Viimeinen lumiasu? // Lempäälä

Tiedättekö mitä mä toivon? Että nää on vikat lumiset kuvat hetkeen!! Täällä nimittäin on olkkarissa kaksi matkalaukkua auki keskellä kaikkea, ja kaksi epätoivoista viime hetken pakkaajaa yrittää pakata kamoja kymmenen päivän lomaa varten! Jess, säätiedotus näyttää Arabiemiraatteihin +30 astetta, aurinkorasvat ja uikkarit on pakattu, ja nyt pohditaan, mitä muuta sinne pitäisi ehkä vielä muistaa ottaa mukaan. Ja joo, oon vähän optimisti ton lumettomuuden suhteen, mut kymmenessä päivässä kaikki on mahdollista 😀 Eikö? Tuli hieman muutoksia viime hetkellä matkaan, kun Jenni on hieman kipeänä ja päätettiin olla ottamatta mitään riskejä ja samalla antaa Jennille rauha parantua, joten flipattiin matkasuunnitelma niin päin, että ensin Dubai pari päivää ja sitten vasta Ras al Khaimah. Oltiin ajateltu alun perin jättää Dubain hotellin varaaminen siihen, että varattais se Ras al Khaimahissa sitten kun Jenni ja miehensä ovat täysin kyllästyneitä meihin tai ylipäätään fiiliksen mukaan. Kun ei ollut hotellivarausta, niin oli helppo vaihtaa suunnitelmia. Tosin hotellin varaaminen Dubaissa ei oo koskaan helppoa. Mä valkkaan sieltä yleensä sen 5 tähteä ja tietyn ylärajan hinnalle ja sit väännetään kättä miehen kanssa, kun sillä on järki päässä ja mä huitelen universumissa, jossa järki ja ”mähaluun” ei aina kohtaa. Ja sit meillä on yleensä 23 hotellia, jotka on samassa hintahaarukassa ja on mahdoton valita. Toisaalta on tutut ja turvalliset hyväksi koetut, mutta miksi mennä niihin siis uudelleen, kun on kerta jo koettu ne? 😀 Toisaalta on kivannäköiset, muttei tiedetä, onko ne oikeesti kivoja. Päädyttiin todella villiin korttiin, joka on parhaassa tapauksessa ihan mieletön ja pahimmassa vähän jännä. No, katotaan 😀 

Oon joskus vaihtanut hotellia n. tunnin oltuani hotellissa. Ja se oli kokonaan maksettu. Mentiin siskon kanssa Koh Taolle ja olin varannut meille tosi kivannäköisen hotellin. Se oli aivan hirveä!! Jo matkalla sinne ihmeteltiin millaisella alueella hotelli oikein on, sillä se oli kaikkea muuta kuin kivalta vaikuttava hotellialue. Ympäri rinnettä olevat bungalowit oli kuvissa kivannäköisiä, mutta niille siirtyminen oli yks kuolemanriski ja kun meidän kamat tuotiin golfkärryllä lähelle ja sitten sinne bungalowiin piti mennä saakelin epäluotettavaa höttöstä puurakennelmaa pitkin, alko jo vähän jännittää. Se hotelli oli superjyrkässä vuorenrinteessä, silleen, että altaalle olisi pitänyt kavuta alas todella epäilyttäviä polkuja ja ylös kiipeäminen olis vaatinut oikeesti varmaan puoli tuntia vähintään. Kiva jos satuit unohtamaan jotain huoneeseen 😀 Ei siinä, se on ihan normaalia Taolla, mutta tuo oli ihan poikkeuksellisen villi paikka. ”Villan” nähtyämme olimme jo hieman jännittyneitä, mutta kun pääsimme sisälle, oli olo suorastaan ruskea. Huone oli pikkuruinen, kaksi sänkyä vierekkäin ja sitten WC, johon ei ollut edes ovea. Edes matkalaukkuja ei olisi saanut kunnolla auki lattialle, huone oli todella epäsiistin oloinen ja muistan ikuisesti kuinka silloin ehkä 15-vuotias (äärimmäisen hyönteis/hyttys yms.-kammoinen) siskoni katsoi minua silmät suurina ja mietti mihin hän uskaltaisi istua. Se oli aivan hirveä läävä.

Iskin data roamingin päälle, otin ensimmäisen semi järkevän hotellin yhteystiedot ylös, soitin respaan, pyysin hakemaan meidät ja laukkumme ja lähdettiin aivan saakelin äkkiä sieltä. Vastaanotossa jotain marisivat ja ilmoittivat, että veloittavat koko asumisen. Totesin kylmänviileästi, että siinäs yrittävät. Otin matkalla kuvia hotellilla ja ”polulla” yms. ja reklamoin koko paskan saman tien hotellivarauspalvelulle. Sain rahani sitten takaisin pienen väännön jälkeen. Siinä vaiheessa kun jätimme ko. hotellin, emme kyllä välittäneet, vaikka ne rahat olisivat jääneet sinne. Thaimaan hintataso kun ei ole kovin korkea ja ei todellakaan aiottu pilata lomaamme asumalla sellaisessa pelottavassa läävässä. Olin tuolloin jo melko kokenut matkustaja, mutta muakin olisi pelottanut nukkua siellä 😀 Saati mun nuorta siskoa. Googlaamani hotelliin päästyämme en suostunut varaamaan huonetta ennen kuin näin matkat bungalowille ja sen sijainnin rinteessä ja kaiken mahdollisen. Sen jälkeen sitten olikin sangen onnistunut loma, vaikka rehellisyyden nimissä Koh Tao ei suurta vaikutusta tehnytkään.

No, toivottavasti Dubai-hotellimme ei mene samanlaiseksi seikkailuksi. Mulla on matkabudjetissa aina sen verran ylimääräistä laskettuna, että tarpeen vaatiessa hotellin voi vaihtaa tai jotain muuta ennalta-arvaamatonta voi tapahtua. Esim. viime matkalla sairaalakuluja kerääntyi puolentoista tuhannen euron edestä. Toki matkavakuutus ne korvasi, mutta se nyt vaan on yksi esimerkki siitä, että joskus saattaa tulla tarve jollekin odottamattomalle menoerälle. Ja siinä vaiheessa ku oot maksanut kalliista matkasta, niin et halua pilata osaa siitä sillä, että inhoat syvästi hotellia tms. Budapestissa meillä taas kävi niin, että kun olimme jo Vivianin kanssa paikalla, varaamamme apartment ei ollutkaan saatavilla jonkun ihmeellisen sotkun takia ja sillonkin joutui vaatimaan rahojaan takasin. Siellä me istuimme aamulla kahvilla matkalaukkujen kanssa valitsemassa hotellia ja kun hotellit ei tunnetusti välttämättä oo halvimpia just samana päivänä varattuna 😀 No, hyvin meni loppujen lopuksi sekin. Eli hyvillä mielin kohti Dubaita 😀

Asuna tällä kertaa mun tuo uusi lemppariponcho yhdistettynä sinisiin farkkuihin, kamelinvärinen Burberryn takkini ja samaa sävymaailmaa laukku ja saappaat. Hyvin simppeli perusasu joka päivään, mutta tykkään aina vaan vuosienkin jälkeen tuosta väriyhdistelmästä.

CLUB MONACO poncho
BURBERRY takki
LEE farkut
TORY BURCH saappaat
LOUIS VUITTON laukku
SOFTGOAT neule ponchon alla

Mikä on ollut teidän jännittävin hotellikokemus? Kertokaa ja tehkää mun pakkausillasta vähän hauskempi! Ja jos luette tätä vasta huomenna, niin kertokaa silti, se on hauskaa matkaviihdettä sitten 🙂

Ja mitä mieltä olette tästä asusta? 

Kommentit (5)
  1. Mun jännittävimmät kokemukset on olleet hostellit ja retkeilyhuoneet ! 😀 Mä itse olen henkeen ja vereen elämysmatkustaja ja sen takia en juurikaan käytä hotelleja, vaan enemmän telttoja, mökkejä ja hostelleja. Se aina jännittää, monenko kanssa huoneen saa jakaa ja mistä maista he on. Samalla niin mielenkiintoista! Matkustan eniten pitkin Norjaa, mutta siellä on tullut tavattua kyllä ihmisiä ympäri maailmaa huonekavereina.

  2. Ateenassa ja Santorinilla matkustaessa varattiin etukäteen halvalla residenssit ja loppuenlopuks oltiin ihan huikeissa lukaaleissa. Eli joskus kuvat ei tee oikeutta näinkään päin! 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *