WONDERFUL WEEKEND

Mungolife

MITEN IHANA VIIKONLOPPU! Ajoittain osuu sellaisia viikonloppuja ja päiviä, kun kaikki on vaan aivan ihanaa. Mun viikonloppu alkoi perjantai-aamulla, kun siskoni toi ensin pojat minulle pitkäksi viikonlopuksi ja rakas ystäväni Viivi saapui Suomeen ja luokseni viikonlopuksi. Poikaystävä on reissussa pitkän viikonlopun, mutta aika ei todellakaan ole käynyt pitkäksi. Kaksi vuorokautta rakkaan ystäväni kanssa kaikkea höpistessä, tyttöjen spa-iltaa pitäessä ja pörröisten poikien kanssa leikkiessä olivat ihanan rentouttavat ja iloiset. Tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen jatkuu dissertationin naputtelu, joka on huomattavasti mieluisampaa nyt kun toisen säären päällä tuhisee Jedin kuono ja oikeaa lonkkaa lämmittää vieressä tuhiseva Simba. Voi pojat. 

Eilen mulla oli vaan niin onnellinen olo. Toki sen olisi kruunannut, että olisi voinut mennä nukkumaan oman rakkaan kainaloon, mutta muuten päivä oli jotakuinkin täydellinen! Aamulla rakas Suomeen rantautunut Vivian Valpuri saapui aamupalalle ja tyttöjen kesken jaettiin iloja ja huolia herkkuaamupalan äärellä. Powerwalk lähipostiin auringonpaisteessa ja höpöttelyä kotisohvalla kahvia siemaillen. Kävimme tutustumassa foamrollerin toimintaan iltapäivällä, ja sitten ilta menikin geelilakkauksia toteutellessa, eri meikkejä testaillen ja Kabukissa herkutellen. Kyllä elämä on vaan aika kivaa.

WHAT A WONDERFUL WEEKEND! Sometimes you just get to have those weekends, when everything is wonderful. My weekend started on Friday morning, when my sis brought our boys over for the long weekend. My boyfriend is overseas, so it was great to have some company. In addition my best friend came over for the weekend, so I spent the last two days in some great company relaxing, talking and having a spa night with my best friend :) I just felt so happy yesterday. The day was great through and through.



Viikonlopun teemana on ollut koiraystävien ihanuus. Olen nauranut ääneen tuolla ulkona näiden mellastukselle ja sydämeni on täysin sulanut uudestaan ja uudestaan kun Simba löysi elämänsä rakkauden Viivistä. On jotenkin mieletöntä seurata, miten kumpikin pojista on ihan oma persoonansa. Simba on aina ollut herkkä, hellä ja jotenkin todella "syvällinen" koiraksi. Korva heiluten kuuntelee aina ja on jotenkin niin sympaattinen ja tarkkaavainen ja superherkkä kaikin puolin. Se kiipeää syliin, tuijottaa sua silmiin ja kun katsot takaisin, voit melkein nähdä sen pienen läppävikaisen kultaisen sydämen noista mantelisilmistä. Jedi. No Jedi on ihan erilainen. Se on koko ajan vauhti päällä, touhuaa koko ajan jotain ja on hirveä vauhti päällä aamusta iltaan. Silloin kun ei nuku maailman suloisimmin pää jollakin koristetyynyllä. Ulkona noiden kanssa on ihan oma show. Simba kävelee uljaana ja arvokkaana eteenpäin, Jedi ingahtelee joka puolelta Simban reitille, yrittää leikittää tai yksinkertaisesti vain häiriköi. Kotona sama show jatkuu. Herkkiä hetkiäkin saa todistaa. Pusuja vaihdetaan kuin suurimmatkin rakastavaiset, ja rallia mennään asunnon päästä päähän toisiaan jahdaten. Ihania pikkupalloja, joista saa kyllä ammennettua energiaa itselleen ihan loputtoman määrän.

Simba on yleensäkin sellainen, että tykkää kaikista ihmisistä. Tätiini sillä on ihan poikkeuksellinen suhde. Kun tätini tulee käymään, Simba on heti kiinni hänessä, seuraa kaikkialle ja haluaa koko ajan olla sylissä. Se palvoo tätiäni. Olikin ihan sydäntäsärkevän suloista huomata, miten Simba rakastui Viiviin täysin. Ovathan nämä toki ennenkin nähneet, mutta kun Viivi on jo pitkään asunut ulkomailla, niin kohtaavat harvakseltaan. Nyt tuo minun kultakimpaleeni löysi koko ajan tiensä Viivin syliin ja "suojeli" tätä Jediltä, eikä päästänyt Jediä Viivin syliin. Onnellisena siinä vaan istui ja tuijotti Viiviä ja nukahteli syliin. On niin mielenkiintoista, miten koira vaan valitsee itselleen ihmisen, josta pitää täysin rajattomasti.

En ikinä erottaisi poikia enää toisistaan, enkä kyllä voisi viedä heitä perheeltäni. Perheeni elämän keskipisteenä on nimittäin pari häntää ja neljä paria tassuja. Enkä kyllä toisi pikkuisia Kampin sykkeeseen kerrostaloon, kun heillä on mahdollisuus temmeltää pellolla, metsässä ja omakotitalon takapihalla. Sinne ne kuuluvat. En olisi koskaan ajatellut Simbaa ottaessa, että se ei asuisi kanssani. Nyt tuntuu vaan niin oikealta ratkaisulta, että se saa aina joka päivä rajattoman määrän rakkautta perheeltä ja saa elellä herrana luonnon lähellä. Seitsemänvuotias charmantti pikkuherra on kyllä ansainnut jokaisen metsälenkin ja tuon lämpimän talon stabiliteetin. Välillä on kuitenkin mielettömän kiva havahtua yöllä siihen, kun pienet kynnet napisee parkettia vasten tai kun jalkopäähän käpertyy kerä lämpöä ja tuhinaa. Voi että mulla on näitä asioita ikävä.




The theme of the weekend has been dogs and how great these little creatures are. I've been laughing out loud to these two furry ones. Simba and Jedi have such different personalities, it's amazing to witness their interaction. I just laugh out loud most of the time with these guys. Simba is such a tender, soft and lovely personality, so very sweet through and through. He just moves his ears when he's listening, and always looks as if he really understands everything. He is just one of those little fellas that climb on your lap and stare in your eyes and you can see all the way to the little golden heart that beats inside. He's just the most amazing little guy I've ever met. Jedi on the other hand is like having Red Bull on IV all the time. He fills you up with energy. He has this look of a menace, and he surely acts like it :D He loves to tease Simba and to challenge everyone around, playfully doing something he knows he's not supposed to. But when he gets tired, he looks like a little angel, lying somewhere, his head on a pillow. So sweet, such a little devil. I love these guys. 

Simba love everyone, but he has an exceptional relationship with my aunt. He just adores her. Whenever she comes over, he is all over her. He wants to sleep in her lap, follows her everywhere and just is attached at the hip to her. It was almost heartbreaking to see Simba fall in love with Viivi the same way. It's so amazing to see how my dearest friend and my little baby were like soulmates. He looked like the happiest animal on the planet when he just sat in Viivis lap and stared at her. It's so interesting how a dog chooses so randomly who they absolutely adore. 

I would never ever separate the boys or take them away from my loving family. I wouldn't move them to a centrally located flat, when they can live near a forest with a loving family and all the room to play around they can ever dream of. Even though I know they have the most lovely life with my family, sometimes it's so great to wake up in the middle of the night to the sound of little paws against the floorboards. To feel little body curl up at your feet and taking in a deep breath. And to write this post with Jedis head on my lap and Simbas whole body glued to my side. God I miss these moments sometimes. 

Koirat on opettaneet kyllä niin paljon, että en osaisi edes kuvitella elämääni ilman. Tärkeimpänä kyllä on oppinut asettamaan toisen hyvän olon ja tarpeet omien haluamisten edelle. Vaikka haluaisin jokaikinen päivä kuulla tuon tuhinan, joka nyt ympäriltäni kuuluu, on meidän pojilla liian hyvät olosuhteet tuolla Vantaalla. Luin tuossa juuri taannoin yhden parhaista quoteista ikinä. "Be the person your dog thinks you are". Siinä on kaikille aika hyvä tavoite elämään.

Tämä on nyt vähän erikoinen asupostaus, mutta olkoot. Viikonloppu on nimittäin ollut kaikkea muuta kuin asuorientoitunut, ja sellaisena myös jatkuu huomisiltaan :) Asusta sen verran, että about tuolta olen nyt näyttänyt kolme päivää. Kävimme torstaina ystävien kanssa katsomassa uuden Avengersin (loistava, as always) ja siitä lähtien olen mennyt tällä mukavuuslinjalla. Farkut, perusteeppari, tennarit ja tuo ylimuhkea pitkä COSin takki. Eipä näihin rentoihin viikonloppuihin muuta tarvitse. Takki jakanee mielipiteitä, mutta itse tykkään kovasti sen liioitellusta ylisuuresta muodosta.

Mitäs te tuumaatte tästä asusta? 

I don't think I've learned this much from anything or anyone else in my life. You just learn to put your own wants aside and just do what's best for these little innocent and loving little furballs. One of my favourite quotes nowadays is "be the person your dog thinks you are". It's quite a good aim for anyone don't you say? 

This post has been so much about Jedi and Simba, but what do you think of my extremely oversized outfit?

Ihanaa sunnuntaita rakkaat lukijani! ♥

Have a lovely Sunday my lovely readers! ♥

 

 

 

Kommentit

Rosita (Ei varmistettu) http://siipienhelinaa.blogspot.com

Ihana hyväntuulenpostaus :) Meillä on koirien luonteet menneet hyvin yksiin teidän koirien luonteiden kanssa ja juuri niinpäin, että vanhempi on (ja on aina ollut) se paljon ajattelevaisempi ja kävelee ulkonakin eri tavalla kuin nuorempi, joka touhottaa kaikkialla. Molemmat ihania persoonia, mutta täysin erilaisia. Onneksi tulevat kuitenkin hyvin toimeet ja pusuja vaihdetaan usein <3

Anna (Ei varmistettu)

Simba kun oli ensimmäinen ja ainoa koira pitkään, on jotenkin niin mieletöntä huomata tuo ero :) söpöjä pikkuisia molemmat ja hauska kuulla, että teillä saa nauttia samanlaisesta tohinasta :)

***

Toi Jedi on niin huvittava :D Jotenkin siitä, sen naamasta, ilmeestä ja kaikesta näkee millainen touhupakkaus ja pieni kelmi se on, ihana! :))

Anna (Ei varmistettu)

Jep :D Ilkikurinen ilme ja otus :D

Hemppe (Ei varmistettu)

Ihana postaus, tuli kyllä niin hyvä mieli ! :) suloiset pojat

Anna (Ei varmistettu)

Kiva kuulla, kiitoksia :)

satulotta (Ei varmistettu)

Nenän contouraus on kyllä mennyt pahasti pieleen, se korostaa tuota "kyhmyä". Siitä kohtaa kannattaa siveltimellä mennä niiden yli suoristaen eikä sivuilta mukaillen niiden muotoa. Tämän tiedän siiitä, koska itsellänikin on tuommoinen :) toivottavasti et pahastu! :D muuten tosi hyvä meikki, kuten aina!!

Anna (Ei varmistettu)

Miksi mun pitäisi piilotella persoonallista piirrettä kasvoissani? Minä kun pidän nenästäni, se on kaunis.

satulotta (Ei varmistettu)

Apua, ajattelin jotenkin ihan automaattisesti näkökulmasta, että haluat häivyttää sitä, koska ite teen niin ja oon oppinu siihen kikat! :( :D toivottavasti et pahastunut. Mutta joo ei todellakaan tarvitse sun mitään peitellä, ehdottomasti kauneimpia naisia ketä tiedän! Jätän yleensä sun blogiin positiivisia kommentteja, joten harmi kun sain ton kommentin kuulostamaan noin pahalta.

Anna (Ei varmistettu)

Eipä mitään :) Musta on aina jännä, miten jotkut kokee, että asioita täytyy piilotella. Tuollainen se nenä on, mitäpä sille mitään tekemään :)

Marsu (Ei varmistettu)

Päin vastoin, näytät muodikkaalta!

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia :) Ja niinpä, pitäisi ehdottomasti olla useemmin tällaisia :)

Krista (Ei varmistettu)

Toi takki on kyllä ainaki mun makuun, ihana everyday-asukokonaisuus! Ja suloisia tassuttelijoita nuo kaksi :)

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia :)

Aura (Ei varmistettu)

Nyt on taas pakko kommentoida! Ihan super söpöjä noi teidän koirat ja, mikä hauskaa, että meillä menee koirien luonteet aika saman kaavan mukaan. Pikkunen on vilkas ärräpärrä, joka ei ole hetkeäkään paikallaan ja vanhempi taas on ylväs, rauhallinen ja kaikille ystävällinen

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia :) Ja onkohan tämä joku yleinen isoveikka/pikkuveikka-piirre koirissa :D

Mia (Ei varmistettu) http://dddoblevida.blogspot.com

Oli aivan ihana postaus lukea ja sai ensimmäisen kerran vasta kommentoimaan, vaikka pari vuotta blogeja seurannutkin. On nää karvaiset ystävät niin ihania, ikävä tuli omaa tapausta siellä Suomessa, kun Madridin vaihdon vuoksi ensimmäistä kertaa kuukausia erossa. Täytyy varmaan kirjoitella omasta tassuttelijasta myös tän inspiroimana :)

Anna (Ei varmistettu)

Voi miten kiva kuulla, kiitoksia :)

Pakko kommentoida, ihan tuli itku tuota Simba-kappaletta lukiessa, kun tässä sohvalla vieressä tapittaa silmiin siskoni kohta 4-vuotias cotonpoika :') Ei-eläinrakkaat ei edes ymmärrä sitä pyyteettömän rakkauden määrää, mitä noilta pieniltä karvapyllyiltä saa.
Ihanat kuvatkin postauksessa! :)

Anna (Ei varmistettu)

Se onkin meidän oma pikku salaisuus :)

Annukka (Ei varmistettu)

Miten on mahdollista että olet jo jättänyt lopputyösi "raakileversion" ohjaajallesi, mutta vielä parhaillaan keräät aineistoa kyselytutkimuksella fb:ssä?

Anna (Ei varmistettu)

Olin jättänyt ensimmäisen luonnoksen osasta lukuja kommentoitavaksi. Analyysi on kesken ja siihen keräänkin tukevaa dataa kulutuskäyttäytymisestä.
Oikeuteni lienee kuitenkin kirjoittaa disseni vaikka alusta loppuun viimeisenä päivänä eikä järjestykseni tai aikatauluni pitäisi kyllä mielestäni olla kellekään muulle kuin ohjaajalleni kovin tärkeää :D

Rivien välistä lukeminen ja mitenhaluaa-ymmärtäminen on toki iso riski kun lukee blogia kuin Piru Raamattua ;)

lillamy (Ei varmistettu)

IHANAT <3 Mulla on niiin kova koirakuume!

Anna (Ei varmistettu)

:)

Anna (Ei varmistettu)

Jonkun verran joo, teen meikkipostauksen jahka pahin dissekiire hellittää :)

Anna (Ei varmistettu)

Kiitoksia :) On maailman kuuliaisin luonne, mutta haukkuherkkä, niin en tiedä onko paras vaihtoehto kerrostaloon :/

Mixed

Ihana kuulla koiristakin välillä :) Täällä on hirmuinen koirakuume päällä, ja esseen kirjoittamisen sijaan olenkin käyttänyt päivän kirjoitellen welsh corgi -kasvattajille... Simban ja Jedin kuulumisia ja kuvia olisi mukava löytää blogista useammin, vaikka eivät sun luona asukaan!

Anna (Ei varmistettu)

Hahah :D Hups :D Eiköhän niistä tässä kesällä tule enemmänkin tarinoita :)

Kommentoi