Ladataan...
Mungolife

Kirjoitin tuossa pienen avautumisen IG-storyihini reilu viikko sitten ja tarkoitus oli tehdä siitä mielipidemaanantain postaus, varsinkin koska moni toivoi siitä postausta asian tärkeyden takia. Viime maanantaina se jäi lähtökiireiden aikaan, mutta nyt sille on aikaa :) 

Toissa viikolla joutui taas lukemaan yhdestä tuhkarokkotapauskesta Suomessa, mitä ei tarvitsisi olla. Ottamatta kantaa siihen nimenomaiseen tapaukseen ja siihen, eteneekö se epidemiaksi vai ei, asia herätti mussa ajatuksia ja raivoja ja saamistani IG-viesteistä päätellen asia on todella monille samoja tunteita herättävä. Toivon, että bloggaajana voin hieman vaikuttaa joidenkin ihmisten ajatuksiin asian tiimoilta. Onneksi sain hieman rauhoituttua asian tiimoilta, sillä sain niin paljon fiksua ja hyvää palautetta asiassa ja selkeästi enemmistö on järki päässä tässä asiassa. Valitettavasti kaikki eivät ole, ja näissä talkoissa tarvitaan kaikkia, tai ainakin lähes.

Mä en tiedä mitään sen tyhmempää kuin se, että jättää lapsensa rokottamatta typerien syiden takia. Mä oon syntynyt Uzbekistanissa ja tullut Suomeen 4-vuotiaana, mikä tarkoittaa sitä, että mun varhaislapsuuden rokotushistoria on lähinnä äitini ja isäni muistojen varassa. Niinpä mulle on vuosien varrella annettu varmuuden vuoksi parit rokotukset uudelleen. Kun lapseni syntyi, oli mulle itsestäänselvää, että hänet rokotetaan valtakunnallisen rokoteohjelman mukaisesti. Ja niin ollaan menty. MPR-rokotteen ja vesirokkorokotteen sai varhennettuna reissujemme takia ja lisäksi Dantelle on pistetty B-hepatiitti -rokote ja kausi-infuelnssat ja tuberkuloosirokote (hänellä molemminpuolinen "rasite", sillä vanhempansa ovat syntyneet Uzbekistanissa ja Virossa ja tätä suositeltiin). Olen tutustunut luotettavien lähteiden puolesta rokotteisiin, niiden mahdollisiin sivuoireisiin ja potentiaalisiin riskeihin. Valtakunnallisessa rokoteohjelmassamme Suomessa ei ole sellaisia rokotuksia, mitä en lähtisi lapselle antamaan, sillä ne on kaikki hyvin tutkittuja ja niissä jokaisessa hyödyt ovat isompia kuin mahdolliset haitat. Toki löytyy tutkimuksia rokotuksia vastaan, mutta niissä kannattaa ihan hieman avata silmiään tutkimuksen laajuudelle ja tekijälle ja sille, onko sitä mahdollista pitää uskottavana.

Jatkuvasti törmää uutisiin ja ihan omassa elämässäkin vastalauseisiin rokotuksia kohtaan. Ties mitä höpötystä homeopatiasta, vaihtoehtohoidosta, hopeavedestä, ruusunlehdistä ja mistä ihmeestä vielä. Kas kun ei pyhällä Hengellä yritetä välttää ruttoa. 

Rokotusten teho perustuu nykypäivänä hyvin vahvasti joukkosuojaan, joka saavutetaan kun lähes kaikki rokotetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että monet taudit eivät pääse leviämään, jolloin ne poistuvat. Oli oikeasti aikoja kun polio, jäykkäkouristus ja isorokko vaativat lasten henkiä Suomessakin, eikä niistä ajoista ole mitenkään hirvittävän kauan. Tällä hetkellä näyttää hälyttävältä tuhkarokon suhteen, vaikka sen kanssa ei pitäisi olla mitään syytä olla ongelmia. Tuhkarokko on pysynyt poissa, koska suomalaisista lapsista lähes 100 % oli rokotettuja. Nyt luvut ovat hälyttävästi laskeneet ja joillakin paikkakunnilla tuo lukema on vain 80 % pintaan. Jotta joukkosuoja pysyisi yllä, n. 97 % pitäisi olla rokotettuja. 

Mitä joukkosuoja tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että jos 97 % on rokotettuja, todennäköisesti koko kansa on suojassa rokotukselta. Miksi näin on oltava? Koska meillä on pieniä lapsia (ja aikuisia ja vanhuksia, mut erityisesti lapsia), joille ei VOI antaa rokotuksia. Ihan allergia-syistä tai muista terveydellisistä syistä. Meillä on myös pienenä syntyneitä kaksosia, keskosia ja lapsia, joilla on jotain sairauksia ja lapsia, jotka eivät ole ns. perusterveitä. Siinä missä todennäköisyydet tavallisella pulliaisella on melko hyvät mitä tulee vaikka tuhkarokkoon, niin on paljon ihmisiä, lapsia, jotka ovat riskiryhmässä. Jos he sairastuvat tuhkarokkoon, on tiedossa vähintäänkin sairaalassa makaaminen tai jopa kuolema. On monia tauteja, jotka aiheuttavat riskejä sikiöille, pienille lapsille ja vanhuksille. 

(Joku lähetti mulle tän kuvan. Oli kaikessa karmeudessaan musta erittäin hyvä tähän.)

Ymmärrän, että rokotteita ei voida pakottaa kellekään. Jos ihminen ei rakasta lastaan tarpeeksi pitääkseen hänen terveydestään huolta valtakunnallisen ohjelman mukaisin rokotuksin, sille emme voi mitään. Kenenkään lääkehoitoa ei voida pakottaa, sen on oltava ihmisen vapaus. Vapaat ihmiset on vaan ihan auttamattoman usein joko tyhmiä tai itsekkäitä. Mä oon kuullut muuten täysin fiksuilta, kouluttautuneilta, yhteiskunnallisesti aktiivisilta ja uutisten kanssa ajan tasalla olevilta ihmisiltä, miten he eivät aio rokottaa. Erinäisistä syistä. On lääkefirmaskeptikkoja, on vaihtoehtohoitofanaatikkoja ja sitten on niitä, jotka on itsekkäitä. Siipeilijöitä. Niitä, jotka luottaa siihen, että kun muut rokottaa, niin heidän Jani-Petterinsä ei rokotusta tarvitse. 

Esimerkiksi tuhkarokon tapauksessa taudin itämisaika on niin pitkä, että todennäköisesti lapsi ehtii tartuttaa lukuisia muita ennen kuin saa ensimmäiset oireet. Se on superhelposti leviävä tauti ja sen takia sen rokote-joukkosuoja on äärimmäisen tärkeä. Tuhkarokko ei ole pelkästään veemäinen sairastaa, vaan se voi aiheuttaa aivokalvontulehduksia ja kuolemaa. 

Ennen kuin jätät lapsesi rokottamatta, kysypä itseltäsi seuraavaa: 

- Ajaisitko 3-vuotiaan päälle autollasi tarkoituksellisesti? Toivon, että jokainen vastaa tähän ei. Miksi sitten olisit valmis tuomaan hänelle ulkomaantuliaisena taudin, joka voi tappaa hänet? Ihan sama kuin ajaisit sillä autollasi hänen ylitseen, samaan hautaan se johtaa. 

- Entä jos vaikkapa aikuisen tyttäresi poikaystävällä olisi HIV ja hän tartuttaisi sen tietoisesti tyttäreesi, koska ei haluaisi käyttää kondomia? "Kun ei oo todistettu..." ja mitä kaikkia mahdollisia tekosyitä. Itsestäänselvissä asioissa jos antaa omien halujen ratkaista järjen yli, voi seurauksena olla toisen ihmisen kuolema. Niin myös näissä "en rokota lastani, mutta vien hänet tuhkarokkoepidemian alueelle ja tuon taudin päiväkotiin". 

Joka ikinen kerta kun rokotteista puhutaan, joku ääliö vetää autisti-kortin pöytään. Joku täysin tsuppaduppa-tutkimus kahdenkymmenen vuoden takaa väitti, että MPR-rokote aiheuttaa autismia. Ja yhä nykypäivänä jotkut vanhemmat lahkolaisten tavoin uskoo tähän ja toimii tämän tiedon pohjalta, vaikka vuosien saatossa tämä väite on kumottu satoja kertoja. Mä voisin nyt kertoa tehneeni tutkimuksen siitä, että rokotevastaisuus aiheuttaa ihmisissä oksennusreaktiota ja se olis todennäköisesti asiantuntevampi ja enemmän faktaan perustuva tieto kuin tuo tutkimus vuodelta 1999. 

Jollei lapsella ole jotain sairauksia tai allergiaa, joka estää rokottamisen, ei ole mitään syytä jättää häntä rokottamatta. EI MITÄÄN. Rokottamalla lapsensa pitää huolen siitä, että oma lapsi ei sairastu mutta myös siitä, että omilla toimillaan ei tapa jonkun toisen lasta. 

On ihan järkyttävää seurata vierestä kun maailman typerimmillä asioilla tehdään peruuttamatonta vahinkoa. Kun ihmiset heittelee mereen muovia ja eläimet kuolee tukehtumalla muovikasseihin ja koko maailma kärsii. Joidenkin vitun muovipillien ja muovipussien tähden meillä on käsittämättömät luonnonkatastrofit käsillä. Koska niitä roskia ei voi laittaa sinne minne ne kuuluu ja koska valtiot ei voi tuhota niitä oikeaoppisesti. Sama tää rokotus. Meillä on mahdollisuus pitää kokonaan sukupuuton partaalla tietyt virukset ja taudit. Me olemme vuosien ansiokkaan työn tuloksena saaneet tilanteen, jossa näin on. Ja sitten samalla typeryydellä kuin millä tukahdutetaan valaat muovipusseihin, me tapetaan tulevien sukupolvien lapsia sairauksiin, joita ei tarttisi olla. 

Joissakin maissa tähän on jo herätty ja rokottamattomuudesta tulee sanktioita. Meillähän homma toimii niin, että naapurin Jani-Petteri lähtee rokottamattomana Italiaan lomalle ja sen jälkeen saman päiväkodin Minttu ja Ville vedetään kuukaudeksi kotihoitoon, koska on riski tuhkarokolle, ja Minttua ei ole voitu rokottaa ja Ville kuuluu riskiryhmään, jolle tuhkarokko olisi tappava. Jotenkin epäreilua. Jos joku ei halua lastaan rokottaa, oma on riskinsä. Toki mun mielestä jokaisesta, joka kieltäytyy valtakunnallisen ohjelman mukaisesta rokotuksesta, voisi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Jos multa kysytään, mut harmi kun ei kysytä. Mut mitä mä haluaisin oikeesti nähdä tapahtuvan? No, Australian mallin mukaisesti voitaisiin evätä päivähoitomahdollisuus heiltä, jotka eivät ole lapsiaan rokottaneet. Se on vaan reilua. Pakottaa ketään ei voi rokotemyönteiseksi, mutta ehkä siihen on sitten hieman motivaatiota mahdollista herättää esimerkiksi eväämällä rokottamattomilta lapsilisät, kuten joku suomalainen kansanedustaja ehdotti. 

Ja huom! Mä en oo mikään lääke/rokote-hihhuli. Kun sikainfluenssabuumi oli, pyysin äitiäni, ettei hän antaisi siskoilleni sitä rokotetta, sillä sitä ei ollut tarpeeksi tutkittu mun mielestä. Ja no kaikesta päätellen se oli hyvä arvio. Nyt ei siis puhuta kaikista mahdollisista rokotuksista vaan niistä rokoteohjelman mukaisista rokotuksista, jotka on jo vuosikymmeniä tutkittuja.

Oikeesti, rokottakaa ne lapset. Itsenne, lapsenne ja muiden ihmisten tähden. 

Ja jos hieman epäilette, että pitäisikö vai ei, niin miettikää. Haluatteko asettaa pieniä vauvoja, selviytymistaisteluja käyneitä keskosia tai muutenkin sairaita lapsia potentiaalisesti tappavan luodin eteen? 

Rokotevastaisuus on mun mielestä yhtä tyhmää kuin väittämä siitä, että neuvolat lietsovat synnytyksenjälkeistä masennusta ja masennus on vaan ikäviä ajatuksia, jotka pitäisi ravistella pois. Älkää olko tyhmiä. Rokottakaa.

Ladataan...
Mungolife

Terveisiä Melbournesta! Ollaan selvitty Singaporesta Australiaan ja pari päivää nautittu Australian helteistä. On tää reissaaminen jotenkin ihan erilaista kun reissaa perheen kanssa. Aamulla jetlaginen porukka herää joskus 10 aikaan, sitten aamuhalailut ja leikit perheen pienen kanssa, aamupalan syöttö vastahakoiselle lapselle ja sitten koko köörin kerääminen altaalle tai rannalle. Jos ennen heitti kassiin pyyhkeen, kuulokkeet, kirjan ja aurinkosuojan, niin nyt täytyy pakata hoitolaukku, pari eri aurinkorasvaa, leluja, pyyhkeitä, varauikkari ja miljoona muuta asiaa. Lähtörumpaan menee 3 minuutin sijaan lähes puoli tuntia kun sillä aikaa kun keräät lapsen kamoja kasaan, se sama lapsi riisuu just puetun puvun ja rasvaa itseään sun meikkivoiteella. Tai jotain muuta samankaltaista. Sitten kun saat itsesi puolenpäivän aikaan aurinkotuoliin, ei todellakaan ole hetkeäkään aikaa vaikka istahtaa alas läppärin kanssa, vaan täytyy olla tarkkana mukana vesileikeissä ja touhottaa ja katsoa, että aurinkohattu on paikallaan, ettei herkkä iho pala ja valvoa joka askel, ettei käy mitään vahinkoa.

Onneksi meitä aikuisia on kolme tässä matkassa, niin välillä saa vähän nollata, mut rehellisesti sanottuna mä tykkään niin hirveesti olla ton meidän pojan kanssa, etten malta pysyä poissa. Haluan nähdä joka hymyn, nimittäin kukaan ei ole niin onnellinen vedessä kuin hän. Dante on käynyt 3-kuisesta vauvauinnissa ja vesi on ihan hänen elementtinsä. En oo IKINÄ nähnyt häntä niin onnellisena kuin eilen hänen telmiessään rantaviivassa vedessä. Nonstop hymy korvasta korvaan. "Aamu-uintien" jälkeen lounasta ja kaupungille pyörimään näkemään kaupunkia. Sit huomaat ykskaks, että kello on 21 ja äkkiä kämpille, ruokaa lapselle naamariin, ja iltaleikit, kylvyt ja nukkumaan. Kun lapsen saa nukkumaan 23 aikaan (jee, jet lag melkeen selätetty!) alkaa mun päivätyöt. Mä en oo ihan täysin lomalla, vaan teen päivittäin muutaman tunnin töitä. Nytkin kun koko muu perhe nukkuu, istun tekemässä työhommia kaikessa rauhassa. Kieltämättä blogille ei jää ihan hirveesti aikaa. Nyt kun ollaan Melbournessa ja ensi viikon alun Sydneyssä, niin on aika haipakkaa. Sit rauhoittuu. Fiji ja Gold Coast pyhitetään melko pitkälti sille, että vaan ollaan, rentoudutaan ja mä saan tehtyä töitä puolipäiväisesti aurinkotuolista käsin. 

Tänään kierreltiin Melbournen keskustassa ja eksyttiin vähän shoppailemaankin. Voi Myer, olen kaivannut sinua. Ihania merkkejä ja ihania vaatteita! Ostin kaksi maailman kauneinta mekkoa ja maailman upeimman uikkarin! Todellakin onnistunut shoppailupäivä, kun kaikki mun ostokset oli alennuksessakin vielä. Se tunne, kun oot valmis ostamaa jotain 140 dollarilla ja sit sulle selvii, että se on itse asiassa puoleen hintaan :D Hurraa! Huomenna äitini tapaa nuoruudenystäväänsä, joka asuu täällä Melbournessa ja me ajateltiin poitsun kanssa suunnata joko SeaLifeen (en tiedä ymmärtääkö hän oikein vielä mitään) tai todennäköisemmin itse asiassa ihan vaan Botanical Gardensiin pyörimään ja kipittämään nurmikolla. On ihanaa, kun ketään matkaseurueessa ei ihan hirveesti kiinnosta kaiken maailman museot ja pyörimiset jokaikisessä turistikohteessa, vaan nimenomaan päämäärätön fiilispohjainen kulkeminen ja ennen kaikkea kesästä nauttiminen. Mä olen onnellisimmillani palmujen alla. Ehkä se on se pieni osa minusta, joka on uzbekkilainen, nimittäin siinä missä mies ja äiti puhisee +35 asteen lämpötiloja, mä fiilistelen täysillä. Näkisitte miten onnessaan voi muuten pieni ihminen olla, kun pääsee taas maksamaan Aussidollareilla, voi fiilistellä ruokakaupassa kaikkia Aussi-herkkuja ja kaikin puolin vaan tuntea vahvaa kuulumisen tunnetta, onhan tämä hetken aikaa ollut asuinmaani ja on nostalgisen ja kipeän tuttu kaikin puolin :) 

Oon melko vakuuttunut, että tästä lähtien meidän elämä vaatii yhden kuukauden mittaisen kesän keskellä talvea. Viime vuonna oltiin Dubaissa kolme viikkoa, nyt ollaan täällä kokonainen kuukausi. Toisaalta on sitten ihana palata tammikuussa kotiin, kun uusi vuosi on alkanut ja on varmasti virtaa vaikka kuinka paljon ja kevät alkaa piiiiiiikkuhiljaa sitten kolkutella jo ovella. Ja okei, on ihanaa mennä kotiin ja vetää ylipolvensaappaat jalkaan. Rupesin just miettii, että oon käyttänyt ylipolvensaappaita kohta 8 vuotta joka ikinen talvi (eli noin puolet vuodesta) ja tuntuu, etten osaa pukeutua ollenkaan ilman niitä. Mekot kaipaa niitä kaveriksi ja huomaan olevani ihan hukassa kesävaatteiden kanssa. Miten kesällä pukeudutaan? Pakkasin mukaan kahdet släbärit (rantasläbärit ja Tory Burchit), yhdet korkkarit, Converset ja Minna Parikan pupukengät. Kaikki mekot kaipaa korkkareita, mutta eihän kukaan jaksa kävellä yli 10 km päivässä haahuillen jollain 10 cm korkkareilla. Släbäreiden kaa jalat näyttää puupökkylöiltä ja vaikka Parikkani söpöt ovatkin, eivät ne kyllä ihan joka asuun sovi. Voisko joku kehittää oikeasti sellaiset korkkarit, joilla voi surutta kävellä sen 10-15 km päivässä? Olisin kiitollinen. Erityisesti, jos ne olisi vielä lisäksi söpöt. 

Suomessa mun pukeutuminen on melko lailla sellaista, että pukeudun mekkoon + ylipolvensaappaisiin tai farkkuihin, neuleeseen ja ylipolvensaappaisiin. Villiksi heittäytyessäni puen jalkaa peräti nilkkurit. Jotenkin talvikengissä korot on oikeesti mukavat jalassa ja niillä voi helposti vetää 10-12 -tuntisia päiviä. Ehkä avain onkin tolppakoroissa, jotka on mulla kaikissa mun talvikengissä! Hmm, tilanne vaatii selkeästi uutta reissua Myerin kenkäosastolle, jolta lähdin tyhjin käsin.

Asuna muuten tällä kertaa harmaata, harmahtavaa vihreetä ja se perusunivormu, eli mustaa. Ja hei, perus, mekko, neule ja ylipolvensaappaat. Mä vaan tykkään. Toi mekko on muuten loistava löytö! Bongasin relovesta jonkun tuollaisen alusmekon näköisen mekon, jossa on kiva pitsihelma. Se sopii ihan supermonen mekkoni alle ja näyttää ihanalta! Esim. tää neule on vähän liian lyhyt tuollaisenaan mekoksi, mutta tuon mekon kanssa toimii hyvin. Vai mitä sanotte? 

H&M neule / 2ND HAND mekko / STUART WEITZMAN saappaat / CHANEL laukku / BURBERRY takki 

Yritän saada itseni huomenna ekaa kertaa kameran eteen, sillä Noora taikoi mulle upean tukan (tuon ylikasvaneen tyvikasvun tilalle) ja oon saanut vähän aurinkoa, eli alan näyttää vähän enemmän ihmiseltä! Jee!

Mut mitä te tykkäätte tästä asusta? 

Pages