää myös luvuilla ja tilastoilla, ei pelkästään rasismilla. Eläimellisistä oloista tulleille ei välttämättä ole selvää, miten tilanteissa saa ja voi toimia. Eikä vaikkapa sodan runtelemasta maasta pommien keskellä teltassa patjalla nukkuneesta pakolaisesta välttämättä suomalainen vankilatuomio telkkareineen ja lämpimine huoneineen ole kovin suuri pelote. Takaisin pommien keskelle palaaminen voi ollakin. Enkä nyt sano, että kaikki pakolaiset ovat rikollisia ja kaikki suomalaiset hyviksiä. Jos voisin, lähettäisin kaikki suomalaisetkin raiskaajat Syyriaan. Mutta niitä nyt on vaan jotenkin kestettävä.

Mutta niin. Kuten sanoin, mua turhauttaa. Mua turhauttaa se, miten paha tämä maailma on, ja miten ikäviä asioita ihmiset joutuvat sietämään. Mua turhauttaa melkeen yhtä paljon se, että rasismi-sanan viljelystä on tullut mediaseksikästä, eikä enää voi puhua edes omista peloistaan illman rasismin leimaa otsassa.

Mäkin pelkään. En niinkään oman veroprosenttini nousun puolesta. Minä pelkään sitä, että tällaisesta lähtökohdasta Suomi suistuu todella pahaan rasismiin ja jopa viharikollisuuteen. Syytetään yhteiskunnan laskusta pakolaisia ja maahanmuuttajia ja viattomat kärsivät. Että täällä joudutaan kärsimään rasismista ja väkivallasta ja pahimmassa tapauksessa henki lähtee sitten punaniskaisen suomalaisen väkivallantekoon, eikä niihin pommeihin.

Ymmärrän, että Syyrian kriisi ei mene pauselle vaan sillä, että me ilmoitetaan, että hei, venatkaas nyt vaikka neljä vuotta, me hoidetaan tätä omaa taloudellista meininkiä ja infrastruktuuria. Katotaan sitten. Ei, kyllä meidän on nytkin autettava, mutta samalla on pakko tehdä suuria muutoksia.

juhannus-17-of-26

Muutoksia Suomessa onkin sitten todella helppo saada aikaiseksi. Ehhhh. Tai sitten ei. Demokratia on hieno keksintö, mutta Suomessa se tuntuu nyt olevan myös aika jarru päällä. Neljä suurta puoluetta. Hallituksessa kolme. Kaikki haluavat ajaa eri asioita. Johan tässä on monta vuotta nähty, miten on junnattu paikallaan. Opposition ei tarvii ees puuttua, kun hallitus ei itsekään löydä sopua. Ja sitten kun joku laki saadaan ajettua läpi, siinä menee useita vuosia, ennen kuin se on toteutuksessa. Palaisin taas Englannin esimerkkiin. Monta puoluetta, joista kaksi valtapuoluetta. Yksi voittaa, toinen häviää. Tärkeimpiä virkamiehiä vaihdetaan voittoisan puolueen kannattajiksi ja lait saadaan läpi paljon nopeammin. (Asia noin niinku todella vahvasti pelkistettynä) Suomessa runtattiin tasapuolista avioliittolakia ties miten pitkään. Asian olisi pitänyt olla itsestään selvää, ja siitä ei olisi pitänyt edes olla tarvetta keskustella. Menkööt naimisiin ketkä haluaa kenen kanssa haluaa. Keneltä se oikeesti on mitenkään pois.. Nyt sitä toteutusta odotellaan sitten vuoteen 2017 ja todennäkösesti se ehditään jotenkin kaatamaan vielä. Ajan ja rahan käsittämätöntä tuhlausta. Siis lopputulos toki sen arvoinen, asiasta pitääkin taistella, mutta perkele, asian olisi pitänyt olla itsestäänselvä kahden aikuisen ihmisen välinen sopimus ja vapaus sellainen liitto sopia.

Meillä valitaan 200 edustajaa, joista puolet ei tiedä edes paljonko valtion velka on, ja joista n. 90 % ei vaivaudu edes istuntoihin paikalle. Ja palkka juoksee. Haluaisin nähdä missä muualla tässä maassa valitaan töihin joku, jolla ei ole kokemusta ollenkaan, palkaksi lätkästään lähemmäs 7000 ja sitten laitetaan samantien melko pitkälle lomalle. Jaa-ha. Ensimmäinen puoli vuotta totutellaan, sitten ei tehdä mitään kovin kummosta, koska pelätään, ettei valita seuraavalle kaudelle tai koska on vaan mahdotonta tehdä mitään radikaalia nykysysteemillä, ja sitten viimeinen vuosi oikeastaan kampanjoidaan. Nuoria ensikertalaisia ei taideta edes kuunnella. Väitän, että moni oikeesti osaava ja älykäs ihminen ei edes hakeudu politiikkaan, koska a) tienaa yksityisellä sektorilla paljon paremmin ja b) ei halua tulla julkisesti lynkatuksi propagandamedian ja yhteiskunnan toimesta. Mä vähentäisin eduskunnan paikkoja puolella, laittaisin sinne pääsykokeet ennen kuin voi edes asettua ehdolle ja tuplaisin palkan. Ehkä sinne saataisiin sitten oikeesti hyviä ja osaavia ihmisiä. On siellä nytkin hyviä kansanedustajia, harmi, että niitä on ehkä 20 % eduskunnasta.

Siis kelatkaa hei. Valtiolla on ihan oikeitakin ongelmia. Mutta meillä käytetään aika paljon verorahaa siihen, että pakotetaan rekkayrittäjät teippaamaan olutrekkansa uudelleen. Aika iso osa niistäki yrittäjistä taitaa maksaa nyt verojaan Viroon. Kuka kukkahattutäti keksi senki asian? Ihan oikeesti, kuka on alkoholisoitunut siitä, että ohi on ajanut Heinekenin rekka? May I ask? Ja kuinka moni on alkoholisoitunut työstä syrjäytymisen ja masennuksen takia? Jotenki veikkaan, että niillä kaljarekoilla ei ole mitään perkeleen väliä. Tai markiiseilla ja varjoilla, jossa on Koffin logot. Pienet ravintolayrittäjät on hyötyneet niistä varjoista, ja sitä kautta voineet tehdä työtä ja kauppaa. Mutta ei, ne piti saada pois. Nyt ne samat ravintoloitsijat joutuu taistelemaan enemmän elättääkseen itsensä tai tarjotakseen työpaikkaa muille. Joku helvetin raja nyt sille holhouksellekin. Alkoholismi on surullista, rankkaa ja yhteiskunnallekin kallista. Mutta ihan oikeesti. Aurinkovarjot? Rekkatarrat? Paljonkohan siihenkin on mennyt rahaa, minkä olisi voinut käyttää johonkin fiksumpaankin?

Eniten mua itse asiassa kyrpii se, että eläkeläisiltä ollaan viemässä oikeuksia pois. Siinä missä puoli Suomea oli mielenosoituksessa multikulttuuriuden (kirjoitetaanko se noin?) puolesta, aika harva näistä ihmisistä vaivautui osoittamaan mieltään eläkeläisten puolesta. On ihan käsittämättömän surullista kuinka moni eläkeläinen jo nyt masentuu ja elää surullista, onnetonta ja köyhää elämää. Samat ihmiset, jotka maksoivat vuosia veroja ja tekivät työtä tämän maan eteen. Yhteiskunnan hyvyys mitataan siinä, miten se kohtelee itselleen ”hyödyttömiä” ihmisiä. Nyt on mediaseksikästä meuhkata maahanmuuttajien oikeuksista, mutta mites ne vanhat ihmiset? Ne kaikkensa antaneet? He ovat yhteiskunnalle ”hyödyttömiä”, ja he kokevat tätä menoa aika karun kohtalon. Sillä mittarilla me asutaan aika paskassa maassa. Voisi ehkä itsekin lakata kerryttämästä eläkettä, kun tätä menoa töitä tekee hamaan kuolemaansa asti ja jos ei ehdi kuolemaan ennen, niin elää vikat vuotensa puurolla ja purkkitonnikalalla.

Mulla katos punainen lanka tässä jutussa ekan kappaleen kohdalla. Hyvä on alussa mainita, että olisi kiva lukea asiasta oikeaa tunteisiin menemätöntä keskustelua, mutta perkele menee itelläki tunteisiin tässä.

Tässä maassa on aika monta ihmistä virkoineen, jotka saavat helkkaristi parempaa palkkaa kuin minä, jotka voisivat nyt toimia näiden asioiden eteen. Ennen kuin meilläkin on yli 50 no go -aluetta, rasismi rehottaa ja kaikki on onnettomia.

juhannus-3-of-7

Pääpiirteittäin:

1. Yrittäjyysasiat ihan uudelle mallille.

2. Opiskelujen lyhentäminen. Harvalla alalla oikeesti tarvitaan mitään 5 vuoden tutkintoa. 3-4 vuotta riittää erinomaisesti ja sitten yliopistojen ja työpaikkojen välille tiukempi side. Ei niitä töitä kirjoilla ja tenteillä tehdä, vaan töitä tekemällä. Joku vois laskea, jos 75 % tutkinnoista lyhennettäisiin 40 %, kuinka paljon säästöä tulisi. Vielä kun saataisiin ne yliopistosta valmistuneet työelämään niiksi kahdeksi säästyneksi vuodeksi, eikä opintotukea nostamaan. Aika monta pakolaista saatais sopeutettua ja aika monta eläkeläistä saataisiin elämään vähän parempaa elämää. (tää vaatis ehkä ihan oman postauksen)

3. Ei viedä enää penniäkään eläkeläisiltä.

4. Ymmärretään, mitä rasismi tarkoittaa, ja ymmärretään, että kaikki kriittisyys maahanmuuttoa ja pakolaisuutta kohtaan ei ole rasismia. Rasismi on pahantahtoista, julmaa ja väärin. Pelko on inhimmillistä, ymmärrettävää ja sen tarkoitus ei ole loukata. Jos kaikki maahanmuuttokriittinen keskustelu tukahdutetaan rasismina, ihmiset menevät ääripäihin, sinne puolelle, jolla viihtyy se oikea rasismi ja äärioikeistolaisuus.

Suomi on välillä kuin se tyyppi, jonka tunsi ala-asteella. Se superkaunis tyttö tai se lahjakas urheilijapoika. Jolla oli koko elämä auki, ja joka olisi voinut valloitta maailman. Joka päätyi 17-vuotiaana yksinhuoltajaäidiksi ja alkoholiongelmaiseksi tai joka löysi pilven polttelun ja unohti jääkiekon. Potentiaalia olisi vaikka millä mitalla, ja mahdollisuuksia sitäkin enemmän. Ne vaan tuhlataan kaikkeen ihan käsittämättömän turhaan ja hyödyttömään.

Tässä on viime kuukausina ollut trendilauseena ”Minun Suomeni on multikulttuurinen”. No, minun Suomeni on fiksu, tasa-arvoinen ja hyvä maa, joka auttaa kaikkia sen asukkaita realismia unohtamatta. 

lips-001

 

 

Kommentit (238)
  1. Amen! Ei mulla muuta! Mahtavaa tekstiä!

  2. Enpä voisi enempää samaa mieltä asiasta olla. 😀

    1. Kiva kuulla 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *