Pehmeissä sävyissä // Helsinki

Eilen jo väläyttelin hieman tätä asua postauksessa ja nyt kun olemme jo kotosalla jahieman kotiuduttukin, on taas aikaa postailla hieman paremmin. Tuo kesäkuu meni kyllä ohi ihan hujauksessa, kun Lontoo-äitini oli siitä kolme viikkoa Suomessa ja kesäkuu sisälsi kaksi pidempää Helsingin reissua ja nimijuhlat. Huomaa postaustahdissa heti. Nyt on mies jäänyt onneksi kesälomalle, ja täällä on tänään vietetty epäuskoista päivää. Kaksi kuukautta kaikki yhdessä ilman miehen työvelvoitteita. Ihanaa! Toki miehen vanhempainvapaan piti olla kokonaisen puoli vuotta, mutta uuden työn takia se ei ihan tapahdu. Olemmekin syksyn vuorotellen vanhempainvapaalla, mikä on sekin todella mahtava mahdollisuus. Vaikka usein manaan Suomen byrokratiaa ja lakeja alimpaan helvettiin, niin pakko sanoa, että näissä vanhempainvapaissa ja isyys/äitiyslomissa ei ole valittamista. Siinä missä muistini mukaan Australiassa oli viiden viikon maksettu äippäloma ja sen jälkeen vastuu itsellään (en nyt ihan muista oliko juuri viisi viikkoa, mutta jotain tän tyyppistä), niin Suomessa saa olla kotona vauvan kanssa vaikka kolmivuotiaaksi asti. Toki se alkaa yhdeksän kuukauden jälkeen tuntumaan hieman enemmän kukkarossa, mutta jo se konsepti, jolla meillä on vanhemmille samanarvoinen vanhempainvapaa ja sen perään kotihoidontuki, on aika mieletön! (Täsmennetään nyt vielä, että tämä ei niinkään koske minua, sillä teen koko ajan tässä samalla töitä. Eikä mieskään ole jäämässä kotiin yhdeksän kuukauden jälkeen, ellei jotain todella yllättävää elämässä tapahdu, vaan siis ihan yleisesti ajatellen on hienoa, että tällainen mahdollisuus on. Vauvoja ja perheitä kun on monenlaisia 🙂 Vauvakin kehittyy herkeämättä koko ajan, joten on aivan ihanaa, että myös mieheni saa seurata hänen kehittymistään joka päivä.

Tuo viime viikonloppu Helsingissä oli kuin ihana alku pitkälle lomalle. Kun viime viikot Kuopiossa ovat olleet enimmäkseen yhteisiä kauppareissuja työpäivän jälkeen ja korkeintaan yhdessä syömässä käymistä, oli Helsingissä aikaa tehdä kaikkea mukavaa. Oli syy laittaa korkkarit jalkaan ja heittää tennarit hetkeksi nurkkaan. Säätkin hellivät meitä, joten päivästä toiseen pystyi liikkumaan kesämekoissa ja sandaaleissa. Vähän kylmempinä päivinä tämä harmaa mekko onkin toiminut erinomaisen hyvin. Pitkähihainen ohut neulemekko on lämmin, muttei kuuma ja juuri mukavan arkinen. Tuo tiputettu helma tekee mekosta aika arkisen ja joka tilaisuuteen sopivan, joten siinä on menty niin lounaalle kuin illallisellekin ja se toimii yhtä hyvin niin korkkareiden kuin tennareidenkin kanssa. Ja joo, vuodenajoista riippumatta mä vaan rakastan harmaata. Se sopii niin moneen asiaan.


Pitkästä aikaa tuli käytyä myös ihan kunnon alemyynneillä. Vauvan kanssa kävimme usein keskustassa ja samalla tuli pariin otteeseen tsekattua aletarjonta. Kerrankin matkassa oli hieman aletuuria, nimittäin yleensä en löydä aleista mitään. Tällä kertaa aleista löytyi pari tosi kivaa juttua, jotka esittelen vielä varmasti tämän kesän aikana, mutta erityisen iloinen olin tuosta kuvissa vilahtavasta ToryBurchin nahkarannekkeesta. Harmaa ranneke oli ihan normaalihintainen, mutta tuo vaaleanpunainen ruusukultainen ranneke on itse asiassa alelöytö Stockalta. Ihana! Löysin Tory Burchilta myös käytännöllisen hieman isomman lompakon korttikotelon kaveriksi pitämään kaikki harvoin käyttämäni kortit ojennuksessa. Vuittonille eksyin mielessäni lähinnä yksi laukku, jota halusin käydä vilkaisemassa. Eksyin kuitenkin huivihyllylle, ja se oli menoa se. Näin nämä liukuvärjätyt kaulahuivit, ja rakastuin heti. Näissä kuvissa syreenien violettius saa huivin näyttämään ehkä hieman violetimmalta kuin mitä se todellisuudessa on, mutta tämän väriä on melkeinpä mahdoton kuvata tai kuvailla. Huivi on liukuvärjätty vaaleanpunaisesta violetinharmahtavanbeigeen ja se sopii mun mielestä melkeinpä mihin tahansa asuun. Jossakin valossa tämä on ihan harmaan näköinen, toisessa taas kauniin violetti. Joka tapauksessa aivan ihana kesähuivi. Ihastelin tuota roikkumassa siellä hyllyllä ja nauratti hieman, että siinä yhdistyi kyllä tämänhetken aivan ehdottomat lempivärini, vaaleanpunainen ja harmaa. Se oli tehty ihan vastustamattomaksi mulle! En edes jäänyt harkitsemaan, vaan totesin, että sellainen mahtuu huivikaappiini vielä erittäin hyvin. Ja olenkin sitä ihastellut päivittäin jo kohta viikon. Upea löytö! Lupasin itselleni siellä liikkeessä, että myyn jonkun jo olemassaolevista kolmesta Vuittonin huivistani eteenpäin, mutta enpä taida raaskia. Tämä kun sopii siihen sekalaiseen väriseuraan oikein hyvin vielä neljäntenäkin 😀

Näistä huiveista kuulee paljon negatiivisiakin mielipiteitä, mutta joko mulla on ollut tosi hyvä tuuri tai sitten käytän näitä jotenkin niille sopivalla tavoin, sillä mulla ei ole juuri mitään huonoja fiiliksiä näistä. Nää on mun mielestä palvellu aina hyvin ja oonki tykänny näistä. Ne on säilyny mulla ainaki ihan uudenveroisen näköisenä, vaikka vanhin taitaa olla jo viisi vuotta vanha, enkä ole mikään varovaisin ihminen, mitä tulee asusteideni ja vaatteideni käyttöön.

Tällainen siis tuli ostettua pienoisena heräteostoksena, ja onneksi jätin sen ihastelemani laukun kauppaan. Nyt nimittäin näyttää siltä, että mun harmaan Chanelin metsästys saattaa vihdoin tuottaa hedelmää.. Iiiiik, mä todella toivon että tää juttu natsaa, olen nimittäin kieltäytynyt jo pariin otteeseen täydellisen sävyisistä Jumboista mun Mediumin metsästyksessäni. Toisaalta olen myös aivan ihastunut tähän YSLin laukkuun, mutten ole vielä sitä raaskinut hankkia. Jos tämä mun Chanel-metsästys kuitenkin toteutuisi vielä.


ZARA mekko (vanha, samantyyppinen *täällä ja *täällä)
LOUIS VUITTON laukku (tämä, samantyyppiset *täällä ja *täällä)
LOUIS VUITTON huivi (tämä, samantyyppiset *täällä ja*täällä)
VALENTINO korkkarit (nämä kiiltonahkaisena, samanhenkiset kauniit *täällä ja hyvin samantyyppiset *täällä)
CHRISTIAN DIOR aurinkolasit (malli Reflected, samantyyppiset *täällä,*täällä ja *täällä)

Mitäs te tykkäätte tästä asusta? 🙂

Kommentit (13)
  1. Meinaatko myydä sen sun harmaan Diorama-laukun, jos onni potkaisee Chanelin kohdalla? 🙂

    1. En ainakaan tähän hätään 🙂 Tykkään siitäkin, ne on hyvin erityylisiä kuitenkin 🙂 Ja lainailen sitten siskolleni tai äidilleni, jotka molemmat siitä kovin tykkäävät 🙂

  2. Hitto on upeita kuvia!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *