Onnellisuuskrapula

Jos en paremmin tietäisi, niin sanoisin, että mulla on krapula. Se ei suinkaan pidä paikkaansa, mutta on mulla ehkä pieni sosiaalinen krapula. Ollaan tehty niin paljon tällä viikolla. Miehen isä ja siskopuoli kumppaneineen olivat meillä pari yötä. Lähes läpsystä vaihtona tuli anoppi käymään ja meidän ihanaihanaihana ystäväpariskunta Kuopiosta tuli puolittain yllätyksenä jo nyt meille viikonlopun viettoon. Olimme yksissä läksiäisjuhlissa ja toinenkin ystäväpariskunta ja kälyni saapui viikonlopun viettoon. Lähes tauotta keskiviikosta meillä on ollut ihmisiä kylässä ja on ollut aivan ihana viikko sen myötä!

Paljon aikaa yksin tai Danten ja mieheni kanssa viettävänä tällainen neljän vuorokauden pyörivien ovien meininki vei mehut aika perusteellisesti. Älkää ymmärtäkö väärin, jos voisin, niin ottaisin nuo kaikki ihmiset tänne kerralla vielä neljäksi päiväksi 😀 Mä rakastan viettää aikaa läheisten kanssa, mutta sen takia mulla onkin ehkä nyt sellainen pieni sosiaalinen krapula, että vedän aina nuo hetket ja päivät ihan täysillä ja otan siitä ihan kaiken ilon irti. Okei, krapula on ehkä huono termi, mut vähän samanlainen olo kuin huvipuistossa käynnin jälkeen.

On ollut paljon grilliruokaa, Danten kanssa telmimistä, maailmanparannusta ja nauramista, lautapelejä ja yhdessäoloa. Loputon määrä jäätelöä ja mansikoita ja vitsejä, jotka jäänevät elämään taas vähän pidemmäksi aikaa. Ai että. Nyt on sellaisella hyvällä tavalla takki vähän tyhjä.

Se on jotenkin hauska ristiriita, että vaikka mä oon superseurallinen luonne ja oikeesti tankkaan itseeni energiaa tällaisista viikoista ja ihmisten kanssa vietetystä ajasta, niin mussa on toisena puolena sellainen hyvin vahva yksinolon tarve. Rakastan viettää aikaa läheisten kanssa tai vaikka olla reissussa, mutta rakastan myös sitä hetkeä kun tulen tyhjään kotiin, rojahdan sohvalle ja oon vaan hetken yksin. Eikä oikeasti rakkaiden ja läheisten näkeminen ole mitenkään raskasta. En oo meikannut neljään päivään muuta ku läksiäisjuhliin, oon hengannu kotivaatteissa tukka likaisena ja ollut vaan rennosti. Ei tarvii stressata, ei tarvii yrittää mitään, ei tarvii jotenki nähdä vaivaa kenenkään eteen. Elämä on vaivatonta ja helppoa kun ympärillä on hyviä ystäviä. Mutta silti on myös ihanaa vaan istahtaa hetki itsekseen sunnuntai-iltana ennen uuden viikon käynnistymistä.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän mulla on tarvetta tehdä kesästä ja kesälomasta suoritus. Nytkin kaikki asiat meni vähän yllättäen ja ex tempore ja suunnittelematta. Ja se oli ihanaa! Miehellä on kesälomaa vielä kolme viikkoa ja siitä ajasta viikko menee Kreikassa. Mutta nämä kaksi seuraavaa viikkoa. Katselin tuossa kalenteria ja totesin, että ei tässä nyt kovin kummoisesti ole onneksi mitään suunniteltu. On kampaajaa ja ripsihuoltoa ja on yksi kotiin liittyvä suunnitteluhomma. Ja Danten uimakoulu viikon ajan iltaisin. Siinäpä se. Ystäväpariskunta tulee käymään yhtenä päivänä. Ollaan pohdittu Yyteriä ja Muumimaailmaa ja Porvoossa käymistä ja mitä vielä. Jos saan veikata, mikään näistä ei tule toteutumaan 😀 Todennäköisesti emme jaksa tehdä oikeen mitään erityistä tai suunnittelua vaativaa, vaan nautitaan kodista, lähialueesta, Tampereesta ja vaan oleskelusta. Jos jonnekin mennään, niin varmaan päivän varoitusajalla ihan omasta ilostamme. On ihanaa kun joka viikko ja viikonloppu ei ole täynnä ohjelmaa, niin kuin kesälomat tuntuu usein olevan. Just puhuttiin yhden kaverin kanssa siitä, miten kesä ja kesälomat on muuttunu melkeen stressaavaksi, kun on paljon juhlia, paljon aktiviteetteja ja paljon suunnitelmia. Usein tuntuu siltä, että loman jälkeen tarvii uutta lomaa. Me ollaan ihan periaatteestakin otettu tän loman suunnittelu tosi löysin rantein, kun tiedetään, että syksyllä alkaa aikamoinen ralli toisen vauvan myötä, niin nyt halutaan vaan vietää letkeästi aikaa yhdessä ja nauttien kesästä.

Nyt kirjoittelen tätä terassin nojatuolista samalla kun pojat on uima-altaassa ja räpiköi vedellä vielä iltaleikit ennen iltapalaa ja unille käpertymistä. En keksi yhtäkään festaria, tapahtumaa tai aktiviteettia, missä viettäisin ennemmin juuri tällaista lämmintä sunnuntai-iltaa. Mun loppukesän suunnitelmat on siis mahdollisimman monta tällaista hetkeä, mahdollisimman monta litraa makeita suomalaisia mansikoita ja mahdollisimman huolettomia päiviä. Ja toivottavasti vielä paljon lisää tämän viikon kaltaisia onnellisuuskrapulaa aiheuttavia spontaaneja hetkiä rakkaiden ihmisten kanssa.

Taidanpa liittyä seuraan lillumaan tonne altaaseen riemunkiljaisujen keskelle ♥

Onko teillä ollut ihana kesäviikko? 

Kommentit (2)
  1. On ollut aivan ihana ja lämmin kesäviikko. Saatiin muutama kotiprojekti valmiiksi ja sitten ollaan vain oltu ja nautittu. Huomenna lähdetään mökille ja ollaan siellä niin kauan kuin tuntuu hyvältä. Minulla on vajaa kolme viikkoa vielä lomaa ja aion ottaa siitä kaiken irti. Ilman liikoja suunnitelmia, mansikoita, saunomista ja ehkä uimista.

  2. Ihana postaus, ja pystyin kyllä taas niin samaistumaan ajatuksiisi!:) Me ollaan tänä kesänä tehty muutamia ihan parin päivän mittaisia reissuja kotimaassa ja Tukholmaan. Ja ihan parasta on niitä seuranneet kotipäivät!<3 Nyt kun on saanut taas rauhassa puuhailla kotijuttuja ilman kummempaa ohjelmaa ja tehdä kotiruokaa, on taas ihana lähteä ylihuomenna reissuun, Turkuun ja Naantaliin ja nauttia hotelliaamupalasta!<3
    Kiitos kivasta postauksesta jälleen ja mukavia kesäpäiviä toivottelee
    Ida Kotona kaupungissa blogista <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *