Ladataan...
Mungolife

Enpä muista milloin viimeksi olisi ollut näin epäjouluinen joulu mulla. Jotenkin tässä ei ole oikein ollut kovin jouluinen fiilis, kun kuusien ja lumikasojen sijaan on hiekkarantaa silmäänkantamattomiin ja palmuja. En yhtään valita, vaikka jouluihminen olenkin. Tänä vuonna on vaihtuneet havunoksat palmunlehtiin, kanelitangot suklaapäällysteisiin macadamioihin ja glögi vesimelonimehuun. 

Tuntui kieltämättä ihan hassulta viettää joulua, missä ei ollut kuusen alta joululahjojen jakamista, ei kinkkua, ei sellaista joulun rauhallisuutta ja kotiin vetäytymistä. Joulu meni täällä kuin yksi päivä muiden joukossa. Syötiin aattona mustekalarenkaita rannalla auringonlaskua katsellen ja juostiin matalassa vedessä niin, että perheen pienin oli aivan likomärkä, mutta voi niin iloinen! Lähes kolmenkymmenen asteen lämmössä luminen koti tuntuu jotenkin tooooodella kaukaiselta ajatukselta. Niin vain sinnekin on palattava noin viikon päästä.

Nälkä kasvaa kai syödessä, en nimittäin olisi yhtään valmis vielä palaamaan kotiin. Mä kyllä kuulun jonnekin, missä on palmuja ja missä lämpötila on reippaasti plussan puolella. Mut tekee vaan niin onnelliseksi se, kun voi lähteä ulos ohuissa kesävaatteissa, potkia palloa poikani kanssa lämpimällä rannalla ja lähteä iltakävelylle hakemaan jäätelöä. Jotenkin vaikka Suomen kesä oli tänä vuonna ihana, niin tässä on jotain sellaista, mitä Suomessa ei saa. Tää ilmasto, palmut ja hiekkarannat. Ja siitäkin huolimatta valitsen asua Suomessa, sillä Suomessa on niin paljon muita plussia. Nyt kun kotiinlähtö häämöttää jo ensi viikolla, niin ollaan mietitty, että tästä on tehtävä tapa. Ei välttämättä tarvii lähteä just jouluksi, mutta tästä lähtien joka talvi 3-5 viikoksi jonnekin lämpimään. Ensi vuoden ykkösvaihtoehtoina tällä hetkellä Etelä-Afrikka tai Meksiko. Noin niin kuin nopeana ideana, joka heitettiin ilmoille tänään. Katsotaan. 

On ollut hirveän nautinnollista seurata Danten touhuamista täällä. Hän rakastaa vettä, joten osa päivistämme on joka päivä mennyt joko altaalla tai rannalla loiskien ja puuhaillen. On söpöä katsoa kun hän porhaltaa eteenpäin sandaaleissa ja shortseissa kevyt päivitys pehmoisissa säärissään (kaikesta UV50-läträämisestä huolimastta). Matkalla on tarttunut mukaan monta uutta sanaa ja mulla on vähän sellainen kutina, että hän saattaa hetken jos toisen hyvästellä kaikki myös Suomessa byebye:lla lähiviikkoina.

Australia on aivan yhtä ihana kuin mitä muistin. Aurinkoinen, lämmin ja niin jotenkin rento. Ihmiset on hirvittävän ystävällisiä ja avuliaita ja arjen meininki on jotenkin niin rauhallista ja rentoa. Väkisin tulee ikävä. En voi sanoa millään lailla katuvani sitä, että palasin Eurooppaan ja Suomeen, mutta hetkittäin tulee kieltämättä palloteltua miehen kanssa ajatusta siitä, että ehkä me vielä sittenkin joskus asumme jossain muualla. Ainakin lyhyesti. Ei nyt välttämättä ihan näin kaukana, mutta jossakin muualla. Mielellään jossain, missä sää ei käy +15 asteen alapuolella. Turhapa sitä on miettiä, sillä elämällä on tapana mennä vähän niin kuin se menee, eikä sen ennustamisessa ole mitään järkeä. En minä täällä ollessani seitsemän vuotta sitten olisi tällaista osannut ennustaa. Vaikka hyvä mielikuvitus onkin. 

Kaiken kaikkiaan, huomenna 4 viikkoa tien päällä ja olo on mitä onnellisin. Tää matka on lunastanut kaikki odotukset, ja vielä vähän päälle. Vaikka joulu joulukuusineen, piparminttukaakaoineen ja kaikkine taianomaisine hetkineen onkin mennyt hieman ohi, niin ei haittaa. On saanut niin paljon tilalle. Oon paljon kirjoitellut ylös postausideoita ja ajatuksia, mutta pureudun tähän reissuun, näihin tunteisiin ja ajatuksiin paljon enemmän jahka palaamme. Nyt haluan vielä nauttia joka heti vain siitä, että voi olla ja lomailla. 

Mietin tässä myös, että tämän on omalla tavallaan ainutlaatuinen joulu meidän elämässä. Kuukausi äidin ja mun poikien kanssa reissun päällä, paljon nähtävää ja koettavaa, paljon ihania paikkoja ja hetkiä. Ensi vuonna ollaan joulu varmasti kotona, pienen ihmetellessä joulupukkia ja kaikkea sitä joulun ihanuutta. Nyt hän on liian pieni ymmärtääkseen tai kaivatakseen moista, vaikka hyvin erikoisesti ja omalaatuisesti tällä hetkellä sanookin jo "joulupukki" venäjäksi. Toihan joulupukki tämän "kotimme" oven taakse pienet Uggit ja lelun. Aikamoinen joulupukki, kun tietää missä asumme. Ihmeellistä. Yksi modernin maailman vanhimpia valheita toimii ihan yhtä lailla kylmässä ja pimeässä kuin myös kenguruiden keskellä. 

Meille kuuluu siis erinomaisen hyvää. Entä teille? Mä ajattelin nyt vielä haukkailla vähän vesimelonia ja iltateetä ja sitten nukkumaan mun pikkuisen viereen. Meidän tämänhetkisessä Airbnb:ssä ei ollut lastensänkyä, joten isi on saanut häädön vuodesohvalle ja mä oon nukkunut Dante kainalossa. Parasta ikinä, ihan omanlaisensa jouluihanuus mulle olla käpertynyt koko yö pikkuiseni kanssa :D 

Oliko teillä ihana joulu? :) 

Ladataan...

Ladataan...
Mungolife

 

Tuntuu ihan käsittämättömältä, että ollaan oltu reissussa jo yli pari viikkoa. Aika on mennyt tosi nopeasti. Ollaan puuhailtu ja nähty paljon ja tavallaan nyt vasta alkoi sellainen loman varsinainen lomailuosa. Singapore, Melbourne ja Sydney oli niin täynnä aktiviteettia, että en oikein ehtinyt koneella tekemään kuin pakollisia kiireisiä päivätyön töitä. 

Ollaan tosin täällä Fijilläkin koko ajan oltu melkeinpä vedessä tai ulkona. Hotellillamme on huikeat mahdollisuudet urheilun suhteen, kun on tenniskenttää, salia, ja kaikkea mahdollista vesiurheilua. Eilen päädyimme pelaamaan joidenkin ventovieraiden kanssa lentopalloa ja tänään olimme päiväreissulla upealla saarella aamusta iltaan. En oo oikein suoraan sanottuna stressanut tätä kirjoittamista, koska ehdin tekemään tätä aina. Nyt on ihanaa olla lomalla perheen kanssa niin, että voidaan oikeesti tehdä asioita yhdessä. Dante on aivan rakastunut paddleboardiin, kiljuu aivan tohkeissaan aina kun moisen näkee. Me ollaan rantavedessä annettu hänen juosta sitä päästä päähän, joissa hän on aina hypännyt meidän jommankumman syliin. Paras leikki hänen mielestään. Sen lisäksi ollaan oikeastaan koko ajan altaassa pyörimässä, tekemässä hiekkalinnoja tai sitten miehen kanssa melomassa tai suppailemassa.  

Lämpöä täällä on riittänyt. Mua vähän jännitti yhdessä vaiheessa nää Fijin sääennusteet, kun joka päivälle on näyttänyt myrskypilviä ja salamoita. Silleen ehhh, kiva, että ollaan viikko lomalla sadetta pitelemässä meidän bungalowissa. Mut itse asiassa, ollaan oltu täällä nyt kolme kokonaista päivää ja on satanut kokonaiset 2 minuuttia päiväsaikaan. Ilma on mukavat +32-34 päivisin ja merivesi taitaa olla jotain 30 asteen tienoilla. Siis normaalistihan mua pitää aika pitkään suostutella ees uima-altaaseen, saati mereen. Mun mielestä kaikki vesi on liian kylmää. Viimeksi joku kuukausi sitten valitin miehelle, ettei meillä tuu kotona tarpeeksi kuumaa vettä, kun nuppi oli niin kaakossa kuin menee, eikä silti musta ollut tarpeeksi kuumaa. Mutta täällä. Toi vesi on ku linnunmaitoa! On niin kuuma, että tekee mieli dipata aina välillä veteen ja toi on mulle just täydellistä. En oikeestaan muistanut, että Fijillä olisi tällaista (ehkä viimeksi olin eri vuodenaikaan) ja oonkin ollut itse täysin yllättynyt siitä, kuinka mä oon käytännössä asunut siellä vedessä aamusta iltaan. Mut joo, kelit on ollu mielettömät, eli turhaan pekäsin!

Eilen vietimme päivän jet ski safarilla (aina yhtä mieletön kokemus!!) ja tänään tosiaan oltiin päiväreissulla Malamala beach clubilla. Huomenna lepäillään vaan hotellillamme (lepäillään, eli oon suunnitellut tennistä, melomista ja suppailua päivän ohjelmaan :D) ja sitten mennään vielä yhdelle päiväreissulle pikkusaarille. 

Dante on ainan elementissään. Oikeestaan senkään takia en oikein saa koneella mitään aikaiseksi, koska en malta olla hetkeäkään erossa Dantesta, vaan haluan koko ajan puuhailla hänen kanssaan. Dantehan rakastaa vettä, on aina tykännyt siitä, ja häntä ei millään saa kotonakaan pysymään erossa hanasta ja vedellä läträämisestä. Kesällä se ei oikeen muuta tehnytkään ku leikki uima-altaassa, "auttoi" kukkien kastelussa yms. Jotenkin vesi on hänelle selkeesti todella mielekäs elementti. Muistan ku ihan pikkuvauvana se ei ikinä itkenyt kylvetystä vaan lepäs siellä hirveen tyytyväisenä chillaten. Me ollaan kylvetetty Dantea hänen elämässään joka ikinen ilta ja Suomessa parasta parsaa on olla mun porukoilla, joilla on iso amme. Dante yleensä juoksee suoraan kylppäriin mummolassa. Se voi siis leikkiä helposti tunnin niin, että pesee kippoja ja kuppeja lavuaarissa ja kaatelee vettä kiposta toiseen. Kaikki vesileikit on pop! En osaa ees kuvitella, kuinka harmissaan se on, kun täältä lähdetään, sillä Danten päiväohjelma täällä on ollut: Herätys, aamupala, läträämään. Kolme tuntia läträämistä, lounas, päikkärit, välipala, läträämistä auringonlaskuun, illallinen, nukkumaan :D Siinäpä se. Vaikka mennäänkin tästä Gold Coastille, ei se ole ihan sama asia. Siellä ollaan Airbnb:ssä, eikä niin kuin täällä resortissa, jossa on altaat, katetut lastenaltaat ja matalaa vettä niin pitkälle ku suunnilleen näkee. Lillumisen tyyssija. 

Harmi, että tää on melko lailla aivan toisella puolella maapalloa, sillä tänne olisi mukava tulla vaikka joka vuosi. Niin mahtava paikka perhelomalle! 

Mä oon muuten tässä samalla hieman suunnitellut tulevia postauksia, ja pyörittelin tuossa mielessäni mm. tällaisia: 

- Australia 2011 ja 2018, mitä eroja huomaan? 

- Fiji "opiskelijabudjetilla" ja kolmekymppisen työssäkäyvän budjetilla

- Singapore - yksi Aasian suosikeistani 

- Melbourne ja Sydney, suosikkini 2011 ja suosikkini 2018

Mitä teitä kiinnostaisi lukea reissusta? Jotenkin sellainen "tänään join kaksi kookosvettä ja olin uimassa 4 tuntia" ei oo musta kovin mielekästä, vaikka sitähän ne päivät täällä on. Mitä te haluaisitte lukea reissaamiseen liittyen? :) 

Pages