"The sky is grey / the sand is grey / and the ocean is grey / And I feel right at home / in this stunning monochrome / Alone in my way"

Mungolife

Heiheihei!

Ihan alkuun ennen kuin unohtuu, VALTAVA kiitos kaikille teille, jotka kommentoitte tota matka-asiaa! Ihanan paljon vastauksia, joita mielenkiinnolla eilen luin, ja mä vähän luulen, että me siskon kanssa suunnataan Koh Samuille! Thaimaassa on kyllä suurimmalta osin maata elokuussa sadekausi, mutta lueskelin eilen aika paljon infoa, ja nähtävästi ne sateet iskee sinne Thaimaahan vähän eri aikoihin, ja tuolla kaakkoisilla saarilla on elokuun sademäärät aika samoissa mitoissa kuin muina kuukausina, ja sade alkaa vasta siinä syyskuussa. Ihanaa! :) Kiitos myös kommenteistanne Koh Phi Phiin liittyen, olemme tosiaan siskon kanssa menossa mieluiten sellaiselle lomalle, jossa saa vaan ottaa aurinkoa, harrastaa vesiaktiviteetteja ja rentoutua. Dokaavia ruotsalaisia näkee tarpeeksi Viikkarilla. Eli se yliviivattiin aika lailla samantien listalta pois. Koh Samuin kuvat oli aivan uskomattoman kauniita, ja lisäksi sieltä löytyy läheltä pari pikkusaarta, jotka kiehtoo päiväretkien muodossa. Jes! Nyt pitäisi vielä metsästää ne halvimmat lentopäivät ja sitten voikin alkaa laskemaan päiviä. Loistavaa 25-v. synttäriä mulle ja ensimmäistä pitkää ulkomaanmatkaa ilman vanhempia systerille! Jaiks!

Tämä huithapeli on taas pyöriny eilen ympäriinsä mukama hirveän monta asiaa toimittaen, ja loppujen lopuksi lähinnä pohtien, mihin se aika meni. No meni sitä aikaa ainakin siihen, että sai taas muistikorttien sisällön tyhjennettyä läppärille, ja käytyä asukuvat läpi. Woop woop! Kovat aikomukseni postailla illalla kuulumisia vaihtu lennossa siihen, että ystäväni kyseli, josko hypätään avoautoon, nautitaan vähän auringosta ja suunnataan Porvooseen illalliselle. Öhh, kyllä?! Montaa sekuntia tarvinnu miettiä.

Juteltiin eilen pitkät pätkät tulevaisuudensuunnitelmista, aikomuksista ja vaihdeltiin muutenkin ajatuksia. Kun mun tutkinto Lontoossa on valmis, mitäs sitten? Möh. Hyvä kysymys. Siinä vaiheessa mä oon asunu anglokielisissä maissa käytännössä viisi vuotta, ja Suomessa asunut vain kesiä. Ajatuksen tasolla mä haluaisin ihan hirveästi muuttaa takaisin Suomeen, mutta onko se liian iso kulttuurishokki tulla tänne takaisin asumaan ihan kunnolla? Olenko ensimmäisen kunnon paukkupakkastalven jälkeen varaamassa ensimmäistä menolippua ihan minne vaan? Optimaalisinta olisi ehkä elää niin, että voisi viettää ne ikävimmät kuukaudet (loka-joulukuu ja helmi-maaliskuu, jostain käsittämättömästä syystä tykkään tammikuusta...) jossain huitsinnevadassa, joka olisi Euroopassa, mutta ihmiselle sopivissa lämpöasteissa ja ennen kaikkea valomäärissä. Voidaankin palata tähän optimaaliseen elämään sitten kun ollaan ensin käyty luistelemassa jäätyneessä helvetissä ja possut on oppinu lentämään, yhtä todennäköstä tällaisen elämäntyylin onnistuminen nimittäin taitaa olla.

Pohdin aika ankarasti eilen tuota asiaa. Toisaalta, mulle on hiipinu viimesen vuoden aikana aika vahva ajatus siitä, että Suomeen Suomeen Suomeen heti kun koulu loppuu. Mutta, pohjaako se ajatus ihan väärille asetelemille? Totta kai mä rrrrakastan tällä hetkellä Suomea ihan joka solulla, kun oon viettäny täällä vaan kaksi kesää. Ne muihin vuodenaikoihin sijoittuneet oleskelut Suomessa on ollu viikon parin mittaisia maksimissaan, ja ne on ollut erikoisia sikäli, että mun kalenteri on aina huutanut täyttä kun kaikki haluaa nähdä ja treffata. Eilinen mut säikäyttänyt ajatus olikin se, kun muistin, että eihän täällä Suomessa muutu pelkästään lämpöasteet ja valon määrä, vaan myös ihmiset on niin erilaisia talvella! Spontaanius katoaa yleensä talvella kokonaan ja lämmin kahvituokio sovitaan yleensä viikon päähän. Kesällä ihmiset on niin iloisia, energisia, lämpimiä ja koko ajan voi soheltaa jotain mielenkiintoista ja hauskaa! Enkä minä ole mitenkään erilainen! Kyllä minäkin kääriydyn peittoon ja villasukkiin kodin pimeimpään nurkkaan syömään ja lukemaan kirjaa.

Mä olen tosi rauhaton ja levoton sielu, ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän se puskee pintaan. Mä viihdyn seurassa, vaikka välillä tykkään erakoitua pariksi päiväksi omaan rauhaan (eli silloin kun oon löytäny uuden koukuttavan kirjan..) ja suomalainen kulttuuri on vähemmän aktiivinen kuin moni muu. Australiassa jopa mulle tuli sellainen "apua, mä en jaksa koko ajan jotain aktiviteetteja, saanko mä vaan makoilla?!" -vastalause, mutta sieltä myös tarttui paljon mukaan. Mä edelleen rakastan suunnitella ja speksata, mutta enemmän mä vieläkin rakastan kaikkia todella spontaaneja ideoita ja meininkejä. Jotenkin eilen iski pelko puseroon, että eihän se ole täällä Suomessa yhtään samanlaista kun kesä on ohi. Kesälomat on ihmisillä ohi, terassit menee kiinni, ja auringossa paistattelu jätski kädessä on unohtunut muisto vaan. Ja sitten pitääkin rämpiä halki merten ja hankien, että pääsee leffaan kaverin kanssa hytisemään sukat märkinä ja tukka uitettuna.

Totesin eilen, että voisin elää Suomen kesässä ikuisesti. Ongelmia tuottikin se, mitenkäs tän elämän järjestää sen faktan ympärille, että se kesä ei kestä ku 3 kk?

Mun tapa kommunikoida vieraille on myös muuttunut näiden kolmen vuoden aikana ulkomailla. Ehkä jos olisin asunut eri kulttuureissa, olisi hieman erilaista, mutta kun tästä kolmesta vuodesta suurin aika on mennyt anglokielisissä maissa, niin small talkista on oikeesti tullut osa normaalia elämää, ja englannista on tullut melkein luontevampi kieli puhua. Oon alkanu hirveesti tarkkailemaan puhumistani Suomessa, koska en halua viljellä väliin englantia. Tiedän, että se kuulostaa muiden korviin snobeilulta ja typerältä. Eilen kun aamulla menin suihkuun ja olin säätänyt sen liian kuumalle, säikähdin itsekin sitä, että reaktioni ei ollut perisuomalainen kirosana, vaan suusta kuulu "Fuck!" -kiljasu ja sen jälkeen valtasi hämmentynyt fiilis.

Mä rakastan suomen kieltä, enkä ikinä haluaisi nähdä itselläni sen katoavan taka-alalle, mutta pakkohan se on myöntää että sanaparsien ja idiotismien kohdalla englanti on vaan paljon rikkaampi kieli. Ja nähtävästi myös kirosanojen. Välillä tulee mieleen hyvä lause englanniksi, lause joka kiteyttää koko sen asian täydellisesti. Kun sen ilmaisee suomeksi, niin koko merkitys muuttuu, tai siitä katoaa voimakkuus / herkkyys. En nyt tietenkään äkkiseltään keksi yhtäkään esimerkkiä, mutta useimmiten mulla solahtaa puheeseen englanniksi nimenomaan "valmiit lauseet", tapa ilmaista asioita. Usein esimerkiksi sarkasmi tai onelinerit (nyt en oikeesti keksiny mikä tää ois suomeksi sitten millään) vaan toimii paljon paremmin englanniksi, mutta siihen saattaa olla syynä ihan vaan oma supistunut suomen kielen sanavarasto. Oli niin tai näin, huomaan ajattelevani aika 50-50 englanniksi nykyään, ja hassusti huomaa, että jos ajattelen suomalaisia kavereitani tai tuttujani, ajattelen suomeksi. Jos ajatukset siirtyy englantia puhuviin frendeihin, alan ajattelemaan englanniksi. Siltä osin on varmaan ollut muutosta blogiteksteissäkin huomattavissa. Sen lisäksi, että ennen pystyi kirjoittamana ajattelematta, miten teksteihin reagoidaan, kirjoitti myös luontevimmin nimenomaan suomeksi. Nyt tulee samat lauseet nopeammin ja helpommin mieleen englanniksi, ja samalla sitä miettii koko ajan, että ei halua kirjoittaa niin tai näin, kun se saa taas myllyn aikaiseksi. Kyllähän tuollainen jatkuva itsesensuuri pilaa aika paljon sitä, mikä oli joskus ollut ehkä blogini parasta antia. Sitten kun soppaan vielä lisää sen, että se suomen kieli ei tulekaan enää yhtä luontevasti mieleen, niin tiedostan kyllä itsekin, että joskus aiemmin nämä tekstit oli parempia.

Mä tiedostan joka päivä, että mun elämäntyyli tällaisena ei tule jatkumaan vuosia. On aika rankkaa oikeestaan kun ei pysty sanomaan missä on ja mitä tekee viiden vuoden päästä. Tällä hetkellä mulla on mahtava mahdollisuus tehdä töitä kotoa, matkustaa paljon ja jakaa elämäni parin maan ja oikeastaan parin erillisen elämän välille. On tässä elämässä paljon miinuksiakin, mutta loppujen lopuksi, on tämä aika unelmaa. Saan tehdä töitä, joita rakastan. Saan matkustaa ja kokea, ja saan samalla hyvää palkkaa siitä. Mun elämässä on mielenkiintosia tapahtumia ja pääsen tapaamaan mielenkiintosia ihmisiä. Ja joka päivä tiedän, että sillä tapaa olen todella siunattu ja onnekas, ja tiedän, että tämä ei tule jatkumaan aina. Siksi sitä kai miettii, että painelee nyt Thaimaahan pikkusiskon kanssa, Porvooseen illalliselle ystävän kanssa ja tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen Tallinnaan shoppailemaan Merin kanssa. Ottaa nyt kaiken ilon irti, siltä varalta, että joskus joutuu elättämään itseään tekemällä puolikivaa työtä toimistossa 9-17 ja vaan muistojen kautta hengittää turkoosin veden tuoksua.

  • Hame / skirt, Kookai
  • Toppi / top, BikBok
  • Laukku / bag, Alexander Wang
  • Liivi / waistcoat, Ginatricot

Mun rakkaalla ystävällä Vivvellä on hienoja sanontoja yhdeksi aforismikirjasarjaksi. Viime aikoina hän on kuitenkin enimmäkseen joutunut hokemaan mulle sanoja "rakkaus tulee ku silmä roskaan", mutta siihen perään on aina tullut keskustelu siitä, miten jännää elämä on, ja miten sillä on tapana aina järjestyä. Olen mä siis viiden vuoden päästä lähetystyöntekijänä Timbuktussa tai puhelinmyyjänä Helsingissä on se varmasti osittain omaa ratkaisua, mutta lisäksi kohtaloa, sattumaa ja elämänkulkua. Turha tässä on pyristellä vastaan ja yrittää miettiä, missä on ja mitä tekee sitten joskus. Kunhan on ja tekee kaikkea mahtavaa juuri nyt. Eikö?

Mun piti vaan kirjottaa, että eilen nous taas aika pinnalle ajatus siitä, että mitäs sitten kun koulu ohi ja hieman sillä pohjustaa tämän viikon postausta mun koulusta, mutta homma riistäytyi käsistä punainen lanka mukanaan. Kuten yleensäkin. Hupsista.

Mutta, mitäs tykkäätte asusta? :)

Kommentit

sad (Ei varmistettu)

Sain juuri tietää etten päässy lääkikseen ja tää postaus herätti kyl ajattelemaan tosiasioita. Onhan se valtava pettymys, mutta toisaalta maailmassa on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että kyllä sinne koulun penkille vielä ehtii.

Anna (Ei varmistettu)

Nimenomaan näin! :)

Paula (Ei varmistettu)

On kiva aina lukea näitä sun ajatusvirtoja :)
Toi hame on vaan niiiin ihana ja mä rakastan ihan suunnattomasti tota Kirsteniä, mutta nyt mun silmään toi toppi ton alaosan kanssa jotenkin tökkii :/ Vaikka toi farkkuliivi kyllä sopii ja on ihan mieletön :)

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia :) Aina ei voi olla kaikkien makuun, eikä tarviikaan, eikö niin? :)

pulla (Ei varmistettu)

Ukkoni on ollut nyt kuukauden verran justiin Thaimaassa Koh Samuilla ja sano että kolmena päivänä siellä on voinu tähän mennessä ottaa aurinkoa muuten on vaan sadellu. Ettei kovin aurinkovarma oo tähän aikaan vuodesta , vaikka melkonen sauna se onkin!!!:)

Anna (Ei varmistettu)

No hittolainen, toivottavasti elokuussa se "varma aurinko" loistaa taivaan täydeltä :)

riiri (Ei varmistettu)

Oot upea! Tuo farkkuliivi on ihan unelma:)

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia :)

Myy (Ei varmistettu)

¨rakkaus tulee kuin silmä roskaan¨, siinäpä vasta jännittävä sanonta :D

Anna (Ei varmistettu)

Ahahahahah, ei hitto mikä ajatuspieru :D No voi se tulla niinki ehkä :D

primrose (Ei varmistettu)

Aivan ihana asu! Toi Kookain hame on ollut yksi lemppareita siitä saakka kun näin sen blogissasi ensi kertaa. Keveän silkin ja rouhean denimin yhdistelmä toimii tosi kivasti! En itse olisi tullut ajatelleeksi mutta ihan mahtava. Lisäksi koko asun värimaailma on ihanan rauhallinen ja ilmava ("serene" olisi se sana jota käyttäisin, jos kommentoisin tätä englanniksi, heh).
Ja ymmärrän tuon englanti vs. suomi -jutun todella. Olen asunut kaksi vuotta Jenkeissä ja on selkeästi tilanteita, joihin sopii paremmin englanninkielinen ilmaisu ja tilanteita, joihin sopii taas suomenkielinen ilmaisu. Eikä mun mielestäni ole snobbailua haluta puhua kieltä "puhtaasti". :)

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia kovasti :) Ja toi ei itse asiassa oo silkkiä vaan tosi painavaa kangasta :) Haha, toi on hauskaa ku just puhuttiin tosta enkku-jutusta, niin tuli heti yks sana, jota en osaa suomeksi. Serene. Se on kyllä hyvä tähän värimaailmaan :D

M (Ei varmistettu)

Kommentoin edelliseen postaukseesi vinkin Raya Yai nimisestä saaresta Thaimaassa ja nyt tulen antamaan vielä mielipiteeni Koh Samuista... Raya Yai:n jälkeen olin järkyttynyt Koh Samuista. Rannat olivat epäsiistejä, paikalliset kaukana ystävällisistä mutta sitä se turismi aiheuttaa. Toki Samuilla on kaunistakin mutta turistirysähän sekin on.

Se mistä haluaisin kuitenkin varoittaa, on denguekuume jonka sain itse Koh Samuilla viime vuoden syyskuussa. Nuo denguehyttyset ovat paskamaisia siinäkin mielessä, että ne liikkuvat päiväsaikaan toisin kuin malariahyttyset. Samuilla on tavattu nyt yllättävän paljon kyseistä tautia ja itse vietin 8 päivää Samuin sairaalassa enkä ole koskaan ollut niin kipeänä. Dengue vie voimat vielä useiksi kuukausiksi "paranemisen" jälkeen, joten kyseessä on todella rankka tauti.

Tarkoitus ei ole peloitella vaan kehoittaa vaan varovaisuuteen ja käyttämään sitä hiton hyttyskarkoitetta KUNNOLLA :D lisäksi liikenne Koh Samuilla on hasardia ja siellä kuolee eniten turisteja liikenneonnettomuuksissa... varovaisuutta siis kehiin :)

ffeed (Ei varmistettu)

Hei, osaatko sanoa milloin kysymyspostauksen vastaukset tulevat? :)

Anna (Ei varmistettu)

Heti kun ehdin :(

Jushka (Ei varmistettu)

Itsellä sama tilanne espanjan kanssa. Suomi kyllä sujuu, mutta espanja tuntuu jotenkin istuvan nykyisin suuhun paremmin.

Anna (Ei varmistettu)

Se on outo tunne, eikö?

anni panni
Elämää Hesassa

"pakkohan se on myöntää että sanaparsien ja idiotismien kohdalla englanti on vaan paljon rikkaampi kieli" :'D

Anna (Ei varmistettu)

Ahahahaha, no mä käytän tota termiä idiotismi noista aika usein, niin en osaa enää käyttää sitä idiomia :D

maria (Ei varmistettu)

huolettaako sua, että sun venäjän kieli huononis paljon?

Anna (Ei varmistettu)

Eipä huoleta, kun se on jo niin huono, että huolestuminen on aika myöhästä :D

Katri (Ei varmistettu)

Haha sen verran pakko sanoa että eiköhän ne oo ihan suomalaiset ketkä siellä viikkarilla suurimmaksosaks dokailee :D

Anna (Ei varmistettu)

No siis molemmat siellä aika tasaseen musta pyörii :)

än-yy-tee NYT

Kaksi vuotta sitten elokuussa reissattiin tuolla Koh Samuin suunnilla. Varsinaisesti taisi sataa yhtenä iltana ja muutamana pikkusen ripsi vettä. High seasoniahan siellä taidetaan silloin viettääkin. Se on jännä miten ihmiset yleisesti mieltää, että Thaimaa on talvikohde, koska kesällä on sadekausi, vaikka se vaihtelee täysin sen mukaan, minne suuntaat Thaimaassa. Oikeasti tulin sanomaan sitä, että Koh Samui näyttäytyi meille juurikin sellaisena perusturistimestana ja toinen naapuri saari taas täytenä paratiisina. Samuilla oleiltiin kahden eri rannan alueella. Lamai ei kolahtanut yhtään. Siellä oli fiilis kuin oisit ollut missä vaan turkissa/bulgariassa/jne. Toinen paikka oli Bo Phut, mikä oli huomattavasti miellyttävämpi pieni "kalastajakylä".

Onni kuitenkin aukeni, kun vaihdettiin saarta! Koh Phangan ja sieltä joku pieni ranta (Nai wok bay) = paratiisi. Sitä ennen uskoin, että kaikki sellaiset "paratiisirantakuvat" on muokattuja eikä sellaisia löydä koskaan oikeasti. Nyt löytyi! Mutta sen "hintana" oli se, että pikkusen kaukana kaikesta. Koh taolla ei ehditty käymään, mutta randomisti voisin veikata että se pesee Samuin kuus-nolla.

En tiedä, että kiinnostaako tämmönen sepustus mitään, mutta innostuinpa kirjoittamaan kuitenkin. Ah muistoja :) Tekis mieli lähteä itsekin takaisin.

May (Ei varmistettu)

Oisko edellisen postauksen kommentit mahdollista saada näkyviin, itellenikin nimittäin kelpaisivat matkusteluvinkit, varsinkin, jos ne on suunnattu joihinkin euroopanmaihin :)

Pitää muuten vielä kiittää siitä sun Kroatiaylistyspostauksesta, ollaan perheen kanssa mietitty sopivaa lomakohdetta ens vuoden alkupuoliskolle ja mä oon halunnut käydä Kroatiassa jo pitkään mut mun siskon lisäks kumpikaan vanhemmista ei oo ollut innostunut. Näytin äidille pari päivää sitten sun Kroatiapostauksia ja äitikin rakastu kyseiseen paikkaan ihan täysin, eli luultavasti mäki pääsen ihailemaan kyseisiä maisemia muuten kuin sun blogin kauniiden kuvien kautta :)

Ihanaa kesää ja thaimaan-reissua sulle Anna! :)

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia kovasti, ja ihana kuulla, että sytyitte siitä! Menkää ihmeessä, se on niiiiiin ihana paikka!! <3

Laura (Ei varmistettu) http://laura-livingwithemotions.blogspot.fi/

Ompa tosi ihana hame!

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia :)

tunnels (Ei varmistettu)

Tarkoitat varmaan idiomeja tässä postauksessa :)

Mutta joo, tiedän ymmärrän mistä puhut tässä. Joskus tuntuu, että suomen kieli on paljon vivahteikkaampi ja rikkaampi kuin englanti :D Suomen kielessä idiomeja ei oo niin paljoa, mutta sanoja ja synonyymejä sitäkin enemmän. Mulla vähän riippuu onko mun aivot suomi- vai englantituulella, kummalla kielellä tulee helpommin asiaa.

Itse olen asunut ulkomailla viimeiset viisi vuotta, tällä hetkellä Englannissa. Mulla on kans välillä ihan MIE-LE-TÖN halu muuttaa takaisin Suomeen. Ehkä parin vuoden päästä voi olla mahdollista, riippuu miehen valmistumisestä ja töistä. Mietin vaan, kuin siistiä olis asua suomalaisessa asunnossa (ei hometta plus ilmanvaihto ja eristys), kommunikoida suomalaisten kanssa (ei aina olis se ulkomaalainen), ymmärtää suomalaista tapoja ja käyntätöjä (verotus, kela-asiat, sairaanhoito), jne jne.

Anna (Ei varmistettu)

Joo, tarkotan :) Ja just noi sun luettelemat jutut on niitä, joita mä kaipaan Suomesta aina briteissä, ja eniten ehkä sitä, että tänne mä tunnen kuuluvani, sillee "tää on mua" -meiningillä? Tiedätkö mitä tarkoitan?

Lillyann (Ei varmistettu) http://ilmavirta.blogspot.fi

En voi kuin kehua Thaimaata! Oon käyny itekin Koh Samuilla ja se oli kyllä kiva paikka, mutta kannattaa välttää tiettyjä alueita jos ördäävät turistit ei kuulu suosikeihin :D Chaweng oli ainakin sillon kun ite kävin siellä täynnä maksullisia naisia ja örveltäviä ja _huutavia_ saksalaisia, brittejä sekä ruotsalaisia :D Me vuokrattiin muistaakseni hotels.comin tai booking.comin kautta itellemme viikoksi oma villa porealtaalla vähän syrjempää ja oli kyllä kuukauden reissun ehkä paras viikko :D Samuilla myös autolla ajaminen on helppoa ja näkee paljon maisemia. Skoottereita ei vuokrattu, kun autoissa oli ilmastointi ja pysty jopa keskustelemaan kaverin kanssa ja toinen lukemaan karttaa kun toinen ajo :D Jos vaan kiinnostusta kauniisiin maisemiin ja rentoon meininkiin riittää, niin käykää vilkasemassa Koh Tao, jonne pääsee Samuilta suoraan Lomprayahin lautalla. Taolla on suomalainen Koh Tao Divers ja kuulemma vedenalaiset maisemat on todella hienoja. Lisäksi saarella on huomattavasti vähemmän ördääjiä ja hinnat on halvempia :D Siellä pääsee myös snorklaamaan helposti suoraan rannasta ja varsinkin Hing Wong Bayn emännän eväät on kokeilemisen arvosia. Siellä ollessa kannattaa vuokrata mönkijä, koska moniin paikkoihin on huonot tiet. Sairee beachilla on monta hyvää rantaravintolaa ja sinne puolelle laskee aurinkokin, vaikka lokakuun loppupuolella auringonlaskut ei ollu kauneimmillaan.

Nojoo, jotta tästä ei tulis mikään infopläjäys, niin ymmärrän mitä meinaat tolla tulevaisuuden pohtimisella. Nyt kun mut toisen kerran hylättiin TaiKista, on joutunu miettimään paljon että mihin ens keväänä hakee ja mitä tekee sitä odotellessa. Onneks on toi kesätyö ja toivon että saan siitä vähän pidemmäksikin aikaa töitä, mutta koulu on silti koko ajan mielessä. Ajattelin ottaa vähän kursseja syksyn mittaan, valmistautua hakujuttuihin ja sit kun aika koittaa, hakea Lontooseen, Nykiin ja TaiKiin. Teen kesän töitä niin paljon ku vaan pystyn, säästän rahaa lentolippuihin ja odotan joka solu ristissä rukoillen, että pääsisin johonkin suuntaan pääsykokeisiin. Musta se on ihan hyvä suunnitelma seuraavalle vuodelle :D Siitä eteenpäin en osaa enkä halua edes miettiä :D

Anna (Ei varmistettu)

Ei hyvä vaan ku avauduit tosta Thaimaasta, kaikki vinkit otetaan mielellään vastaan :) Ja ihan tosi surullista kuulla, että et päässyt sinne TaiKiin, tiedän, että näit siihen kovasti vaivaa :( Mutta varmasti löydät oman juttusi vielä, mä tiedän sen! :)

Reetta (Ei varmistettu)

Ei vitsi tää oli jotenkin tosi hyvä teksti! Mun mielestä sun hyvät ilmasu/kirjotustaidot ei oo kadonnu kyllä yhtään mihinkään! :) Ja jos mulla olis samanlainen mahdollisuus kuin sulla, niin kyllä tosiaan pysyisin syksystä kevääseen jossain ulkomailla, esimerkiks just Briteissä haha :D Ja oot kaunis!

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia kovasti :) Ja joo, eiköhän tässä tuu elämän jakaa kahden maan välille kuitenkin jollakin tapaa aina :D

Jenni (Ei varmistettu)

Tiedätkö Anna mitä, sä olet aivan ihana! Oon seurannut sun blogia iät ja ajat ja pistänyt iloisena merkille, kuinka sä oot kasvanut ihmisenä ja bloggaajana ja oppinut tuntemaan itses paremmin (vaikka eihän tää blogi paljasta susta kuin pienen osan, mutta silti). :) Mä oon myös jotenkin tosi ylpeä susta, että oot oppinu ottamaan aikaa itselles tänä kesänä, vaikka sulla sattuu olemaan yks Suomen suosituimmista blogeista. Mieluiten luenkin vapautuneen ja onnellisen bloggaajan juttuja niiden hampaat irvessä kirjoitettujen "pakko postata kahdesti päivässä, kun lukijat on siihen tottunu" -juttujen sijaan. Todella jees!

Ollaan todella erilaisia, erityylisiä ja eletään ihan erilaista elämää, mutta ton englannin kielen hallitsevuus on mullekin tuttua. Oon asunu Englannissa ja englanti tulee multa tosi luonnollisesti. Sitä paitsi englanniksi on niin paljon kiteyttävämpiä sanontoja, että ne hiipii puheeseen ihan huomaamatta. Ihmiset pitää mua kauheena kielisnobina sen takia, mutta en ala muuttaa puhetapaani muutaman nillittäjän takia. Ja mä toivon, ettet säkään ala. :) Kirjoitat niin kuin se kieli luontevimmin soljuu, pysyy meininki aidoimpana niin. Ihanaa kesää Suomessa ja tsemppiä elämän suuriin ja pieniin pohdintoihin!

PS. Rakastan tota Kookain hametta! Ihan mieletön!

Anna (Ei varmistettu)

Voi kiitoksia, tosi ihana kuulla :) Ja pitäisi aina vaan muistaa, että oman ulosannin kuuluu olla just sellainen, mikä on luontevinta itselleen, eikä yrittää tehä niinku muut haluaa sun tekevän :D Kiitoksia sulle siis kovasti muistutuksesta!

noona (Ei varmistettu) http://noonis.blogspot.com

Mä voin ainakin lämpimästi suositella meidän tyttöjen reissun Samuin hotellia Mantra Samuita. Mielettömät palvelut ja safkat, shuttle bus kyydit kahteen eri kylään rannalle ja ulos, aivan ihana löhölomapaikka. Ja Koh Taolle snorklaamaan!

Anna (Ei varmistettu)

Hmmm täytyy pitää mielessä :) Missä ne norsut oli? :D

Hei Anna, mielenkiintoisia ajatuksia sulla :) Itsekin pohdin samoja juttuja, luulin 25-vuotiaaksi asti että minustakin tulisi maisteri, virkamies, vaimo ja omistusasuja jonnekin suomalaiseen keskikokoiseen kaupunkiin. No, maisteri ja vaimo minusta tuli mutta muuten elämä onkin mennyt ihan eri tavalla. Olen asunut viimeisen neljän vuoden aikana viidessä eri maassa ja kokenut asioita, joita en tiennyt olevan olemassakaan. Tällä hetkellä työskentelen humanitaarisen järjestön parissa eräässä kehitysmaassa.

Viestini pointti on ehkä kertoa, että näin about 30-vuotiaanakin sitä tulee välillä tuollaisia mietittyä. Ja en tiedä, onko elämään jotain kaavaa, miten sen pitäisi elää?

Anna (Ei varmistettu)

Ihana kuulla, että hommat menee näin! Mä luulen että mun elämästä tulee jännä, se ehkä riittää mulle :D Ja ei missään nimessä mitään kaavaelämää

Emilia (Ei varmistettu)

Pakko kommentoida kirjoitustasi!
Itse kouluttauduin unelma-ammattiini kovalla työllä ja nyt keväällä sainkin työn, joka vastaa kaikkea, mistä olin vuosia haaveillut. Jo tässä vaiheessa en voi olla pohtimatta, että tätäkö tämä sitten loppu elämän on, istumista toimistossa vilkuillen kelloa milloin pääsee kotiin. Työmatkat lukien päivät ovat aamu seitsemästä ilta kuuteen ja työstressi vaikuttaa vapaa-aikaankin. Työ on kaikkea sitä mitä olen halunnut ja minkä eteen olen vuosia opiskellut ja nyt sen saavutettuani voin vain sinun sanoin hengittää turkoosin veden tuoksua muistojen kautta.

Nauti kesästä minunkin puolestani!:)

Anna (Ei varmistettu)

Toi on just tota mitä pelkään! Miten ton fiiliksen kanssa pärjää!?

tiuku (Ei varmistettu)

idiotismi :)

Anna (Ei varmistettu)

:D

VANILIJAVAAHTO (Ei varmistettu) http://www.vanilijavaahto.blogspot.fi

Nyt on kyl pakko kommentoida että todella epäonnistunut asu. Kaikki samaa sävyä ja liian sekava yhdistelmä.Oon seurannu sun blogia useita vuosia ja aina olet pukeutunut todella tyylikkäästi,mutta tämä pisti silmään. Toppi on vääränsävyinen,joko sen pitäis olla samaa sävyä kuin hame tai sitten joku aivan erivärinen. En edes osaa sanoo miten tosta asusta sais hyvännäkösen

Anna (Ei varmistettu)

Aina ei voi tai tarviikaan tykätä :) Kiitos, että osaat ilmaista sen asiallisesti ja kivasti perustellen aina :)

Tuuli J.
Windy Days

Hyvä teksti ja kauniita kuvia!

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia :)

thesayaa (Ei varmistettu)

Moi!
Ihana postaus, mä oon lukenut sun blogia jo nyt pidemmän aikaan (n.3v) ja tää on eka kerta kun kommentoin. Mä oon tän vuoden puolella muuttanut takaisin Suomeen NZ:stä jossa asuin pitkäân... Ja oli kyllä vaikeaa tulla takaisin pirun kylmään ja pimeään talveen ihanasta aurinkoisesta kesästä :/ Näen vieläkin unia englanniksi ja saatan joskus ihan ajattelematta sanoa kaupan kassalla "sweet, thank you, please" etc. On kyllä kova halu lähteä takaisin maailmalle. All the best for you, you'll figure out mate :) xo

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia kovasti :) Ja mä just mietin että jääkö kaipuu ihan valtavaksi jos takaisin tulee sillai kunnolla :)

Pages

Kommentoi