Perjantain parhaat – Työpöydän suosikkiesineet

   

Ajattelin tänään tehdä tällaisen aika simppelin perjantain parhaat, nimittäin mun 5 arjen pientä lempparijuttua, jotka löytyy mun työpöydältä ja jotka ei petä ikinä tai muuten vaan ovat kauniita tai kivoja lisiä mun arjessa. Ei sen kummempaa tiettyä teemaa, vaan nimenomaan arjen käyttöesineitä, jotka on hyväksi todettuja ja ilahduttaa omassa funktiossaan täydellisyydellä.

1. Jo & Judy kalenteri ja kynä. Mä tykkään tästä kynästä ihan superpaljon! Se piirtää tosi hyvin, on just hyvä käteen (painava, mutta pysyy hyvin kädessä), on nätti ja jotenki tulee aina kiva fiilis ku kirjoittaa tällä. Kalenteri on just täydellinen arkikalenteri! Tähän kokoan mun kaikki päivän suunnitelmat ja tehtävälistat ja piirtelen ja suunnittelen elämää tässä. Mä tykkään edelleen paperikalentereista ja tää on mun suosikki tähän mennessä. Tää on iso, eli ei kulje mulla useimmiten mukana vaan on nimenomaan pöytäkalenteri. Söpö ja kaunis sellainen.

2. Nespresso Vertuo Bianco Leggero. Ahh. Hello lover. Päivä ei käynnisty ilman. Juon yleensä kaksi kahvia päivässä, aina tää lattena. Ai että miten samettisen hyvä kahvi. Tän kaa oon oppinut jättämään sokerin pois kahvistani vihdoin! On vaan täydellinen maku, täydellinen mitta latteen ja ihan mun kahvi. Aivan mitättömän turha asia ehkä, mutta musta tää on myös kaunis kapseli 😀 Nää on meillä aina esillä kahvikoneen vieressä, koska on mun mielestä tarpeeks ”nätit” esille 😀 Ja okei, kapseli ei asu mun pöydällä, mutta joka päivä juon kahvikupillisen työpöytäni ääressä kalenterin tai tietokoneen kimpussa.

3. Balenciaga ja Chanel korttikotelot. Mä vaihtelen korttikoteloa vähän fiiliksen mukaan ja aina on jompikumpi näistä käytössä. Rakastan tota sinistä mattaista Chanelia, joka on jotenkin tosi freesinvärinen sininen. Toisaalta toi Balenciagan korttikotelo on viitisen vuotta ollut mulla jo (-2 vuotta, jotka se oli hukassa) ja siinä on tosi paljon tunnearvoa. Mutta molemmat joka tapauksessa palvelee tosi hyvin. Nahka on säilynyt erinomaisen hyvänä molemmissa ja molemmat on ahkerasta käytöstä huolimatta tosi hyvässä kunnossa. Balenciagan korttikotelohan kävi aikamoisen seikkailun, nimittäin joskus olin ihan varma, että se hukkui multa (yksi talvi kun asuttiin Kuopiossa) ja etsin samanlaista kissojen ja koirien kanssa. Mistään ei löytynyt. Pari vuotta sen jälkeen sain ihan randomisti yhteydenoton yhdeltä mieheltä Facebookissa, joka kyseli olenko hänen etsimänsä ihminen, sillä hänellä olisi tällainen korttikotelo, jossa on kortteja, mm. ajokorttini. Ahmm juu. Me oltiin koeajettu yksi mustasisuksinen auto sinä päivänä kun tämä lompakko katosi ja huomasin häviämisen ennen kuin palautimme auton ja mieheni tutki auton läpikotaisin koska etsittiin tätä. Ei löytynyt. Eikä löytänyt sen auton ostanut mieskään tuota kuin melkein vasta kaksi vuotta auton omistettuaan 😀 Hyvin oli piiloutunut. No, pienestä seikkailusta huolimatta, tämä löysi takaisin. Mulla on aina käytössä oleva korttikotelo pöydällä, koska niin usein täytyy tunnistautua pankkitunnuksin tai maksaa jotain tms.

4. Jonathan Adlerin Zebra-lautanen. Tää on ihan täys turhake oikeesti. Elämä jatkuisi aivan helposti ilman tällaista, mutta tää onkin sellainen hyvän mielen esine mulle. Bongasin tän joskus Instagramista ja tää oli mun mielestä jostain syystä hurjan kaunis. Mun rannekello, korvikset ja arjessa käyttämäni sormukset asuvat yleensä tässä, sillä pidän harvemmin kelloa kädessä kotona ollessani. Itse asiassa yleensä aina kotiin tullessani otan pois kellon ja rintsikat 😀

5. Sulka-kynäteline. Tää kuuluu kanssa kategoriaan ”turha”, mutta kiva sisustusesine. Tän voisi ripustaa seinälle tai käyttää oikeestaan monessakin eri tarkoituksessa, mutta mä ostin tän nimenomaan kynätelineeksi. Mulla on pöydällä aina mun muutama lempikynä esillä, just että ne olis helposti saatavissa kun tarvii kirjottaa joku ajatus tai juttu ylös. Ne asu joskus pikkuruisessa Aalto-maljakossa, jota käytin kynätelineenä, mut jotenkin tykästyin tähän sulkaan, otin Aalto-maljakon herkkukäyttöön ja sijoitin nää mun lempparikynät tähän.

Mitä teidän työpöydältä löytyy? 

Loppukevennys. Tiedättehän, että kun suomen kielessä ei oo sellaisia sanoja, missä on taka- ja etuvokaaleja, kuin ihan muutama poikkeus. Tai no en nyt muista oliko muita poikkeuksia kuin sana tällainen, joka on itseasiassa lyhenne sanasta tämänlainen ja sit kasa vierasperäisiä sanoja kuten olympialaiset. Mut siis niin, suomalaiseen suuhun taka- ja etuvokaalien yhteiskäyttö samassa sanassa, joka ei oo yhdyssana, on hirveen hankalaa. No. Kun tänne blogiin tuo kuvia, niin niiden nimeemisessä ei sais olla ääkkösiä, koska jotenki se öökkönen kuvafailin nimessä ei aina pelitä verkkokoodissa ja joillekin ei näy kuvat. Nii nimesin nää kuvat sanalla tyopoyta. Ja siis oikeesti meinas sormet nyrjähtää ku kirjotin tota tarkoituksella ”väärin” ja sit ku yritin lausuu ton, nii meni kieli solmuun, enkä onnistunu. Onnistuuko?

P.S. Kuinka moni sano just ääneen TYOOPOOYTA? Ei mulla muuta, huomiseen! 😀

Kommentit (4)
  1. Nuo korvikset vaan on niin ihanat. Kts live-lähetyksessäkin. Ne heiluu niin kivasti!

    1. Kiitos! Ne on ihan mun suosikit! <3

  2. Täällä ainakin sanottiin juuri hölmösti ääneen tyopoyta ja apua miten vaikea muuten kirjoittaa 😂 Ihanaa kun tulee postauksia joista saa ajatukset muualle kuin korona! Ja instagram-live oli mahtava! 😍 Lisää niitä!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *