Se on vain elämää, ei sen enempää

Heissan heissan!

Huhh, viikko alkaa olla pulkassa melkeen jo arjen osalta ja huomenna matka käy Provinssirockia kohti! Kuka on tulossa? 🙂

Nää arkipäivät katoilee sellasta tahtia, että vähän alkaa kauhistuttaa, että kohta sitä havahtuu, että kesäkin on ohi. T: eternal optimist tai jotain sinne päin.

Kävin tossa maanantaina Samsungin tuotetilaisuudessa, ja siellä olikin ihanat tytöt jo paikalla niin pääsi siinä kameroiden ihastelun lomassa hieman jutustelemaan suosikkibloggaajien kanssa 🙂

Saara ehti kipittää hirveetä kyytiä autolle, ku bloggaajien sankka joukko muistikin sitten kameroiden olemassaolon, ja alko kuulua naps naps joka suunnasta. Kiitokset kuvista kuuluu Mrs.V:lle ja Monalle 🙂

strictly style for mungolife IMG_4331strictly style for mungolife IMG_4308

Olipa luksusta ku mukana oli pari bloggaajaa, jotka tietää kuvaamisesta n. 400 % enemmän kuin itse, ja vakavalla ilmeellä säätävät valotusaikoja, kun hengailee itse paikallaan, eikä pompi aropupun lailla kuvauspaikan ja kameran väliä ja säädä välissä asetuksia, kun vastahakoinen pikkusisko tai yli-innokas äiti siellä kameran toisella puolella huokailee syvään tai malttamattoman innoissaan räpsii kuvia niin, että jalat pätkästyy säären kohalta, mutta pään yläpuolelle jää puoli framea tyhjää. Voitte arvata kumpi tekee miten päin 😉

Varmistin muuten tolla nillityksellä just, ettei yksikään perheenjäsen enää ikinä ota yhtäkään kuvaa 😀

strictly style for mungolife IMG_4306

Pakko kyllä sanoa, että vaikka olikin ihanaa viettää tuollainen snap-snap -hetki blogityttöjen kanssa, niin kyllä mulla on aika mahtavat hovikuvaajat perhepiirissä. Mun siskot on kehittyny kuvaamisessa valtavasti (sillon siis kun eivät säiky pensaasta tulevia ”rotta-ääniä” tai juokse karkuun ampiaiselta, vaan keskittyvät hetkeksi) ja on ollu kyllä ilo katella tuota tyttöjen meininkiä kameran toisella puolen viime aikoina. Lievä keskittymishäiriö taitaa kulkea meidän perheen tytöillä kaikilla verissä, joten turha mun on kai napista siitä, että eivät jaksa keskittyä asiaan X, kun mulle tekee tiukkaa seistä 20 sek punasissa valoissa ilman, että alan räpeltää puhelinta, säätää Vespan kelloa tai tekemään ihan mitä tahansa muuta kun vaan olemaan.

strictly style for mungolife IMG_4302strictly style for mungolife IMG_4301IMG_1142

Nojoojoo, munki kaapista löytyy ne bloggaajashortsit. Itse asiassa myös valkosena. En oo ehtiny kuvaan asti ennen kummatkaan jalassa, nyt päästiin taltioimaan, että samanlainen sopuli mäki oon ku kaikki muut, eli kun ketjuliikkeestä löytyy joku supermakea juttu, niin sitten lampaan lailla mennään sieltä mistä kaikki muutki. Tosin, pakko kai puolustautua sanomalla, että on noi Zaran hameshortsit hyvinki nerokkaat. Ymmärrän siis täysin niiden suosion.

IMG_1139

En enää muista miksi mä eksyin Primarkiin ennen Suomeen tuloa. Eiku mun piti käydä hakee joku halpa matkalaukku. Hain samalla sitten halvat korkkarit. Tollaset remmisandaalit korolla on niin tän kesän juttu, ja no, mustavalkoinen varmaan pysyy muodissa aina, joten kun bongasin noi superviileet kengät 12 punnalla, olin aika lailla myyty.

IMG_1135

Naiset, keskittykää hetkeksi.

IMG_1136IMG_1125IMG_1122

Bongasin Primarkista kenkien lisäksi tuon C’est la vie -paidan, joka oli aika söpö, ja totesin, että kerrankin on sellanen tekstiprintti, joka ei ärsytä mua helvettiin ja takas. Toi on vielä kaiken lisäks tehty sillee tavallaan nonparelleista toi teksti, eli ei oo ihan peruspainatus tossa 🙂

strictly style for mungolife IMG_4336strictly style for mungolife IMG_4337

Olin liikenteessä taas mun sinisellä salamallani, ja oon tässä parin viikon aikana huomannu, että musta on tullu ihan superlaista hiustenlaittamisen suhteen, kun kypärä liiskaa ne kummiski, eli ei muuta ku sotkutukalla tämä kesä 😀

strictly style for mungolife IMG_4353

Tähän kuvaan kiteytyy aika hyvin minä. Musta on aina hauskaa, ku usein tuntuu, että lukijat ja varmasti muut bloggaajatki ajattelee, että mä oon jotenki vähän takakiree ja mulla on homma aina jotenki hallinnassa. Sosiaalisesti ajatellen, usein kelataan että mä oon jotenki nyrpee, enkä halua puhua kellekään, ku oon niin täynnä itteäni. Oikeasti, mä oon tosi huono tilanteissa, joissa on paljon tuntemattomia ihmisiä, varsinki jossain blogijutuissa, missä useimmiten mut sitten tiedetään ainakin nimeltä. Haluan vaan kadota maan alle ja piiloutua siihen porukkaan, joka on tuttu ja turvallinen. Sikäli hassua, että toi tunne on tullu vasta viimesen parin vuoden aikana, ja minglaaminen on alkanu muuttuu jotenki enemmän ja enemmän ahistavaks mulle. En tiedä mistä se johtuu. Muotikuutio-homman kanssa mietin myös hetken, että onko tästä jotenki haittaa projektille. Mutta ei mulla ollu kyllä ongelmaa puhua kellekään Kivenlahdessa tai missään muuallakaan. Koska siellä mä edustan Muotikuutiota. En Mungolifea. Oon huomannu, että jotenki mulla alkaa olla aina kauheen jäykkää ja syrjäänvetäytyvää, ku mun pitäis olla Mungo-Anna. Sitten kun saan olla Anna vaan, niin mähän puhun about ihan kaikille ihan mitä vaan. Välillä ehkä hieman liikaakin.

Oon viime aikoina viettäny paljon pohdiskelevia hetkiä tosta asiasta. On jotenki alkanu muuttua vaikeemmaksi se, olenko mä kuka missäkin tilanteessa. On ihanaa, kun on noin selkee duuni ku toi Muotikuutio, jossa mä oon ihan vaan Anna, Style Host, töissä Muotikuutiolla. Saan ne jotenki apinaks harteille laskeutuneet Mungo-paineet pois. Mun läheisten ja perheen kanssa mä oon ihan vaan Anna, ja sekin on helppo olla, se kun olen minä ihan 100 %. Mut sitten tää mun blogiminä. Kun mä oon tilanteissa tai paikoissa, joissa mä olen selkeästi Mungo-Anna, musta tuntuu, etten oo enää tilanteen herrana samalla tavalla, kun Mungo-Annaa kohtaan on aina odotuksia, ennakkoajatuksia ja oletuksia. Enkä mä nyt osaa edes selittää oikeen tätä ajatusta, joka lähti oikeestaan liikkeeelle ihan muusta ajatuksesta.

strictly style for mungolife IMG_4358strictly style for mungolife IMG_4356

Katoin tota mun säätökuvaa tossa ylempänä ja toi muistuttaa mua just tosta ajattelu vs. realiteetti. Mun jokainen ystävä on nähny sen, miten hukassa mä välillä oon täs elämässä. Mulla on aina kaikki hujanhajan, mä en ikinä löydä mitään, mä oon aina myöhässä, ja mulle on huomattavasti normaalimpaa, että asia X puuttuu, laitan kengät vasta hississä, nukun pommiin, unohdan puolet tärkeistä asioista, sekoitan paikat ja kadunnimet ja kaadan teetä valkoiselle paidalle. Tiedättekö ne ihmiset, joilla on kaikki aina hallinnassa? Ne, jotka ei ikinä murusta, joilla on aina kaikki vaatteet presiis niin ku pitää, rypyttöminä, eikä törrää mistään kohin? Joiden kotona vallitsee seesteinen siisteys, ja joiden leikkokukistakaan ei tipu kukkapölyä? Sellaset ihmiset, joilla on vaan hanskat tosi tiivisti kädessä ja aina kaikki menee oikein. Jep, mä en oo LÄHELLÄKÄÄN niitä ihmisiä, ja suurimpana syynä siihen lienee myös mun ”ihan sama” -asenne. Ei kaiken tarvii mennä niin justiinsa aina. Siks musta on aina tosi hauskaa, ku mä usein kuulen, että mä oon paljon rennompi ku vois kuvitella.

Oon alkanu viime aikoina ajattelemaan, että mä oon kyllä kaikkea muuta ku se horoskoopin mukainen looginen tyyppi 😀 Oon tällanen hullu taiteilijasielu, jolla on aina tuhat ideaa, tuhat ajatusta ja vielä enemmän energiaa, mut sit ku niitä asioita pitäs lähtee toteuttaa, niin epärationaalisuus, keskittymishäiriöisyys ja ennen kaikkea vaan sellanen yleispätevä laiskuus ottaa vallan.

strictly style for mungolife IMG_4373

Ainii, mä oon myös se tyyppi, jonka mielestä on täysin normaalia ajaa skootterilla 10 cm kengissä. Helposti. Punaset valot voi käyttää siihen, että laittaa kenkien remmit kii, koska juoksi ulos asunnosta taas ns. tuli perseen alla -vauhdilla.

strictly style for mungolife IMG_4374strictly style for mungolife IMG_4364strictly style for mungolife IMG_4308-001

  • Hattu / hat, Pieces
  • T-paita / T-shirt, Primark
  • Korkkarit / heels, Primark
  • Laukku / bag, Chanel
  • Shortsit / shorts, Zara

Siinäpä siis se maanantainen asu, mitäs tykkäsitte siitä? 🙂 Ja kuka muu tunnisti itsensä tuosta luonneanalyysistä?

 

 

 

 

Kommentit (106)
  1. Toi ”hame” muistuttaa kyllä tosi paljon tarjoilijan esiliinaa. Aivan kamalan näköinen 😀 Onneksi en oo törmänny tuohon (ilmeisesti) suosittuun ilmiöön tätä ennen muualla – ja toivottavasti en törmääkään. Hyrrrr.

    1. Se ei ole hame, ne on shortsit 🙂

  2. Hiii, mä oon tulossa Provinssiin! sain yllärivapaan ja oli vaan pakko shopata pe-la-lippu 🙂

    1. Tosi kiva, tykkäsitkö?

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *