Vaahtokarkki Versaillesilla

Untitled-002VAAHTOKARKKI VERSAILLESISSA. Lontoosen on jälleen kotiuduttu, ja Pariisi jätti mukavia muistoja ja paljon paljon äidin kanssa jutustelua ja käpöstelyä 🙂 Versaillesista jäi käsiin mahtavan muiston lisäksi nämä asukuvat, jotka äiti on napsinut, ja pakko sanoa, että on mamakin kehittynyt melkoisesti kameran käytössä, kun aikanaan asukuvia kuvatessa puuttui yleensä kuvista pää tai jalat. Tuulen tuivertama tukka ja punoittava nenäkään ei itseäni häirinnyt, sillä näillä kuvilla pääsenkin esittelemään vaatekaappini uuden takkitulokkaan. Muodin lampaana minäkin olen hurahtanut tähän pastellisävyjen marssiin ja olen yrittänyt tutkia kaupoista vaaleanpunaista takkia tummien asujen piristykseksi. Koska pelkään pahoin, että ko. trendi tuskin on vuosia kestävä, en ollut valmis panostamaan takkiin satoja euroja. Kuitenkin, vaaleanpunainen sopii mun vaatekaapin maailmaan sangen mainiosti, joten tämän trendin orjana oli pakko minunkin saada toimia. Kierreltyäni kaikki vaatekaupat ja käydessäni läpi lukuisat verkkokaupat vedin vesiperän. Kunnes äidin kanssa eksyimme Dorothy Perkinsiin viime perjantaina, ja alerekissähän se minua odotteli. Vaatimuksina oli vaalean hempeä väri, jonkunlainen kiinnitys ja pitkähkö malli. Mielellään joku vähän laatikkomainen tai ainakin todella rento. 40 punnan hintakaan ei tehnyt pahaa, eikä varsinkaan kun Dorothy Perkinsiltä saa opiskelijakortilla 20 % alen kaikesta, myös alennetuista tuotteista. 32 puntaa ja kiitos näkemiin. Oli muuten Pariisissa melkein koko ajan päällä 🙂

IMG_9528-001

IMG_9552-001

IMG_9589-001

Vaaleanpunainen näyttää mun mielestä parhaalta yhdistettynä valkoiseen, mustaan, harmaaseen tai beigeen, ja niitähän mulla on vaatekaappi pullollaan. Odotan siis innolla keväisiä kelejä, kun kengiksi riittää avokkaat ja alle voi pukea vain kauluspaidan ja farkut. Mielellään ne harmaat. Katsotaan mitä keksin 🙂 Vaaleanpunaisen värin plussa on se, että se luo kaunista hehkua kasvoille. Haalea vaaleanpunainen on kyllä hankala väri monelle, koska väärällä omalla värillä se saattaa olla aika lailla epäimarteleva. Mulla on oliivi-iho keltaisella sävyllä, ja tukanvärikin on omasta taka aika tumma, tummat kulmat vielä korostavat tätä. Suomalaiselle punapigmenttiselle iholle vaaleilla hiuksilla en ko. väriä kyllä lähtisi suosittelemaan kuin todella pienissä määrin. Siinä missä tummalle vaaleanpunainen luo hehkua kasvoille, vaaleaihoiselta ja vaalealta se vie sen kyllä pois. Äiti jätti siis suosiolla takkia kokeilematta, minä vein kassan kautta kotiin.

IMG_9602-001IMG_9525-001 IMG_9507-001Pariisista ei selvitty kommelluksitta, mutta onneksi kuitenkin ehjin nahoin ja täysin omaisuuksin. Hilkulla se toki oli. Olimme Ooperatalon lähellä kävelemässä ja ihailemassa, kun ykskaks meidät ympäröi molemmin puolin kaksi nuorta naista karttojen kanssa. ”Do you speak English?”. Tunsin naisen käden kyljelläni, ja ehdin juuri sanoa äidille ”pidä kiinni sun laukusta”, samalla kun käännyin ympäri. Naisella oli kädessä kartta, jota hän piti vähän hassusti. Riuhtaisin kartan häneltä pois, ja mikäpäs se siellä alla? Simbuskan nassuhan se siinä. Tuijottelee mua mun puhelimen kuoren takakannesta. Joka on tämän naisen kädessä. Nappasin sen pois ja kiljuin naisille kovaan ääneen sanavarastoni ne ei-niin-kauniit osastot läpi. Äitini oli ihan häkeltynyt. Koko juttu kävi ihan salamannopeasti. Mä pidän aina Chanelissa mun puhelinta siinä takataskussa. Chanel on aika tiukka laukku, eikä takataskuun pääse ihan helposti, saatika sitä edes näe, kun laukku roikkuu tuolla lailla kainalossa. Euroopan suurkaupunkien taskuvarkaat ovat sen verran harjaantuneita kuitenkin näissä jutuissa, että tietävät tasan tarkkaan näiden suosittujen laukkumallien taskujen paikat ja ”helpot” kohteet.

Meidät uhrikseen valinneet romanitaustaiset naiset lähtivät tyhjin käsin aarreretkeltään, mutta lähellä se oli. Jotenkin Lontoossa asuessa on oppinut olemaan aika harjaantunut taskuvarkaiden varalta, ja reaktioaika alkaa olemaan selkeästi olympialuokkaa. Äitini ei ehtinyt edes tajuamaan mikä tilanne on käsillä. Moni kokemattomampi turisti tuossa tilanteessa varmasti ennakkoluulottomasti lähtisi opastamaan kartalta näitä ihmisiä, samalla kun taskut putsattaisiin aika perusteellisesti. Siitä kun naiset lähestyivät meitä siihen, kun puhelimeni oli toisen kädessä, meni n. 5 sekuntia, jos sitäkään. Pidin reissun loppuosan puhelinta visusti farkkujeni etutaskussa ja olimme maman kanssa hieman vainoharhaisia. Metrossakin jos tunsimme jonkun osuvan meihin, hypähdimme varmaan puoli metriä ilmaan, ennen kuin repesimme molemmat nauruun.

Pakko sanoa, että voittoisa fiilis jäi tilanteesta ja olin kauhean ylpeä, että jostain tuolta syvyyksistä tuli moinen reaktio. Ei siinä, mutta seuraavana päivänä kun olimme Zara Homessa, tunsin jonkun osuvan laukkuuni, ja edellisestä vielä hieman shokissa olevana nappasin laukkuni heti kainalosta syliin. Ja kas, taas takanani seisoi romanitaustainen nainen, ja tuo Chanelin flap -osa oli auki. Tuota lukkoa pitää pyörittää, jotta laukku aukeaa, se ei ihan itsekseen paukahtele auki. Meinasi savu nousta korvista siinä vaiheessa.

Tiedossahan se on, että Euroopan suurkaupungeissa on kamala rikollisuus tällä hetkellä. Lontoossakin on multa suoraan käsistä yritetty viedä puhelin, mutta jotenkin joka ikinen kerta mulla nousee karvat pystyyn ja ainoana ajatuksena on ”millä vitun oikeudella?!”. Mä en ymmärrä enkä hyväksy varastamista millään tasolla, vaikka jonkun elämä olisi siitä kiinni. Faktahan on se, että nämä eurooppalaiset rikosjärjestöt rakentuvat niin, että hierarkiassa ylhäällä on se pari jehua, jotka käärii isot rahat, ja erinäisiin Euroopan kaupunkeihin raahataan huikea määrä Romaniasta, Bulgariasta ja Turkista ihmisiä, joiden passit viedään pois ja laitetaan nämä ”töihin” kadulle ansaitsemaan näitä passeja takaisin. Jotenkin ihminen, joka vie ruokaa syödäkseen maksamatta vielä menee mun oikeustajunnasta, mutta tämä ei sitten ollenkaan.

Mungo vaiheessa 2

IMG_9591-001

Euroopassa (ja miksei muuallakin) matkustaville suosittelen oikeasti todella vahvaa vigilancea kaupungeilla liikkuessa. Muutama neuvoni, joista osa aika itsestäänselviä kieltämättä: 

– Ottakaa matkaan sellainen laukku mukaan, jonka varsinaiseen osaan pääsee todella vaikeasti. Esim. pyöritettävä lukko / vetskari jne. Ei missään nimessä mitään Neverfulleja, joita ei saa kiinni ollenkaan. Ja pitäkää niistä laukuista oikeasti kiinni. 
– Älkää pitäkö mitään arvokasta takin taskuissa tai takataskuissa. Ne lähtee sieltä salamana. Hyvä paikka on farkkujen etutasku. Kireässä taskussa puhelimen tuntee koko ajan, ja sitä ei kukaan saa sieltä ilman, että huomaat.
– Varokaa turistipaikkoja ja ruuhkia. Ruuhkaisessa metrossa olen omin silmin nähnyt enemmän kuin kerran varkausyrityksiä ja onnistumisia. Ihmismassan paineessa kun ei heti tunne, että joku on sun laukussa. 
– Jos teiltä tullaan kyselemään ohjeita jne. niin hälytyskellojen on hyvä soida. Varsinkin jos ihminen tulee aika iholle.
– Älkää herranjumala antako ihan kelle tahansa puhelinta / kameraa, jotta saatte ryhmäkuvan itsestänne. Mä jätän ihan suosiolla väliin kaikki sellaiset ”want me to take a picture?” -ehdottelijat. Saatan itsekin joskus pyytää jotakuta ottamaan kuvan, mutta yleensä yritän tarkkailla, että kyseessä on joku turisti, eikä turistipaikoilla pyörivät rikolliset 
– Lontoossa esimerkiksi iso ongelma on tällä hetkellä pyörävarkaat. Mä kävelin tuossa kouluuni pari vk sitten yksi päivä, ja vastaan pyöräillyt mies yritti napata puhelimen kädestäni. Pidin onneksi kaksin käsin sattumalta kiinni, ja hän ei saanut sitä. Kolautti mua vaan rintaan ja sai horjahtamaan. Tällaisia tapauksia on ollut lukuisia ja lukuisia. Joten, jos kävellessä naputatte puhelinta, katsokaa, että pidätte siitä hyvin kiinni, ja olkaa varuillanne.
– En suosittele messengerejä / yliolan-laukkuja. Pitkän hihnan päässä olalla roikkuva pikkulaukku on varkaan suosikki. Varsinkin pyörä/skootteri -varkaan. Siitä vaan hihnasta kiinni ja avot. Pelottavaa näissä on myös se, että vauhdissa kun joku kiskaisee sulta laukun, saatat horjahtaa, ja pahimmassa tapauksessa vielä autotielle ja auton alle. 

Eikä tässä tarvii olla edes ulkomailla. Forumin S-Marketissa sain kerran kassajonossa kiinni kolmikymppisen naisen käsi mun käsilaukussa. ”Vahingossa” my ass.

Olkaa siis oikeesti varovaisia ja pitäkää tavaroistanne huoli. Mutta ennen kaikkea, reissuun lähtiessä, hankkikaa matkavakuutus JA matkatavaravakuutus, ja jos tilanne sattuu vastaan, että joku yrittää teiltä ryöstää jotakin, laittakaa oma henki ja terveys etusijalle. Puhelimen saa aina uuden, ja lompakon, ja laukun ja kaiken muun rojun, minkä joku pitkäkynsinen saattaa haluta. Henkeään ei saa takaisin, jos se lähtee.

Ihmettelin aikanaan viime vuonna Barcelonassakin sitä, miksi mulla on kännykät ja kello hukassa, mutta lompakko, laukku ja muut korut tallessa. Olen jälkikäteen todennut, että todennäkösesti mä olen itse antanut ne pois. Hengestäni / vapaudestani / ties mistä neuvotellessani. Muistikuvia on edelleen pyöreä nolla ko. tapahtumasta, mutta kuulostaa todella ”minulta” sellanen ”ota mitä otat, älä satuta” -lähestymistapa. Ja suosittelen sitä kyllä kaikille muillekin 🙂

Mutta jos, JOS tilanne tulee vastaan ja joku päätä lyhyempi naikkonen yrittää kähveltää rakkaan puhelimenne keskellä aukiota täynnä ihmisiä päiväsaikaan, niin älkää toki kynnysmatoksi heittäytykö, vaan olkaa hereillä ja pankaa hanttiin. Maalaisjärjellä tilanteen arvioiminen, ja mahdollisimman nopea sellainen voi pelastaa joskus sekä omaisuuden, että hengen!

Mitäs tykkäsitte tästä vaahtokarkkiasustani? 🙂 Positiivista ja vähäongelmaista tiistaita kaikille!

*Kuva Nelly.comin sivulle toteutettu yhteistyössä Nelly.comin kanssa ja sisältää tuotesijoittelua :)*

Psst!! Nellylla on käynnissä mahtava Fashion Week -kamppis, jossa tämän viikon ajan joka päivä esitellään uusi fashionista ja luodaan hänen muodikkaan kaupunkinsa mukainen tyyli. Tänään on vuorossa ahh-niin-ihana kotikaupunkini Lontoo ja upea Georgie Wass 🙂 Lontoon katutyyliin sopivat vaatteet on tänään siis -40 %!! Eilisen New Yorkin voi vielä käydä tsekkaamassa sivuilta myös! Kampanjasivulle pääsette TÄSTÄ! Alennettujen vaatteiden lisäksi kampanjoista saa paljon tietoa mahtavien suurkaupunkien muodikkaista vierailun arvoisista paikoista 🙂

Desktop1

Kommentit (128)
  1. Hyvä, että toimit nopeasti! Tuo varasteleminen on kyllä ihan raivostuttavaa!!

    Itse kun asuin Roomassa niin totuin pitämään kyllä laukustani aina hyvän huolen. Minä kyllä käytin oikeastaan aina crossbody -laukkua, vain vetoketjullista, ja AINA laukkua vartalon etupuolella ja varsinkin metrossa puristin aina nyrkillä laukkua vetoketjun alkukohdan ympäriltä.

    Siellä riesana on puukoilla varustetut varkaat.. sitäkin kuulin siis tapahtuneen, että poistuttiin ruuhkaisesta metrosta ja laukun pohja oli puukotettu auki ja sisältö siis poissa. Vaikka kannatankin omien puolien pitämistä ja puolustautumista, niin kannattaa aina muistaa myös sellainen varovaisuus, että varkailla voi olla mukana juurikin esim. puukkoja joita saattavat käyttää laukkujen lisäksi ihmisiinkin. 🙁

    Vaikka kyllähän se varkauden uhriksi joutuminen ketuttaisi. Ihan suunnattomasti. Mutta tavara on kuitenkin korvattavissa jos terveyden ja tavaran väliltä pitää valita.

    Onneksi sulla oli onni onnettomuudessa ja nopeat refleksit pelasti ikävältä tilanteelta!

    1. Juuri näin. Ihan kynnysmatoksi ei rikollisuudelle tarvii ruveta, mutta uhittelemaan tai taistelemaankaan ei kannata. Varsinkin jos varkaus olisi sattumassa yöaikaan jossain, eikä paljoa ihmisiä ympärillä. Varovaisuus ennen kaikkea, tavarat vasta paljon sen jälkeen 🙂

  2. Taskuvarkaat osaa kyllä olla häikäilemättömiä, onneksi ei saanut teiltä vietyä mitään! Itse oon suurissa kaupungeissa lähes vainoharhainen, ja metrossa sekä turistirysissä liikkuessa pidän kyllä laukusta visusti kiinni 😀 Hyvä vinkki on myös se, ettei pidä kaikkia rahojaan/ korttejaan samassa paikassa, vaan laukussa on helpommin saatavilla vain joku pussi, jossa on muutama kymppi käteistä ja loput rahat sitten ovat jossain monen vetskarin takana laukun taskuissa. Ranskassa nuo romanit osaavat kyllä järjestään sellaisen härdellin ympärilleen, ettei edes huomaa, missä kohtaa tavarat häviävät, joten liika varovaisuus ei todellakaan ole pahaksi.

    1. Jjjep. Mulla on itse asiassa aina matkakukkaro, jossa on jotain alle 50 e, ja sitten varsinainen lompakko 🙂 Mutta hyvä vinkki tuokin!! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *