Tavallinen päivärytmimme

Meidän päivärytmistä ja vauvan rytmityksestä on tullu tosi paljon kysymyksiä. Vaikka oon sitä mieltä, että ekat 6kk on tärkeetä mennä vauvan ”armoilla” mahdollisimman lapsentahtisesti, niin silti koen, että tämänikäinen vauva tarvii jo jonkin verran hellävaraista ohjausta kohti hyvää päivää, ettei väsy ja mee ihan kierroksille ja että ruoka rytmittyy oikein. Danten vauva-aikana luin sellasta vauvakirjaa, jonka nimi on ihan hirvee self help -opuksen meininkii, mutta joka oli tosi hyvä kirja! Tracy Hoggin Baby Whisperer solves all your problems kyseessä. Siellä oli tällainen E.A.S.Y -ajatus, joka oli siis Eat. Activity. Sleep. You-time, jossa oli apuja rytmittää päivää. Sitä ollaan nytkin pyritty toteuttamaan.

Normaalisti mun ja Myttysen päivärytmi on ollut vähän myöhempi, mutta nyt kun oon muuttanut rytmiä, niin aloitetaan päivää aikaisemmin ja mennään unille aiemmin.  Jotakuinkin tämä (nää on todella suuntaa-antavia, kun joka päivä on vaihtelua) on tällä hetkellä meidän päivärytmi: 

8-9 välillä herätys, rinnalla pitkä puolinukkuva ruokailu ja sitten hymyjen ja halittelun kautta herätys päivään.

Tää on päivän lyhin valveillaolo, kun jo n. 30 minuutin kohdalla on jo aika väsy ja pitää päästä jatkamaan unia ihan viimeistään siinä 45 min herätyksestä

9-10 välillä päikkärit, 30-90 min suunnilleen

10 jälkeen on tankkaus ja leikitään 60-90 min, ja sitten on taas väsy. Saattaa syödä vähän ennen nukahtamista

12-15.30 välillä nukkuu yleensä mitä tahansa 45 min ja 3,5 tunnin väliltä. Yleensä sellainen 2-3 h, varsinki jos ollaan liikkeessä, niin unta tulee helposti se 3h.

15-16 aikaan siis viimeistään ruokaa massuun ja leikkimään / seurustelemaan / olemaan

17-18 aikaan taas unille, nää on kans yleensä lyhyet 30 min powernapit, että taas jaksaa

17.30-18.30 aikaan syöttö ja sit leikkiä

19-20 aikaan nukkuu yleensä vielä kerran 30-45 min (nää nukkuu yleensä sylissä, on tosi kepeetä lepoa, herää aina siirrettäessä) ja leikitään hetki ja sitten kylvyn ja hieronnan kautta nukutuspuuhiin.

Yleensä ennen hän on nukahtanut aina 22 ja 23 välillä, mutta sairastelun jälkimainingeissa / sleep regressionissa toi nukahtaminen venähti pahimmillaan siihen, että nukahti 1.30. Nyt oon saanut yöunille 21.30,  ja jos Mytty on nukahtanut 21-23 välillä, oon ”unisyöttänyt” kun oon mennyt ite sänkyyn joskus puoliltaöin ja tän voimalla nukkunu 5-7 asti aamuyötä, jolloin herää syömään. Jos herää 5 aikaan, niin yleensä herää vielä toistamiseen 7-8 välillä. Mä ite oon vähän ”opettanu” tähän, kun imetyskertoja ei oo päivässä liikaa ja on helpompi syöttää nukkuva vauva, niin tossa tyypin ollessa kipeä, rupesin ottamaan kahdelle syötölle jo melko vakiintuneen yhden syötön sijaan.

Tarkoitus oli muuttaa rytmiä siihen, että herää aikaisemmin ja menee nukkumaan aikaisemmin. Nyt kolme iltaa se on onnistunut, kun tietoisesti herätin vauvan aamulla aiemmin (oli noiden puolenyön jälkeen nukahtamisten kanssa nukkunu jonneki puolillepäivin) ja tein eri tavalla tuon viimeisen ”syklin”, eli en syöttänyt pikkupäikkyjen jälkeen, vaan annoin tulla vähän nälän ja syötin ennen yöunille nukahtamista. Leikittiin ja seurusteltiin hetki, käytiin kylvyssä ja otettiin pikahieronta, koska nälkä alkoi selkeästi nostamaan päätään. Otin syömään 21 aikaan, söi pitkään ja hartaasti molemmat rinnat ja nukahti aina 21.30-21.45. Success! Ennen tuntui, että kun aina syötin herättyään päikyiltä, niin ei malttanut rauhoittua tarpeeksi ennen nukkumista, joten tuo käännös auttoi todellakin meidän sleep regressioniin (unihulina suomeksi?). Tuntuu, että meillä alkoi venyä illat sen takia, että ei saanut nukahdettua ja annoin liikaa siimaa kun ei vaikuttanut väsyneeltä, vaikka oikeesti oli väsynyt.

Tavallaan tuo meidän rytmi on nyt aika hyvä. Optimaalista toki olisi, jos Mytty heräisi 7-8 aikaan, niin kuin Dantekin, ja menisi nukkumaan viimeistään 21 aikaan. Silloin jäisi aikuisten omaa aikaa pari tuntia iltaisin, mikä olis aivan ihanaa.

Meille toimii tosi hyvin just toi järjestys, että Ruoka-Aktiviteetti-Uni. Aina kun tää muuttuu muotoon Ruoka-Uni-Aktiviteetti, niin koko homma menee ihan ketuiksi, kun ei aktiivisen vaiheen jälkeen jaksa tai malta pysähtyä rinnalle ja pääsee ryöpsähtää yliväsyn puolelle eikä jaksa syödä. Illassa tuo eri järjestys tosin on tuntunut toimivan, kun siinä ei ole kovin pitkä ruokatauko muutenkaan ja sitten ehti keräämään nälkää kunnon tankkaukseen, jonka jälkeen uni tuli paljon helpommin 😀 Viime yönä syötiin 00 aikaan, 5.30 ja 8, joten sikäli siinä on jo hyvä alku, jos haluaa päästä 8 imetyskerran päiviin. Ja itse asiassa, nyt on kolme yötä menty aika kellontarkalleen noin, että oon ottanut nukkuvan vauvan syömään puolenyön tienoilla ja hän on herännyt syömään 5.30. Tai no herännyt. Meidän yösyötöt hän on silmät kii ja mä yritän tökkiä välillä poskea, että muistaa syödä kunnolla, kun simahtelee rinnalle.

Adrian nukkuu mun vieressä kehdossaan yöt ja sit vuorostaan päivät milloin missäkin. Pinniksessä, keinussa, rattaissa, autossa kaukalossa jne. Ollaan ihan tarkoituksella tehty selkeä jako päivän ja yön välille valon, metelin ynnämuun suhteen. Vaippoja ei vaihdeta yöllä, ellei ole kakkavaippa, eikä yöllä oteta katsekontaktia tai jutella. Toki useimmiten tuo ei avaa ees silmiä tai ehdi ees itkemään, vaan mä havahdun siihen hosumiseen kehdossa ja otan syömään. Yleensä myös jää mun viereen nukkumaan ton aamupätkän.

Jos vauvan rytmillä mentäis, mä saisin nukkua käytännössä 8h, jos menisin nukkumaan kun vauvakin menee ja heräisin sitten vasta ekaan herätykseen. Nyt kuitenkin oon unisyöttänyt hänet kun olen mennyt itse sänkyyn ja seuraavan viikon mun on tarkoitus ottaa hänet syömään vähän lyhyemmällä välillä ja pumpata kerran yössä. Meidän laiskottelija nimittäin todennäköisesti ei jaksa vaivautua syödä tällä hetkellä tarpeeksi.

Mutta palataan siihen huomenna, nimittäin tänään oltiin imetysohjaajalla ja se oli jälleen erittäin silmiä avartava kokemus 🙂 

Kommentit (3)
  1. Luin postauksen ja piti tulla vielä takaisin erikseen kiittämään, että jaat meille lukijoillesi palan vauva-arkeanne. Sain esikoiseni kuusi viikkoa sitten ja välillä tai oikeastaan koko ajan sitä on niin hukassa kun ihminen olla voi ja näistä teksteistäsi saa ajateltavaa omaan tekemiseen. Aikaisempi postauksesi koskien tyytyväinen/tyytymätön vauva oli myös todella herättävä. Kirjoituksesi myötä todella vasta tajusin sen, että kukaan eikä mikään maailmassa tarvitse minua tällä hetkellä enempää kun oma vauvani ja ne muut muka tärkeät tekemättömät asiat ehtii tehdä kyllä myöhemminkin. On ollut helpompi relata. Eli kiitos!

  2. Yösyöttö
    10.1.2020, 10:24

    Kuulostaa hyvältä! Meillä 5 kk tyttö syö yöt ja päivät 2 tunnin välein ja heräilee öisin monta muutakin kertaa. Vaippa on ihan pakko vaihtaa yöllä kerran, kun hän syö noin paljon. Se on hyvä, että meillä ei ainakaan tarvitse stressata imetyskertojen vähyydestä, kun hän syö 12 kertaa päivässä. Mitään muuta hyvää tuossa yörytmissä ei sitten taida ollakaan…

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *