Pitäisikö välillä vaan olla hiljaa?

Mungolife

Pohdin pari kertaa eilen tuon otsikon kysymystä ja hetken mietin koko Mielipidemaanantain vetämistä pois blogista jatkossa. Oli aika hurja pyöritys, kun soitti milloin kukakin ja viestejä pommitettiin niin meiliin kuin puhelimeen. Aikamoista! Päivän mittaan tuli yli 1200 viestiä Instagramissa, joista negatiivissävyiset on laskettavissa sormin, eikä edes varpaisiin tarvii turvautua.

Keskusteluahan syntyi niin iltapäivälehtien kommenttiosioissa, muiden bloggaajien vastineilla kuin tietenkin keskustelupalstoilla ja Facebookinkin ryhmissä. Joihinkin minua tägättiin, iso osa on varmaan mennyt multa ohi. Fiilis on kuin olisi myrskyn silmästä selvinnyt. Aika lailla ymmärrän millaista kunnon julkisuusmylly tuntuu paitsi että tää oli siltikin vielä hyvin kevyttä siihen, mitä todelliset julkkikset joutuvat kestämään. Aika kovia tyyppejä, nostan hattua.

Vaikka päivä oli aika raskas kun oli puhelin tauotta mölisemässä kymmenen tuntia, niin se oli myös todella todella hieno päivä. Sain niiiiiiiiii älyttömästi positiivista palautetta, ettei tosikaan! On siellä toki jokunen soraääni joukossa, mutta niiden vähyys yllätti itsenikin. Mielipideasioitahan nämä ovat, ja mielipide-eroja on asiasta kuin asiasta. Jotkut ilmaisevat ne asiallisemmin, toiset eivät, mutta sekin on jokaisen oma juttu. En minäkään oo varmasti blogihistoriani aikana ollut esimerkillinen monessakaan asiassa, mutta koko ajan kasvaa, oppii ja kehittyy.

Mutta palatakseni itse otsikkoon... Ei. Sitä tekee ihan tarpeeksi moni. Siinä on mun vastaus. Mielipidemaanantait tulee jatkumaan silläkin hiton riskillä, että oon joka viikko iltapäivälehtien hampaissa. Jos aletaan mennä kohti maailmaa, jossa ihmiset kokevat painetta vaieta asioista, koska heillä on asiaan yhteiskunnallisesti hyväksytystä linjasta poikkeava mielipide, ollaan lähellä tietynlaista henkistä sensuuria. Ei uskalla sanoa mitään, ettei lynkata. Tää on mun mielestä jo nyt ilmiö, joka vaivaa Suomessa monella tasolla, erityisesti esim. politiikassa. Mitä nyt tuota saamaani palautetta hieman pohdin, niin tässä tapauksessa kirjoittamani asia ei tuntunut olevan kovinkaan unpopular view, vaan päinvastoin laajalti löytyi ihmisiä, jotka ovat vahvasti samaa mieltä ja kiittelevät rohkeudesta, sillä itse ei uskalla.

Mitä ei ymmärretä usein on se, että tiettyjen asioiden tukahduttaminen ei vaan onnistu tai se ei ainakaan palvele tarkoitusta. Jos kehopositiivisuusasioiden lieveilmiöistä puhuttaessa meuhkataan ja yritetään vaientaa kaikki vähääkään negatiivisemmat näkökannat, ei koskaan saada hedelmällistä keskustelua, vaan molemmin puolin katkeraa ihmismassaa, joka ei koskaan löydä kompromissia.

Sen lisäksi, että en tule taipumaan siihen muottiin, mihin jollain pienen ryhmän paineella minua yritetään vaientaa, en tule myöskään pyytämään anteeksi. Minulla ei ole mitään anteeksipyydettävää. Iltalehtien raflaavista otsikoinneista ja valikoitujen pätkien antamasta kuvasta huolimatta mulla ei ole mitään anteeksipyydettävää. Tekstini on minun perusteltu mielipiteeni tästä ilmiöstä, eikä tekstini ole loukkaava ketään kohtaan, ellei sitä väkisin sellaiseksi halua vääntää. Seison sen takana, kuten ylipäätään seison blogitekstieni, mainostamieni yritysten ja blogini sisällön takana. Ja tulen tekemään näin jatkossakin.

Ja iso iso kiitos tästä kuuluu teille! Eilinen viestimäärä Instagramissani, meilissäni ja monessa muussa paikassa kertoi mulle sen, kuinka iso osa teistä seisoo mun takana ja kuinka iso osa teistä todella tukee mua. Se oli niin järkyttävän hienoa seurattavaa, etten oikein osaa edes kiittää tarpeeksi, kun olo on vähän sanaton. Te olette parasta!

Yhä uudelleen viesteissänne toistui ajatus siitä, että on ihanaa, että uskallan sanoa asioita ääneen, vaikka kaikesta ei olisikaan aina samaa mieltä. Eilisen jälkeen ymmärrän yhä enemmän sitä, miksi moni bloggaaja ei uskalla tai yksinkertaisesti jaksa puhua suoraan. Se vei multakin eilen kokonaisen työpäivän. Mutta teiltä saamani palautteen perusteella se oli ehdottomasti sen arvoista :)

Kiitos!

Kommentit

Moottoritie on kuuma (Ei varmistettu)

Hei Anna, seurasin eilistä kohua mielenkiinnolla sivustakatsojana. Olen itsekin ylipainoisena henkilönä pohtinut joskus samaa kuin pohdit itse kirjoituksessasi. Keskustelun seuraamisen jälkeen (ja kun koitin aktiivisesti jättää huomiotta tunneryöpyn aiheuttamat liioittelut keskustelussa puolin ja toisin) ymmärsin kuitenkin, että olen itse käsittänyt koko kehopositiivisuuskäsitteen väärin. Ja sitä nuo soraäänet koittivat kommenteissa tuoda välillä ehkä vähän turhan painokkaasti esiin. Keskustelu vaan olisi ehkä onnistunut hieman paremmin, jos oltaisiin enemmän koitettu rakentaa siltoja kuin ampua ritsoilla barrikadien takaa. Onneksi instakeskustelun viimeiset kommentit alkavat jo olla rauhallisempia ja siellä useampi henkilö selittääkin tuon käsitteen tosi hyvin. Myös Putkosen Leenan tämänpäivän kolumni ottaa hyvin kantaa asiaan: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005751553.html

Anna (Ei varmistettu)

Niin, itse olen ymmärtänyt kyllä aatteen ajatukset oikein, mutta toin esille niissä potentiaalisesti kytevät lieveilmiöt ja se miten ideologia on omittu vain yhdelle ryhmälle ja miten tuota aatetta väärinkäytetään omien tarkoitusperien ajamiseksi. Ollaan olevinaan bopo, mutta ei olla kuitenkaan. En voi esim. laskea mua vastaan hyökännyttä Elsaa todella aatteen edustajaksi, jos samaan syssyyn mun sanojen painoarvoa määrittää mun normaalipaino. Tää ei oo bopon ideologian mukaista.

Kaisa (Ei varmistettu)

Oi mutsi mutsi-Elsa ei ”hyökännyt”, vaan kirjoitti hyvin perustellun vastineen mielipidekirjoitukseesi. Käytit sananvapauttasi, joten kanna nyt vastuu. Päinvastoin kun annat ymmärtää, et tuonut mitään uutta käsiteltyyn aiheeseen vaan kuljet valtavirran mukana. Lisäksi, varmasti tiesit, että kirjoituksesi aiheuttaa myös kritiikkiä. Ihmettelenkin, miksi koit tarvetta julkaista tämän päivän postauksen ja todistella saamaasi positiivista palautetta. Tai että käyt muissa keskusteluketjuissa kiittelemässä vain niitä, jotka ovat kanssasi samaa mieltä.

Anna (Ei varmistettu)

En ota mihinkään muuhun kantaa kuin siihen, että käyn kiittämässä heitä, jotka ovat uhmanneet tietynlaisia persoonia ja puolustaneet minua. Sen olen heille velkaa. Aikaa mulla ei suinkaan ole vielä lisäksi vääntää kaikkien heidän kanssa, jotka haluavat minua tulkita läskivihaajaksi. Se olkoot heidän oikeutensa, enkä lähde heidän kanssa asiasta vääntämään :)

Enni (Ei varmistettu)

Ai ei hyökännyt? Mitä sitten kommentti hoikka valkoinen heteronainen oli? Ei ainakaan hyväksymistä, toisen mielipiteen kunnioittamista, erilaisuuden arvostamista saatika 2018 luvun bodypositivea.

Moottoritie on kuuma (Ei varmistettu)

Se on itseasiassa lause joka tulee käsittääkseni suoraan Bopo aatteen historiasta. En tätä itsekään tiennyt ennen kun asiaa tarkemmin tämän keskustelun johdosta tutkin. Tässä yhteydessä tuo toki vaikutti turhan hyökkäävältä, kun taustaa ei heti selvennetty.

Annika (Ei varmistettu)

️ kiitos tästä blogista ja ennen kaikkea näistä mielipide maanantai-postauksista, vaikka heikkoa hirvittääkin toi kommentointi mitä itekin seurasin lähinnä kyyneleet silmissä miettien että miten ihmiset jaksaa/osaa ymmärtää väärin niinkin hyvin perusteltua tekstiä. Mä oon suhteellisen tuore lukijana mutta sun tekstit ja instagram ilahduttaa jatkuvasti visuaalisuudella ja kauneudella sekä hyvillä teksteillä :)

Samira (Ei varmistettu)

Kiitos itsellesi Anna! Mäkin ymmärrän hyvin minkä takia moni ei uskalla ja/tai jaksa puhua suoraan ja avoimesti mielipiteistään, mutta kiitos, että sä uskallat ja jaksat. Aina en ole kaikessa ollut samaa mieltä, vaikka tässä bodypositive-jutussa olinkin, mutta silti joka kerta arvostanut sun mielipidepostauksia. Meitä on erilaisia niinkuin mielipiteitäkin ja on vain rikkaus kuulla myös muiden näkemyksiä ja ajatuksia. Kyllä jokaisen ihmisen pitäisi pystyä hyväksymään se, ettei oma mielipide ole se ainoa ja oikea.

Oon oikeasti pahoillani siitä millaisen paskamyrskyn keskelle jouduit, vaikka tekstisi oli kaikin puolin asiallinen eikä siinä tuomittu, haukuttu tai pilkattu ketään. Uskomatonta ja uskomattoman raivostuttavaa, miten ihmiset onnistuu aina vääristelemään asioita ja tulkitsemaan ihan miten sattuu - ja jotkut vielä kehtaa sitten tehdä lehtijuttujakin siihen malliin, huhhuh :D Parempaa ja positiviisempaa loppuviikkoa sulle, keep up the good work! Olen seurannut sun blogia jo vuosia ja sen perusteella sanon, että oot huikea mimmi <3 Ja sun blogisi parhaita puolia on juurikin sun rohkeus ja suoruus, erotut sillä(kin) eduksesi blogimaailmassa!

Ninni (Ei varmistettu)

Anna, teksisi oli aivan loistava, ja tämä vielä loistava jatko sille. Olen (ja moni muu myös jotka ei uskalla sanoa ääneen) täysin samaa mieltä bopo kirjoituksestasi ja lihavuuden riskeistä.

Jatka samaan malliin, olet huippu!

Petra (Ei varmistettu)

Ei pidä olla hiljaa ja mielipidemaanantai -postaukset on ihan huikeita! Mielipidemaanantai on ehdottomasti suosikki postauskategoria.
Sinulla oli eilen varmasti todella raskas päivä, mutta on mielettömän rohkeaa silti tehdä päätös, että et pyytele anteeksi tai lopeta mielipiteiden sanomista, vaikka kaikki palaute ei olisikaan hyvää, eivätkä kaikki olisikaan samaa mieltä. Kirjoituksessa ei ollut mitään loukkaavaa, mitä pitäisi heti pyydellä anteeksi. Mielipiteitä pitää olla, ja ne pitää voida sanoa, vaikka ne olisikin eriäviä kun jollain toisella.
Kaiken kaikkiaan, minusta teet hienoa työtä. Mungolife -blogi on tyylikäs, siisti, ja mielenkiintoinen blogi.

Heidi (Ei varmistettu)

En ole ehtinyt seurata keissiä, mutta jos otsikot ovat olleet kaikessa raflaavuudessaan harhaanjohtavia, suosittelen, että teet ehtiessäsi kantelun myös Julkisen sanan neuvostoon.

Äkkiseltään mieleeni tulevat seuraavat kohdat journalistin eettisistä ohjeista:

15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

21. Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

22. Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

23. Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

Itse tiedät paremmin, onko kantelulle aihetta, tämä vain pitkäaikaisen lukijan vinkkinä. Mediaakin on valvottava. Tsemppiä Anna!

Elina (Ei varmistettu)

stay strong girl. Hyvin tää menee.

anonyymi (Ei varmistettu)

Näkokantasi oli mielenkiintoinen, koska en koskaan ole ajatellut bodypositiivisuutta minään ääripäiden ihannointina vaan ajatusmaailmana, jossa jokainen voi olla sellainen kun on. Eihän Pridenkään tarkoituksena ole kerätä homoseksuaalisten ihmisten ympärille palvontaa, vaan vapauttaa ilmapiiriä. Tavoitteena siinä on kuitenkin esimerkiksi se, että kaksi miestä, naista tai sukupuoletonta voi kävellä kadulla käsi kädessä ja tuntea kuuluvansa joukkoon.

Lihavuus on toki kansanterveydellinen ongelma, siinä missä alkoholismi, tupakanpoltto, mielenterveysongelmat, ja vaikkapa jatkuvasti em. syistä lisääntyvät syövät. Mielestäni siitä pitääkin puhua. Kuitenkin esimerkiksi instagramissa ilkkumasi postaus Oi Mutsi Mutsi -bloggaajalta oli hyvä, niiltä osin kun ei arvosteltu muita. Tosin heti perään itse syyllistyit samaan. Mielestäni siinä missä sinunkin kirjoituksessa oli pointti, eivätkä ne kumonneet toisiaan. Lihavuuden kansanterveydellisistä ongelmista pitää keskustella, mutta eivät ne liity mitenkään siihen, että bodypositiivisuudella haetaan nimen omaan hyväksyntää olla sellainen kun on. Ihan niinkuin Pridessäkin. Tai kaikissa niissä kirjoituksissa, missä ihmiset nostavat nykyään esille vaikkapa masennuksen.

Lihavuus on edelleen vuonna 2018 sosiaalisesti aika rajoittava tekijä. En puhu pienestä ylipainosta, vaan lihavuudesta. Monelle (vaikka ääneen ei myöntäisikään) lihavuus luo tietynlaisen häpeän ja se seuraa mukana, minne ikinä menetkin. Olen lukenut niin monta tarinaa liikunnasta kiinnostuneesta lihavasta, joka ei uskalla mennä enää kuntosalille, uimahalliin tai muualle kohottamaan omaa terveyttään, koska kanssaihmiset kokevat oikeudekseen kommentoida rumin sanoin ulkonäköä. Kaupassa ihmiset vilkuilevat merkitsevästi ostoskoria. Matkustelu jää monelta kokonaan, koska se on todella hävettävä tilanne ahtautua lentokoneen penkkiin samalla, kun joku kokee oikeudekseen ihmetellä kaksi penkkiriviä takana, että miten tuollaisia läskejä päästetäänkin koneeseen.

Kannustaisinkin sinuakin kannustamaan ihmisiä siihen suuntaan, että kaikilla on oikeus elää ja tehdä asioita, oli mitä hyvänsä. Sillä, että voi olla sellainen kun on, voisi olla ihan positiivisia vaikutuksia: aktiivisuus monesti luo aktiivisuutta. Kun ensimmäinen, toinen ja vielä kolmaskin kokemus vaikka siitä uimahallista on hyvä, voi seuraavaksi uskaltautua vaikka sinne kuntosalille. Liikunta lisää sekä fyysistä että psyykkkistä hyvinvointia ja usein laittaa miettimään myös ruokavaliota.

Mira (Ei varmistettu)

Aamen!

Harmaan sävyjä

Tämä.

Rosa (Ei varmistettu)

Mielipidepostaukset ovat sinulta yksi itselleni mieluisimmista postauksista- hienoa että aiot uskaltaa ja jaksaa vastakin! Kirjoitit mielestäni täysin asiallisesti, haukkumatta ketään, ja minulle vaikutti siltä, että tekstisi on vain haluttu väkisin väärin ymmärtää ja mediassa erityisesti vääntää siihen suuntaan. Hyvän postauksen olit tehnyt, jonka ajatusten takana itsekin pitkälti seison! Älytöntä miten sitä vastaan argumentointiin muun muassa sinun ulkonäölläsi. Tsemppiä ja kiitos asioiden esille nostamisesta, olet huippu!:)

Halina (Ei varmistettu)

Postauksesi asian tiimoilta aiheutti keskustelua varmaankin sen kapealaisuuden ja yksinkertaisuuden/mustavalkoisuuden vuoksi. Blogitekstit eivät tietenkään ole tieteellisiä julkaisuja, mutta silti suosittelisin tukeutumaan/viittaamaan mielipiteissään esim. Kansanterveystutkimuksiin (tai ylipäätään johonkin luotettavaan tieteelliseen lähteeseen) ja kiinnostuksesi huomioiden vaikkapa käymään jonkun soaiaali-ja terveysalan tai yhteiskunta-alan koulutuksen voidaksesi oikeasti vaikuttaa / toimia työsi kautta kansanterveyttä edistävästi. Voi olla, että omaat jonkun koulutuksen, mutta se ei valitettavasti välity tekstistä tai asian sisällöstä. Uskoakseni blogipostauksesi saa hetkeksi mediahuomiota, mutta todellisuudessa sillä ole mitään merkitystä kenenkään kannalta tai hyödytä ketään pitkällä tähtäimellä. Jos haluaisit tehdä vaikuttamistyötä niin suosittelisin erilaista ammatillisempaa lähestymistapaa asioihin :) Iloista kesän jatkoa jokatapauksessa! :)

Anna (Ei varmistettu)

Keskustelua ei juurikaan herännyt ennen kuin otsikointi iltapäivälehdissä oli hyvin harhaanjohtavaa.

En halua mediahuomiota, mulle riittää omat 50000+ seuraajaa kuulemaan ajatuksiani. En myöskään pyri tekemään yhteiskunnallisen vaikuttamisen työtä, vaan minä bloggaan. Olen bloggaaja, joka jakaa omia, maallikon, ajatuksiaan kaikesta farkkujen ja bopon välimaastosta. Omalla nimellä ja persoonalla. En halua kiitos sosiaalialalle, olen kiinnostunut todella monista asioista. Enkä suinkaan ole unohtanut kuka olen. Olen bloggaaja ja somevaikuttaja, ja sellaisena aion jatkaa :)

Väheksyvä ja alentava kommentointityylisi ei kirvoita mielenkiintoa vastaamaan tämän pidemmin lukijoilleni tarkoitetun kiitoksen kommenttiboksissa. Mukavaa päivänjatkoa.

Mamma (Ei varmistettu)

Voi Halina kuinka tästä viestistäsi paistaa älyllisen snobbailun tarve. Harkittu ylimielisyys muka opettavaiseen sävyyn saa kommenttisi vaikuttamaan vitsiltä.

Hipsu (Ei varmistettu)

Valtavan kiusallista luettavaa juurikin edellisen vastaajan mainitsemasta syystä. Aikaa komentin laatimiseen on selvästi käytetty paljon, tietyllä tapaa jopa sääli, ettei lopputulos ollut lähellekään siinä määrin älykkyyttä henkivä, kuin kommentoija tarkoitti (tai mahdollisesti jopa itse luuli tässä onnistuneensa). Mutta iloista kesän jatkoa jokatapauksessa, kuten Halina itsekin aurinkoisesti toivottaa. :)

Annalle vielä lämmin kiitos mielipidemaanantaista! Todella raikas tuulahdus, ja toivoisinkin kollegoidesi ottavan ideasta kopin, joskin ymmärrän kyllä kynnyksen olevan korkea.

K.a (Ei varmistettu)

Minusta kuka vaan voi esittää mielipiteitä ja kirjoittaa "asiatekstejä", ei siihen tarvita tohtorin tutkintoa tai muuten vaan jotain asiantuntija-asemaa, kun kyse ei ole mistään asiantuntijajulkaisusta. Kuitenkin lähteiden käyttäminen auttaisi perustelemaan asiaa varsinkin asioissa joissa puhutaan esim. tämänkaltaisista teemoista joissa viitataan kansanterveyteen ja joka jakaa mielipiteitä kovin. Tämä siis kannustuksena ja vinkkinä tulevia mielipidekirjoituksia varten :) mukavaa kesää!

Älä vaan ihmeessä lakkaa jakamasta mielipiteitä. En käsitä mistä ihmeestä eilinen kohu sai noin valtavat mittasuhteen, mutta kauhuissani seurasin sitä pa----ka määrää minkä sait niskaasi. Enhän minäkään allekirjoita kaikkia jakamiasi asioita, mutta olen kyllä valehtelematta nauttinut mielipidemaanantai postauksista ja niiden yhteydessä käydyistä keskusteluista. Eikös se kuitenkin ole ihan toivottua se keskustelu. Kunhan ihmiset vaan muistaisi että jokaisella on oikeus mielipiteeseen ja sen jakamiseen, etkä sä ainakaan ole asioita julistamassa absoluuttisena totuutena vaan yhtenä näkemyksenä.
Toivottavasti myrsky hellittää pian.

vk (Ei varmistettu)

Itsestäänselvyyksiin ei kuulu viitata. Melkolailla tynnyrissä saanut ihminen elää, jos ei tiedä, että liiallinen lihavuus tai laihuus on terveysongelma. Vaikka kulttuurimarxistit ovat äänekkäimpiä niin edelleen valtaosa kansasta on tolkun ihmisiä.

Leena (Ei varmistettu)

Kerta toisensa jälkeen toistelet, että kannatat kehopositiivisuutta ja että omasta mielestäsi ymmärrät, mistä siinä on kyse. Se kuulostaa ihan samalta kuin tuttu mantra "en ole rasisti, MUTTA..." Kannatat kehopositiivisuutta, mutta aina on joku mutta. Se on ok, jos tiedostaa olevansa vääränlainen ja yrittää muuttua. Se on ok, jos on sairaus jolle ei voi mitään. Se on ok, kunhan ymmärtää ettei se kuitenkaan ole ok.

Oikeasti rohkeaa olisi sanoa, että et kannata kehopositiivisuutta. Oikeasti rehellistä olisi sanoa, että et ymmärrä, mistä kehopositiivisuudessa on kyse. On ihan ok olla hämmentynyt, jos ei tunne jotain asiaa. Aina voi ottaa selvää ja perehtyä! Aiheesta löytyy paljon hyvää materiaalia, jos haluat oikeasti ymmärtää, mistä kehopositiivisuudessa on kyse.

Anna (Ei varmistettu)

Kannatan kehopositiivisuutta. Piste. Ilman muttia. En kannata nykyisiä vääristeltyjä sen muotoja (esim. lihavuus/laihuus-eriarvoisuus), sen väärinkäyttöä omiin tarkoitusperiin tai sitä, että se lipsautetaan epäterveiden kehonkuvien ihannoimiseksi, eli jälleen, aatteen vääristelyksi.

Ja kyllä vaan, minä ymmärrän mistä kehopositiivudessa on kyse. En vain kannata sen tiettyjä osia ja ääripäitä. Samoin kun en kannata esim. kapitalismin ääriratkaisuja, vaikka kapitalismi on mun mielestä ainoa nykymaailmassa toimiva talousmuoto.

On ihan OK myöntää, että et ymmärtänyt postauksessani, etten arvostele itse aatetta, vaan sen vääristämistä omiin tarkoitusperiin.

Toinen Anna (Ei varmistettu)

Liioittelen tässä nyt, mutta tuohan on kuin kirjoittaisi kristinuskosta postauksen, jossa kertoisi ensin, että Jesse ja lähimmäisenrakkaus ja syntien anteeksisaaminen on tosi jees, mutta en kyllä hyväksy ääripää Westboro Baptist Churchia ja toistan vielä, että kristinusko on tosi jees, mutta kyllä liiallinen kristinuskon ihannointi voi johtaa synnintekemisen lisääntymiseen, koska kun kerran ideologian mukaan synnit saa anteeksi, niin ei välitetä yhtään pyrkiä synnittömyyteen.

Rosa (Ei varmistettu)

Mielestäni on rasittavaa, että mitään ei saisi sanoa ääneen ja mitään ei saisi kritisoida ja kommentoida. Sekin on tyhmää ettei saisi kritisoida asioita, joita lähtökohtaisesti puoltaa, mutta näkee niissä jotain vikaakin. Ja korostan myös sitä, että asioita voi kritisoida järkevästi eikä täydellä raivolla. Olin yhtä turhautunut Priden aikoihin, koska silloinkaan ei kukaan olisi saanut sanoa mitään. Huoh ihmiset ovat niin kauhean omituisia. En aina ole kanssasi samaa mieltä asioista, mutta niinhän sen kuuluukin olla! Kiitos, että olet juuri sinä!

Anne-Mari (Ei varmistettu) http://www.pochetteroulette.com/

Huomasin eilen instan storyistä tuon iltalehti-casen ja kylläpä suututti. Ala-arvoista klikkijournalismia tuollainen vääristely. :( Mitä aiheeseen tulee, on se vaan erikoista, miten nykyään ei voi esittää mitään kriittistä näkemystä tai ilmaista olevansa huolissaan tietyistä ilmiöistä ilman, että joku on heti mielensä pahoittamassa.

Lihavuus ei tee ihmisestä vähemmän arvokasta, mutta se on tutkitusti terveysriski ja piste. Mulla on omakohtaista kokemusta rutkasti, kun painon kanssa on tullut paljon kamppailtua. Onnistuin vuosia sitten laihduttamaan 50 kg pois, kun mulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta ja sain siihen lääkkeet --> paino ei enää jatkanut hurjaa nousuaan, vaan sain liikakilot pudotettua muutamassa vuodessa pois. Elämä normipainoisena oli mahtavaa, energiaa riitti, jaksoi vaikka mitä, ei pahemmin selkää särkenyt yms yms. Sitten sairastuin taas ja lihosin uudestaan kymmeniä kiloja. Nyt erinäisiin ongelmiin on löytynyt ratkaisu (nimeltä rautatabletit) ja taas hiljalleen droppailen kiloja pois, jotta pääsis takaisin siihen fyysisesti loistavaan oloon. En näe mitään mieltä hyväksyä läskejäni ja antaa niiden vaan olla, kun tiedostan miten paljon laadukkaampaa elämä kevyempänä voisi olla. Hyvä terveys on tavoittelemisen arvoinen asia, eikä sen pitäisi olla mikään tabu.

Emma (Ei varmistettu)

Näiden yhdeksän vuoden seuraamisen aikana olen huomannut, että sinä kyllä tiedät mistä puhut. Jos et jotain täysin ymmärrä, selvität perusteellisesti. Mitä blogiin saakka tulee, on oikeasti perusteltua. Mielipidepostausten kohdalla toki perusteltua sillä tavalla, kuin mielipiteitä ylipäätään voi perustella. Vaikka olenkin sitä mieltä, että mielipiteiden on hyvä pohjata faktaan, on niillä kuitenkin samalla oikeus olla myös irrationaalisia, niin kauan kuin niiden kautta ei loukata muita. Kohun aiheuttanut postaus ei kuitenkaan mielestäni kuulu tähän kategoriaan, vaan pohdit asiaa oikeisiin faktoihin ja kohtaamiisi tapahtumiin pohjaten. Kiukuttaa myös, miten väärin tosiaan asioita voidaan ymmärtää, eikä ymmärretä sitä, ettei toinen mahdollisesti ole tarkoittanut asiaa itse ymmärtämällään tavalla. Kirjoitettua tekstiä on näköjään hirvittävän vaikeaa tulkita, se olisi hyvä oivaltaa. Helpottuisi monikin asia. Huokauksia aiheutti myös kommentit, joissa sanottiin: "Miten niin jotkut ovat sitä ja tätä mieltä, itse en ole koskaan kohdannut sellaista ja tällaista mielipidettä." Ei tässä elämässä jokaisen eteen tule samat asiat, eikä se tarkoita, etteikö jotain olisi voinut tapahtua. Mutta onneksi he, jotka haluavat ymmärtää sinua, ymmärtävät. Tsemppiä kovasti ja uskalla vain jatkossakin uskaltaa! <3 Asioita ja ilmiöitä kyseenalaistamallahan voidaan mahdollisesti päästä vielä parempaan tilanteeseen.

Maarit (Ei varmistettu)

Seurasin eilen ja vielä tänäänkin miten muut bloggaajat lietsovat tätä kohua edelleen. Mielestäni mennyt ihan lynkkaamiseksi ja hyökätty sinun kimppuusi. Monta bloggaajaa karsin listaltani ja en seuraa tämän jälkeen. En kannata suoranaista kiusaamista jollaiseksi jo miellän tämän, koska itse olen sellaisesta kärsinyt. Mielipiteitä pitää olla, niitä saa olla ja niistä pitäisi voida keskustella. Mielestäni moni on aivan väärin ymmärtänyt ja ottanut ylipainoisena itseensä tuon kirjoituksen. Ja hei itsekin olen ylipainoinen (ihan varmasti omista syistä ja masennuksen takia ei ole kiinnittänyt huomiota mitä sinne suuhun laittaa) ja en todellakaan ottanut henkilökohtaisena loukkauksena kirjoitustasi, vaan ymmärsin sinun pointtisi todella hyvin. Kenellekään ei tietenkään kuulu toisten terveys, mutta osa bloggaajista takertui nyt tähän pointtiin, joka otetaan henkilökohtaisesti. Tsempit sinulle ja kiitos näistä mielipide kirjoituksista.

Sinttu (Ei varmistettu)

Aamen, jatka samaan malliin! :) Olin sun maanantaisen kirjoituksen kanssa täysin samaa mieltä. En vain kommentoinut aiemmin mitään, vaikutti muutenkinsiltä että koko Suomi oli eilen liikekannalla ja kommentoimassa. En seuraa kuin yhtä blogia, se on tämä. En ikinä lue Twiitteja ja facessa roikkuu profiili lähinnä tapahtumien vuoksi. :D En taida olla ihan "ajan hermolla" koska en tahdo olla! :D Mutta opinpa eilen jotain uutta, bopo on sama kuin body positiivisuus ja aiheesta on jopa bloggaajia! :D Anyways kiitos hienosta blogista, kuulun siihen lukijakuntaan, joka ottaa pullasta rusinat, mutta ei juuri kommentoi, meitä saattaa olla muitakin. Tsemppiä, keep up the good work! :)

Milla (Ei varmistettu) http://Www.moonshapedlittlebox.fi

Mukavaa, että jatkat edelleen mielipidepostausten kirjoittamista - näistä asioista on hyvä puhua ja antaa sijaa myös muiden ajatuksille sekä mielipiteille! Todella hyvä oli tuo (ja tämä) postaus omasta mielestäni ja nostit tärkeitä asioita esille arasta aiheesta. Tsemppiä tuohon pyöritykseen, aika hurjaa kommentointia on seurannut!

Olet huippu! Tsemppiä :) Ei mulla muuta!

S (Ei varmistettu)

Voi Anna. Suurin ongelma lienee se että puhuit vain ylipainosta ääripäänä tai ainakin se oli ainut joka tekstistä pomppasi esiin välittömästi. Otit sen varmaan ainoan lähestymiskannan asiaan joka nostaa takuuvarmasti ihmiset takajaloilleen. Sanot että ääripäät eivät ole hyvä asia, eivät olekaan. Mutta käytit esimerkkinä vain yhtä ääripäätä.

Olenko samaa mieltä tekstisi kanssa? En. Olenko sitä mieltä että se ei ollut ajateltu loppuun saakka? Olen. Uskonko että tarkoitit sillä hyvää? Uskon.

Miksi en kommentoinut aikaisemmin? Koska en yksinkertaisesti jaksanut tarttua aiheeseen. Haluan kuitenkin kertoa että soraääniä on paljon enemmän kuin arvaat. Me vaan emme jaksa jatkuvasti puolustaa itseämme kun saamme muutenkin kuulla paskaa painostamme joka päivä tuntemattomilta.

Anna (Ei varmistettu)

Nyt hop hop lukemaan se postaus uudelleen ilman lihavaviha-laseja. Siellä on ihan yhtä lailla käytetty esimerkkinä ääripäänä laihuutta ja postaus keskittyi lihavuuteen ainoastaan sen takia, että bodypositivismikin on keskittynyt vain siihen viime aikoina.

Ja varmasti soraääniä on enemmän kuin olen saanut, mutta niin muuten positiivisiakin. 1200+ viestä Instassani on vain alku. Ja jos suhteutetaan saatujen soraäänien ja positiivisten reaktioiden määrä toisiinsa, niin on aika selkeää, mikä on prosenttijako :)

Vittuuntunut ja laiha (Ei varmistettu)

Minua ärsyttää tämän jupakan ympärillä vellova läskien joukkoloukkaantuminen. Anna on kyllä ottanut useamman kerran esille omat kokemuksensa laiheliinina olemisesta. Instagramin oi mutsi -tyyppi totesi jotakin siihen suuntaan, että laiha on yhteiskunnallisesti hyväksytty ja ihannoitu vartalotyyppi, joten Annan kannattaisi pitää päänsä kiinni. Sinäkin viittaat kommentissasi siihen, että saatte kuulla koko ajan painostanne.

Oletteko te lihavat miettineet, että me laihat myös saamme kuulla painostamme aika usein ja kommentit eivät todellakaan ole positiivisia? Usein vedotaan siihen, että läskien painoa ei saa kommentoida, koska taustalla voi olla jokin sairaus. Onkohan kukaan tullut ajatelleeksi, että laihan taustalla voi olla myös joku sairaus? Esimerkiksi paskannat päivät pitkät suolistosairauden takia eikä ruoka imeydy. Voi että kun minustakin olisi niin kiva, kun lihoisin tästä edes viisi kiloa ja saisin vähän lihaa luiden päälle. Näyttäisin kuulemma terveemmältä.

”Ai hirvee kun sää oot laiha, söisit jotain.”
”Sulla on varmaan anoreksia ku oot noin laiha.”
”Ootpa sä laihtunut. Näytät ihan narkkarilta.”
”Miten sun posket on noin kolhot ja kapeet. Näytät vähän sairaalta.”
”Muuten olis hyvännäkönen nainen mutta tissit ja perse on ku pikkupojalla.”

Nämähän on ihan ok kommentteja, koska niiden kohde on laiha. Eihän laihuuskommenteista kukaan loukkaannu! Ja läskit ainakin saa kommentoida laiheliineja, koska niillä on yhteiskunnallisesti hyväksytty vartalo.

Mutta autahan nyt armias, jos minä menisin hyväksytyllä vartalollani huutelemaan läskeille tutuilleni jotakin seuraavaa:

”Ai hirvee ku sä oot läski. Söisit vähemmän.”
”Sulla on varmaan BED ku oot noin lihava.”
”Ootpa sä lihonut. Näytät norsulta.”
”Miten sun posket on noin pulleet. Näytät sairaalta.”
”Muuten olis hyvännäköinen nainen mut tissit ja perse on vähän liian isot.”

Paskamyrskyhän siitä seuraisi, kun yhteiskunnallisesti hyväksytty mollaisi sitä, joka ei saa olla mitä on. Harmi vaan, kun ei kukaan minua koskaan puolusta, vaikka kommentit laihuudestani ei tunnu kivalta.

Tanja (Ei varmistettu)

Mikään tuollainen kommentointi ei ole ok. Ei laihoja, lihavia tai minkään kokoisia ja ketään kohtaan. Tämä ei ole mikään kilpailu siitä, kuka saa kuulla enemmän rumia kommentteja ulkonäöstään. Alkuperäinen pointti oli keskustella siitä onko kehopositiivisuus mennyt jo liian pitkälle. Ulkonäön kommentointi on väärin ja jokaiselle pitäisi antaa kehorauha. Syy miksi esimerkiksi itse en pysty olemaan Annan kirjoituksen puolella on se, että mielestäni tähän kehopositiivisuus liikkeeseen ei kuulu mutta-lauseet, jos sen on oikeasti sisäistänyt ja ymmärtänyt. Tuolla edempänä toinen Anna antoikin melko kärjistetyn, mutta hyvän esimerkin siitä miten tuon mielipide-postauksen minäkin koin ja osa on verrannut kehopositiivisuus liikettä mm. Pride-liikkeeseen ja se, että sanoo kehopositiivisuudesta "se on hyvä juttu, MUTTA... " on sama kuin sanoisi, että "kannatan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, MUTTA... " Kehopositiivisuus merkkaa itselleni sitä, että erilaisia kehoja saataisiin enemmän näkyviin ja tätä kautta normalisoitaisiin erilaiset vartalot. Kehopositiivuuteen ei kuulu puheet terveydestä ja verovaroista, vaan se on sitä, että saat olla tyytyväinen ja hyväksyä itsesi juuri nyt sellaisena kuin olet, ilman että sinulle asetetaan ulkopuolelta vaatimuksia. Omasta kehostasi ja omasta onnestasi ja siitä millä haluat päiväsi täyttää päätät sinä itse. Ei kukaan "mutta mutta" saarnaaja. Ja tuolla ylempänä olevaa S:n kommenttia sympatakseni täytyy sanoa, että olen Annan blogia aktiivisesti seurannut ja saanut täältä paljon hyviä fiiliksiä ja inspiraatiota, mutta tuon Kiitos-postauksen jälkeen koin aikamoista ulkopuolisuuden tunnetta, kun kiitellään vain komppaavia ja tsemppaavia viestejä ja kuinka suurin osa oli ollut hänen näkemyksensä puolella. Itse olin yksi niistä, joka ei missään nimessä pystynyt allekirjoittamaan tuota kehopositiivisuus-postausta ja osallistuin keskusteluun parilla asiallisella kommentilla. Tuntuukin, että kommentointi oli täysin turhaa, kun vastakkainen näkemys pyyhkäistään pois olankohautuksella ja kaikki olikin niin samaa mieltä! Henk.koht. toiveeni olisikin, että blogi pysyisi mukavana ja inspiroivana "hattarana", minne voi kommentoida vaan Ihania ja hattaraisia asioita...

Anna (Ei varmistettu)

Sitten Tanja voit etsiä blogin, joka on mukava ja inspiroiva ja jossa voi kommentoida ihania ja hattaraisia asioita. Tämä blogi ei tule olemaan sellainen jatkossakaan.

Ja mitä tulee muuhun kommenttiisi. Taisit ehkä jäädä liiaksi kiinni mutta-sanaan, sillä se mutta ei ollut negatiivinen liikettä ajatellen, vaan se oli "... MUTTA en tykkää lieveilmiöistä ilmiön ympärillä ja en tykkää, että aatetta vääristellään omiin tarpeisiin." Sama jos sanoisin, että "kannatan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, MUTTA en koe, että niitä tuodaan aina esille tarpeeksi selkeästi ja ilman tunnemyrskyä niin, että tietyt ihmisryhmät voivat asian hyväksyä." Siinäkin on mutta, joka ei vie yhtään pois siltä, että seksuaalivähemmistöt ansaitsee samat oikeudet kuin me muutkin.

"Alkuperäinen pointti oli keskustella siitä onko kehopositiivisuus mennyt jo liian pitkälle." Ei itse asiassa ollut. Alkuperäinen pointti oli tuoda ilmi, että kehopositiivisuuden YMPÄRILLÄ on ilmiöitä, jotka eivät ole kehopositiivisuutta. Esim. Elsan tapa ilmaista hoikan naisen etuoikeuksista yms. jutuista ja hänen tituleeraus läskiaktivismiksi ei ole kehopositiivisuutta, sillä kehopositiivisuudessa ei alenneta tai haukuta laihoja tai hoikkia tai mitä ikinä. Alkuperäinen pointti oli keskustella siitä, miten kehopositiivisuutta vääristellään siihen, että ajetaan vain yhden ryhmän agendaa samalla haukkujen muita, eli esim. laihoja tässä tapauksessa. Alkuperäinen pointti oli tuoda ilmi myös se, että samoin kuin aikanaan liian laihojen ihailu, myös liian lihavien ihailu tai sen varaukseton ihailu, ei ole hyväksi terveydellisistä syistä. Alkuperäinen pointti ei suinkaan ollut miettiä onko kehopositiivisuus aatteena mennyt liian pitkälle, vaan onko sen käsitteen kattavuus laajennettu liian laajalle kattamaan asioita, jotka eivät todellakaan ole enää kehopositiivisuutta. Esimerkiksi se, että laihduttajan laihduttamista arvostellaan, ei ole kehopositiivisuutta. Ihmisten ei pitäisi pelätä laihduttaa tai muuttua.

Toinen Anna (Ei varmistettu)

”Alkuperäinen pointti oli tuoda ilmi, että kehopositiivisuuden YMPÄRILLÄ on ilmiöitä, jotka eivät ole kehopositiivisuutta”.

Hyvä, että nyt selvennät näkökantaasi. Alkuperäisessä kirjoituksessasi ei käynyt kovin selvästi ilmi, että itse asiassa erotat kehopositiivisuuden ja kehopositiivisuuden nimissä toimivat bodysheimaajat. Esim. lauseet ”bodypositiivisuus-ilmiö on mielestäni menossa hieman väärään suuntaan”, ”mun mielestä liiallinen bodypositiivisuus ei myöskään ole hyvästä” ja ”Yksi ongelma bodypositiivisuuden nykymuodossa on myös se, että se ei välttämättä motivoi terveempään vartaloon” antoivat täysin päinvastaisen kuvan.

Mitä taas tulee huoleesi lihavuuden ihailusta, on se marginaalinen ilmiö. Lihavien ihmisten arkipäivä on kyllä ihan jotain muuta, mikä kävi hyvin ilmi myös kirjoituksesi herättämistä kommenteista.

Omat silmäni avautuivat surullisella tavalla, kun reilusti ylipainoinen ulkomaalainen ystäväni tuli ensi kerran Suomeen käymään. Hän ihastui maahan ikihyviksi ja ennen lähtöään listasi parhaita asioita matkaltaan. Onnellisesti hymyillen hän sanoi, että oli taivaallista, kun kukaan ei luonut merkitseviä silmäyksiä tai kommentoinut hänen lihavuuttaan. En ollut uskoa, kun hän kertoi joitakin esimerkkejä elävästä elämästä! Normaalipainoisessa kuplassani ei ollut tullut mieleenikään, että on aikuisia ihmisiä, jotka törkeästi arvostelevat päin naamaa toisten, tuntemattomien ihmisten ulkonäköä (tai no, joidenkin miesten ”flirttailevista” kommentteista olen saanut osani).

Ystäväni myöhempien vierailujen aikana ryhdyin tarkkailemaan ympäristöämme ja totesin, että valitettavasti ei pidä paikkaansa, etteikö Suomessa arvosteltaisi lihavien ihmisten ulkonäköä. Kielimuurin vuoksi ystäväni ei vain ymmärtänyt kommentteja ja eikä luultavasti innostuksissaan huomannut niitä silmäyksiä. Toivon vain, ettei hänen tulevilla vierailuillaan tarvitse huomata erehdystään vaan hän saa jatkaa onnellisena kehopositiivisessa kuplassaan.

O (Ei varmistettu)

Kiitos sinulle, kun jaksat jakaa näkemyksiäsi rohkeasti! Olen kanssasi aivan samaa mieltä! Vaikka tästä syntyikin tällainen soppa, niin olen tyytyväinen, että asia on herättänyt keskustelua. Olen aina ollut pienikokoinen ja olen aina saanut kuullaan kommentteja, että "miks syöt noin vähän??" Odotan sitä päivää, kun on yhtälailla hyväksyttävää sanoa lihavalle "miksi syöt noin paljon??"

kissakahvila
Kissakahvila

Odotan sitä päivää, kun on yhtälailla hyväksyttävää sanoa lihavalle “miksi syöt noin paljon??”
Se päivä on koittanut jo ajat sitten. Lihavia ihmisiä on aina saanut kommentoida, ihan mihin tyyliin tahansa. On ollut ok neuvoa, kommentoida, leikkiä huolestunutta, kritisoida, huudella törkeyksiä. Minulle on huudettu kadulla ulkonäkööni liittyen monia monia kertoja. Ja se on kaikkien mielestä ihan ok. Koska lihava ihminen ansaitsee sen.

O (Ei varmistettu)

En tarkoittanut kirjaimellisesti tätä, vaan kommentillani tarkoitin, että toivoisin ihmisten osaavan suhtautua myös laihuuteen. Aina se ei ole ihmisen itsensä toivoma asia, vaan lihominen on joillekin vaikeaa. Toivoisin ihmisten ymmärtävän, että yhtälailla laihuus voi olla arka asia kuten lihavuuskin. En siis toivoisi tällaisia kommentteja kenellekään.

Suvi (Ei varmistettu)

Kiitos mielipidekirjoituksestasi! Olet rohkea nainen! :)

Mielestäni "ainoa" asia mitä pitäisi ihannoida, on terveys, ei siis itsessään laihuus/hoikkuus/normipaino/ylipaino/lihavuus. Ja kun terveyteen pyrkii (tai on pyrkimättä), niin olisi hyvä, jos kaikki saisivat kokea olevansa sinut itsensä ja kehonsa kanssa. Ja terveyteenkin pitäisi halutessaan pyrkiä vain sen itsensä, eikä ulkonäköpaineiden vuoksi.

M (Ei varmistettu)

Just näin, älä missään nimessä hiljene!

Pakko myös todeta, että en todellakaan jaksa yllättyä, että suurin osa on tarttunut siihen puoleen, että lihavuutta ei pitäisi ihannoida. Minne unohtui toinen viesti, eli se, että (todella) laihakin saa olla tyytyväinen itseensä eikä hänen tarvitse kuunnella "hyi hitto ku oot laiha"-kommentteja?

Nina (Ei varmistettu)

Kiitos näistä kirjoituksistasi! :) Onneksi mielipidepostaukset jatkuu entkä anna tämän kohun lannistaa sinua. Luin kehopositiivisuus -postauksen sekä ennen, että jälkeen IL -sotkun ja olen edelleen täysin samaa mieltä kanssasi. Mielestäni kirjoituksesi oli hyvin asiallinen, hyvän maun mukainen, tahdikas eikä se loukannut ketkään (ellei sitten väkisin näin tahdo asiaa nähdä). Eikä silläkään minun mielestä pitäisi loppujen lopuksi olla väliä, koska kyseessä on sinun mielipiteesi, yksityishenkilönä.
Mitä tulee bopo -asiaan niin huomasin esimerkiksi juuri eilen instagramissa muuotoskuvan naisesta, joka oli pari vuotta sitten normaali/hoikka ja nykyään selkeästi ylipainoinen. Tähän muutoskuvaan liitettiin selkeästi positiivinen viesti, joka oli saanut kehuja ja kannatusta. Siksi tämä ilmiö on minunkin mielestä lähtenyt hieman väärään suuntaan. (Itse bodypostitiivisuus -aatetta kritisoimatta!)
Hoidit kuitenkin hienosti tämän ”kriisiviestinnän” etkä lähtenyt turhaan pyytelmään anteeksi vaan seisot täysin edelleen kirjoituksesi takana, mikä on hienoa! Lisäksi vaikka kimppuusi hyökättiin ilkein sanoin, pysyit asiallisena etkä lähtenyt samalle ilkeämieliselle tasolle.
En ole aikaisemmin kommentoinut blogeja, mutta nyt oli aivan pakko, joten on meitä hiljaisia kannattajia täällä vielä enemmänkin.
Tsemppiä Anna jatkoon! ️

Aiko (Ei varmistettu)

Hiljentyä ei tarvitse, mutta toivon, että perehdyt vähän enemmän aiheeseen, vaikka mielipidelinjalla liikutkin. Sun alkuperäisen postauksen perusteella väitän, että et ymmärrä bopo-liikkeen perimmäistä tarkoitusta, vaikka niin sanotkin.
"Vartalopositiivisuuden ideana on tietenkin se, että jokainen vartalo on kaunis ja mahtava sellaisenaan, eikä yhtäkään vartaloa pidä hävetä."
Itse asiassa bopo-liikkeen tarkoitus on nostaa esille ja positiiviseen valokeilaan niitä vartaloita, jotka ovat valtamedian puolesta marginalisoitu: esim. rodullistetut, LGBT:t, vammaiset, vammautuneet ja lihavat.
Sen tarkoitus ei siis ole olla "positiivinen aate kaikkia vartaloita kohtaan; supetreenattuja, superlaihoja, keskikokoisia ja ylipainoisia" vaan raivata tilaa ja hyväksyntää vartaloille, jotka eivät sitä normaalisti saa.

Anna (Ei varmistettu)

Nyt on pakko sanoa, että sinä taidat olla se, joka on ymmärtänyt bopo-aatteen väärin. Sen idea kun nimenoman on olla tasapuolisesti jokaisen kropan positiivinen aate.

Ja juuri tuota vastaan minä olen, että bopo omitaan jollekin tai joillekin ja samalla sitten todetaan, että joku toinen ei ole tarpeeksi tärkeä ollakseen osa bopoa. Ei näin. Vuosikymmenien laihuusihanteen jälkeen tasa-arvo ja tasapaino ei ole vuosikymmenten kosto, jossa toinen puoli on parempi ja tärkeempi. Jos siis tasa-arvoisuutta haetaan, eikä ajeta tietyn/tiettyjen ryhmien etuja.

Moottoritie on kuuma (Ei varmistettu)

Hmm.. tässä puhutaan nyt varmaan kahdesta eri asiasta. Googlettelun perusteella (en väitäkään olevani itse asiantuntija, tämä aihe alkoi kiinnostamaan kiitos hyvien kommenttien) aatteen alkuperäinen tarkoitus on ilmeisesti ollut nimenomaan aktivismissa, marginaalivartaloiden hyväksynnässä ja siinä, etteivät marginaalivartaloiden edustajat kaipaa terveysneuvontaa. Myös tuo raflaava valkoinen nainen termi lienee tullut suoraan historiasta. Ei siis voi sanoa, että se olisi myöskään väärä tulkinta liikkeestä, koska nämä asiat ovat syvällä kyseisen liikkeen ytimessä. Toki bopolla on varmasti nykyään monia muunlaisia tulkintojakin, mutta tuo näkemys on osa liikkeen historiaa.

Tällaiset keskustelut ovat tärkeitä, mutta somessa asioista tulee usein turhan raivokkaita ja ollaan omissa poteroissa. Koen, että tämäkin postaus on ehkä hieman omasta poterosta käsin kirjoitettu, koska keskustelu äityi provosoivaksi ja silloin sitä kuka tahansa sulkeutuisi. Kyllä kuitokset ansaitsisivat myös monet muut asiallisesti ja ilman provosointia kirjoittaneet. Pelkkää samaa mieltä oleminen, tukeminen ja nyökyttely ei ole aitoa keskustelua, eikä syvennä aihetta. Kiitos itsellesi Anna hyvän keskustelun aloittamisesta.

Jo (Ei varmistettu)

Musta tuntuu että nämä eri määritelmät ja liikkeen historian ymmärtämättömyys on yksi syy miksi ihmiset tuntuvat puhuvan toistensa ohi tässä keskustelussa. Ymmärtääkseni bopon juuret ovat juurikin tuossa marginalisoitujen vartaloiden hyväksymisessä kuten Aiko tuossa hyvin ilmaisee (ja jonka myös oi mutsi mutsi -blogi toi hyvin esiin). Eli lihavat eivät todellakaan yritä omia liikettä omiin tarkoituksiinsa vaan se "omiminen" on tapahtunut juurikin toisinpäin. Alunperin marginalisoitujen vartaloiden hyväksymistä ajaneen liikkeen on ottaneet omakseen "normaalivartaloiset" ihmiset joita se ei alun perin koskenut. Tämän myötä on sitten on kehittynyt kaikkia vartaloita koskeva bopo sellaisena kuin Anna sen ymmärtää. Ehkä tämän taustan tiedostaminen auttaa ymmärtämään joitain kriittisiä kommentteja joita tässä keskustelussa on tullut esiin.

Moottoritie on kuuma (Ei varmistettu)

Ja onkin valtavan hienoa, että liikkeen idea on levinnyt kaikkia koskevaksi erilaisten vartaloiden hyväksynnäksi. Tämä on todella tarpeellinen ja tärkeä asia, sillä kropan ulkoinen olemus (suuntaan tai toiseen) ei kerro mitään päänsisäisestä hyväksynnästä. Jos olen käsittänyt oikein, kuuluu liikkeeseen myös olennaisesti jokaisen oma hyvin henkilökohtainen vastuu omasta kropastaan, jolloin rajojen asettaminen itsensä hyväksyntään ja marginaalistenkin kroppien kritiikittömään esilläoloon herättää heti tunteita. Annan esiintuomia terveysfaktoja ei silti varmasti kukaan kiellä, vaikka ne juuri tässä yhteydessä aiheuttivat tunteita ja porinaa.

Pages

Kommentoi