Ladataan...
Mungolife

Vaikka asuessani ulkomailla koti-ikävä oli suuri aina ajoittain, on nykyään ikävä takaisin vanhoille kotikonnuille. Niin Lontooseen kuin Gold Coastillekin. Lontoossa pääsin viettämään viikon juuri vähän aikaa sitten, mutta Gold Coastilla en olekaan ollut jo yli kuuteen vuoteen! Miettikää miten nopeasti aika meneekään! Tuntuu, että ihan vasta vähän aikaa sitten Mermaid Beach oli kotimme, jolta pystyi kävelemään rantaviivaa pitkin Broadbeachille kahville ja jätskille ja nyt sitä ollaankin jo vuoden 2018 lopussa yrittäjä-äitinä Lempäälässä. Viimeksi Gold Coastilla ollessani vasta parantelin päätöntä rakastumista komeaan aussipoikaan tietäen, että tiemme eivät tule kohtaamaan Perthin ja Lontoon yhdistelmässä. Mielessäni siinti jo kolmen vuoden opiskelut Lontoossa ja jätin hiekkaisen ja paikoitellen hyvinkin pinnallisen elämän Australiassa ajatellen, että eipä tule ikävä. No tietenkin tulee! Vaikka en haluaisi asua arkea missään muualla (ainakana juuri nyt), lomaratkaisuihin vaikuttaa selkeästi vanhat nostalgiset ikävät. 

Niinpä on ihanaa pakata kimpsut ja kampsut ja lähteä joulukuun viettoon kohti Oceaniaa. 

Äitini ei koskaan tullut Gold Coastille käymään, eikä mieheni ole koskaan ollut itä-Australiassa. Niinpä tämän vuoden talvilomia suunnitellessa Austrealia piti pintansa ykkösvaihtoehtona. Aikaerosta, pitkistä lennoista ja kaikesta huolimatta. 

Kuten tuossa pari postausta takaperin kerroin, aikasyöppöjä on viime viikkoina ollut tavallista enemmän. Yksi niistä on ollut tämä reissu. Mä en osaa ottaa valmismatkoja tai miettiä sopivia lentopäiviä ja mennä sen mukaan, vaan hinkkaan ja hinkkaan lentoja yrittäen yhdistää shampanjamaun ja bissebudjetin. Mahdollisimman edulliset lennot, mahdollisimman lyhyet lennot vähillä välilaskuilla, mahdollisimman kätevät aikaratkaisut Danten kanssa ja tietenkin mahdollisimman sopivina päivinä. Meidän piti mennä Langkawille Malesiaan ja Australiaan itsenäisyyspäivästä loppiaiseen. Me mennäänkin koko joulukuuksi Singaporeen, Australiaan ja Fijille. Hups. Päivät muuttu, kohteet muuttu, budjetti eli ja nyt on VIHDOIN kaikki varattu. 

Odotan todella innolla! Haluan näyttää Dantelle kengurut ja koalat! Hell, mä haluan näyttää ne kengurut ja koalat mun äidille! :D Hieman lentopelkoinen äitini on saanut viime vuosina hieman varmuutta lentämiseen ja vihdoin sain suostuteltua hänet mukaan lupaamalla, että mantereen yllä lennettäessä ei ole turbulenssia niin kuin Jenkkeihin päin lentäessä (I hope so! :D) ja että tinttaan hänet tajuttomaksi, jos on pahoja ilmakuoppia. 

Tän reissun järjestäminen on ollut yks logistinen painajainen. Ensin budjetti paukku todella pahasti, kun suunnittelin matkaa Kuala Lumpurin kautta. Sitten bongasin halvat ja tosi hyvät lennot Lufthansalla Singaporeen ja takaisin (420 € menopaluu, ihan parasta!), kun vähän pyöritin päiviä. Menemme siis Singaporeen ja olemme siellä pari päivää. Sitten jatkamme Melbourneen (minne löytyi täydelliset lennot Emiratesilla!) ja sieltä Sydneyyn. Sydneysta matka jatkuu viikoksi köllimään Fijille ja sieltä sitten Brisbaneen. Pari päivää Brizzyssa, ja viimeisenä etappina rakas Gold Coast yhdeksäksi päiväksi. Rantaa, rentoutumista ja vaan olemista. Huhhei. 31 päivää, 6 kohdetta ja paljon nähtävää. Saa nähdä, miten tämä kaikki toteutuu. 

Onneksi matkaseura on aika rentoa ja mukautuvaista. Matkaa sanelee varmasti 1,5-vuotias taapero. Kerrankin on jätetty fiksusti muutama päivä reissun jälkeen aikaeroväsymyksestä toipumiseen, eikä olla suunniteltu liian tiukille. 

Oon viimeisen parin viikon aikana käyttänyt tuntitolkulla vapaa-aikaani Airbnb-mahdollisuuksien ja hotellien tutkimiseen. Päivät eli, tarjonta eli, koko ajan joku laittoi koko homman uusiksi. Viimeisimpänä sitten bongasin Fijiltä ihan mielettömän hyvään hintaan erään unelmien hotellin ja laitoin koko suunnitelman taas ihan uusiksi :D Jos kerta itä-Australiassa ollaan, mennään sitten samantien Fijille asti, Langkawille voidaan mennä joskus Kuala Lumpurin kanssa samaan aikaan. 

Jos joku yrittää miettiä samantyyppistä lomaa johonkin elämänvaiheeseen, niin tässä hieman ajatuksiani: 

- Isommalla porukalla matkustaminen tulee melkeinpä edullisemmaksi, kun asumiskulut voi jakaa. Airbnb-vaihtoehtoja on lukuisia ja esimerkiksi Melbournessa oli ihan tajuttomia kämppiä tarjolla. Jos haluaa asua hotelleissa, kolme aikuista ei ehkä ole halvin vaihtoehto, mutta esim. meidän hotelli-airbnb -yhdistelmällä meille löytyi erittäin hyvät ja järkevänhintaiset ratkaisut.

- Budjettina tällaiselle on mitä tahansa 1 700 - 10 000 / hlö välillä. Halvimmilla majoitusratkaisuilla tällaisen saisi varmasti jäämään alle 2 000 €, mutta me ei menty ihan sieltä. Meidän kokonaiskustannukset kolmelta aikuiselta ja taaperolta oli vähän päälle 8 000 € koko porukalta 31 päivän reissulta. Laskin, että aikuisten osuudet oli n. 2700 € /hlö ja sitten Danten osuus oli joku ihan häviävän pieni. Tää sisältää hieman paremmat lentovaihtoehdot (esim. Singaporesta Melbourneen Scootin sijaan Emirates, Jetstarin sijaan aina Virgin, ja pisimmät lennot Lufthansalla, yhdellä stopilla Saksassa). Fijillä meillä on majoituksena Hilton, joka oli brekuineen 930 € viikolta koko porukalta. Toki Fijillä olisi saanut majoituksen huomattavasti halvemmalla, mutta me halusimme tähän hotelliin. Viimeksi ollessani Fijillä, lähdimme juuri tästä kyseisestä hotellista jetski-safarille ja jäimme lounaalle hotelliin myöhemmin. Muistan silloin (2011) ajatelleeni, että tähän haluan tulla takaisin. Ja nyt pääsen sinne perheeni kanssa viemään mieheni samalle jetski safarille, jonka luen yhdeksi elämäni top10-hetkistä! 

- Kannattaa pyöritellä päiviä ja vaihtaa kaupunkien järjestystä yms. Meille ei esim. ollut väliä, missä vietämme joulun ja vuoden vaihtumisen. Niinpä vuoden vaihtuessa me olemme lentokoneessa matkalla kohti Eurooppaa. Uusi vuosi Sydneyssä olisi voinut olla mielenkiintoinen, mutta ei oikein taipunut meidän matkatoiveisiin ei matkajärjestyksen eikä budjetin osalta. Jollekin se UV Sydneyssä olisi voinut olla ykkösjuttu, mutta me pystyttiin pyörittelemään kohteita ja päiviä meille sopivalla tapaa, joka kyllä höyläsi hinnasta helposti pari tonnia pois. Välillä yhtä päivää vaihtamalla sai hinnasta pois useamman satasen per hlö. Tässä kannattaa käyttää eri alustoja tutkimiseen ja incognito-ikkunaa.

- Viisumit ja rokotukset. Ausseihin pitää olla perusrokotukset kunnossa, mutta mitään erityistä sinne ei sinänsä vaadita. Älkää menkö viisumimaksulankaan Aussien kanssa, sillä sinne on triljoona viisumimyyjää. Todellisuudessa 90 päivän multi-entry viisumin saa ilmaiseksi Immin sivuilta suoraa haettassa. Viisumi tuli alle 12 tunnissa koko poppoolle. Fijille on aika samat rokotussuositukset ja Suomen kansalaiset eivät tarvitse etukäteen haettua viisumia Fijille, vaan viisumin saa saapuessa maahan, jos on 6kk voimassa oleva passi, hotellivaraus, paluulippu ja todiste siitä, että on millä elättää itsensä Fijillä. Jos ihan oikein muistan vuodelta 2011, kukaan ei kysellyt juuri mitään rahasta, mutta esim. ihan vaan luottokortti on riittävä evidenssi. 

- Matkustuaika. Sään puolesta Fijillä ja Ausseissa pitäis olla mahtava aika matkustaa tähän aikaan. Melbournessa ja Sydneyssä on n. 24-27 astetta lämmintä keskipäivällä, eli vielä ihan mukavaa kaupungissa kiertelyyn, mutta voi olla biitsilläkin. Fijillä ja Gold Coastilla lämpötila on jossain 26-30 asteen välillä. Fijillä saattaa tulla jokunen sadekuuro, mutta ei oo sadekautta joulukuu. 

Sellaista. Huomasin just, että lähtöön on 3,5 viikkoa! Mulla on siis 3,5 viikkoa aikaa saada asiat järjestykseen kotona ja töissä ja samalla mietittyä, miten ihmeessä saan pidettyä pakkauksen alle 23 kilossa? Ja mielellään vieläpä jossain 15-20 kilossa, jos tulee jotakin tuliaisia tuotua mukanamme. CAN'T WAIT!

P.S. Toinen aikaa vievä juttu on ollut vaatekaappini lähes puolittaminen ja sen tulokset on näkyvissä Mungolifen Facessa, jonne oon listaillut kirppisjuttuja :) 

Ladataan...
Mungolife

*Kaupallisessa yhteistyössä: Huawei 

Mun Lontoon reissu oli yhdistelmä töitä ja perhelomaa ja reissu alkoi Huawein lanseeraustilaisuudella, jossa esiteltiin Huawei Mate 20 Pro -uutuuspuhelin. Mä oon odottanut tätä kuin kuuta nousevaa, sillä tiesin pääseväni testaamaan puhelinta heti sen ilmestyessä. Mä sain ensimmäisen Huawein puhelimeni melkein neljä vuotta sitten, myöskin Lontoossa, kun jätin iPhonen pois ja vaihdoin Huawei-tytöksi. En oo ikinä katunut ja oon rakastanut mun jokaista Huawein puhelinta. Viimeisin, noin vuoden vanha Huawei Mate 10 Pro -puhelimeni on palvellut erinomaisesti ja vasta äskettäin havahduin siihen, että puhelin on edelleen kuin uusi, jopa takakannessa olevien naarmujen määrä on lähes olematon, vaikka en käytä kuorta puhelimessani. Tajusin myös kuvia selatessani ja puhelinta siivotessa, että lähes vuosi meni niin, että puhelin ei kertaakaan sipannut tai kaatunut, ja on toiminut moitteettomasti koko tämän ajan.

Jos olen täysin rehellinen Huawei Mate 9 ja 10 Pron välillä ollut muutos ei ollut niin huomattava, joten vaikka odotin uutuutta, en osannut odottaa, että se olisi näin mullistavan erilainen käytössä. Kun sitten puhelinta esiteltiin tilaisuudessa, alkoi käteni jo syyhyämään. Gimme gimme! Halusin heti päästä leikkimään! 

Ja kun puhelimessa on aivan älytön tekoälyllä (hah hah!) varustettu kamera (tai siis kameroiden yhdistelmä), mikäpä sen parempi leikkipaikka kuin viikko Lontoossa? Kuvituksena postauksessa on meidän viikon reissun kuvia vähän joka puolelta Lontoota ja kaikki kuvat, joissa ei ole puhelinta kuvassa, on kuvattu Huawei Mate 20 Prolla. 

(Täysin pimeässä otettu kuva, jossa tekoälyn avustama vakautin auttaa saamaan kuvista tarkat ilman tripodia ja ihan vaan tärisevin käsin kuvatessa. Eikö oo mieletön?)

(Historical buildings -kuvaustila)

(Peruskameratilalla pimeällä napattu kuva)

Puhelimessa on niin paljon uusia ja innovatiivisia ominaisuuksia, joita en enää edes muista kaikkia. Helpointa lienee sanoa, että se voittaa melkeinpä joka mittarilla kilpailijat ja moni itseäni huomattavasti tietävämpi toimittaja on nostanut tämän heittämällä Androidien ykköseksi. Mä palaan puhelimen tarkempiin ominaisuuksiin omassa postauksessa, jahka olen saanut hieman pidempään tätä testailla ja osaan kertoa käytännön kokemuksia, mutta tiivistän tähän olennaisimman. Menemättä kaikkiin raflaavimpiin 3D-mallinnuksiin ja muihin, keskityn ihan vaan näihin olennaisimpiin asioihin, joita itse kännykältä kaipaan. 

Ensinnäkin, Huawei Mate 20 Prossa on järjetön kamera, joka on aivan eri sfääreissä kuin mulla esim työpuhelimena olevan iPhone 8:n kamera tai jopa mun edellisen Huawein kamera. Tässä on Leican kanssa kehitetty kolmoiskamera, uudella Leica Ultra Wide -laajakulmalinssillä. Tää mahdollistaa saman kohteen kuvaamisen samasta kohdasta ikään kuin paljon kauempaa. Ihan superkätevää, jos haluaa mahduttaa kuvaan enemmän, esimerkiksi ison rakennuksen lähellä tai isoa ryhmäkuvaa otettaessa. Kamerassa on supermakrokuvausobjekti, jolla saa yksityiskohtaisen kuvan 2,5 cm:n päässä kohteesta (kihlasormuksen pikkutimanttien kuvaaminen oli lastenleikkiä) Tekoälyominaisuudet niin video- kuin valokuvauksessa on ihan mielettömiä. Esimerkiksi yökuvissa tekoälyn auttama vakautus on ihan mieletön lisä, jolla saa kuviin niin paljon enemmän! Tekoäly tunnistaa hurjan määrän kuvaustilanteita (jostain bongasin tiedon, että 1500 erilaista, mutta tästä en ole ihan varma) ja kohteita ja se tarjoaa optimoituja kuvausasetuksia erilaisiin kuvausolosuhteisiin. Esim. Lontoossa se tarjosi mulle aika usein toimintoa "Historical Buildings". Tää kamera menee niin pitkälle, että se tunnistaa ruokia ja osaa kertoa niiden kalorimäärät ja jos kuvattava kohde on ostettavissa, puhelin voi viedä verkkokauppaan, jossa tuotetta myydään. Näitä en oo päässyt hirveästi vielä kokeilemaan, joten palataan niihin myöhemmin. Kuvia tuli kuitenkin Lontoossa otettua se 500 puhelimella, joten niistä mulla on hieman kokemuta ja voihan pojat! 

(Greenery-kuvatila)

(Hämyisessä ravintolassa kuvattu peruskameratilalla)

(Noi detaljit!)

(Illan pimeydessä kuvattu)

Tää kamera on MI E LE TÖN! Aivan uskomaton! En käyttänyt järkkäriäni lähes ollenkaan Lontoossa ja otin kuvia tällä koko ajan. Ja oon supertyytyväinen jälkeen. Ennen kaikkea tää on vienyt hieman vaikeammissa valo-olosuhteissa kuvaamisen ihan eri tasolle. Kaikki tän postauksen kuvat, joissa puhelin ei näy, on otettu tällä uudella puhelimella. 

Mulla ei oo ehkä ikinä loppunut Huawein akku huonolla hetkellä. Jos akku on loppunut, on se johtunut siitä, että mä en oo laittanut puhelinta yöksi lataukseen, koska näinkin paljon puhelinta käyttävällä on ollut vielä 40-60 % akkua illalla. Huawei Mate 20 Pro:ssa on 4200 mAh:n akku, mikä ei ehkä lukuna kerro mitään, mutta mun edellisessä Huawei Mate 10 Prossa oli hieman vähemmän ja se kesti mulla usein kaksi päivää käytössä. Tässä on vielä entistäkin nopeempi SuperCharge, jolla puhelimen akun saa 70 % ladattua puolessa tunnissa. Tässä on myös mahdollisuus langattomaan lataamiseen, mikä on ihan super! Ja, mikä innovatiivisinta, tässä on sellainen mahdollisuus kuin käänteinen lataaminen. Eli mun puhelinta voi käyttää kuin power bankia, ja siitä voi ladata toista laitetta langattomasti (kunhan toinen laite tukee langatonta latausta). Kokeiltiin tätä Lontoossa ja tää oli ihan super! Jos siis mulla on 80 % akkua ja kaverilla on 10 %, kaverin puhelimeen saa helposti virtaa mun laitteesta langattomasti ilman piuhoja tai latureita. Mieletöntä! 

Tää on myös vedenkestävä, tai siis IP68, mikä tarkoittaa, että puhelin kestää niin lätäkköön tippumisen kuin uidessa otettuja kuvia. Tää on ehdottomasti plussa ja puhelimeen saa halutessa myör erityiskuoren, jonka kanssa voi sukeltaa puhelimen kanssa syvemmälle ja kuvata veden alla.

Huawei Mate 20 Pro:ssa on kaksi erilaista tunnistustapaa perinteisen koodin lisäksi. Puhelimessa tunnistautumisen voi tehdä sormenjäljellä tai kasvojentunnistuksella. Sormenjälkilukija on upotettu näyttöön, eli sille ei ole omaa nappia. Supersiisti toiminto, mutta sinänsä ehkä hieman vaatii totuttelua, sillä edellisessä puhelimessani oli sormenjälkitunnistus takakannessa ja siihen sai sormen osumaan ilman, että puhelinta edes katsoi. Tosin, enpä tiedä mihin tarvitsen sitä, että puhelimeni aukeaa katsomatta siihen. Huawein sormenjälkilukija on aina ollut ihan salamannopea verrattuna muihin kokeilemiini ja niin on tää näytön sormenjälkilukijakin, vaikkakin ehkä hieman hitaampi kuin tuo takakannen moinen. Se ei suinkaan haittaa, koska puhelimessa on älyttömän nopea kasvojentunnistin. Itse asiassa kyseessä on 3D-kasvojentunnistustoiminto, joka siis hyödyntää etukameran 3D Depth Sensing Camera System -sensoria tunnistamiseksi ja "reagoi 0,6 sekunnissa virhemarginaalin ollessa yksimiljoonasosa". Toisin sanoen tää tekee 3Dmittauksen kasvoista, ja tämän takia kasvojentunnistus tässä on paljon turvallisempi. Mä itse asiassa kokeilin ihan mielenkiinnosta tätä mun kavereilla ja siskolla, joka näyttää tosi paljon multa, ja ei todellakaan mitään kysymysmerkkiäkään toimivuudesta.

Mä oon rakastunut tuohon kasvojentunnistukseen. Tätä asetusta voi säätää niin, että puhelimeen pitää oikeasti ottaa katsekontakti, mikä lisää turvallisuutta. Ja mulla on tämä säädetty niin, että kun tunnistus on tehty, mun täytyy swaippaa puhelin auki. Mä tykkään, ettei se mene päälle vahingossa, mutta yhtä lailla tätä voi pitää niin, että kunhan kasvot on näköpiirissä, aukeaa puhelin heti. Tykkään tästä myös sen takia, että kun saan puhelimen ollessa päällä viestejä tai ilmoituksia, puhelimessa ei näy kuin applikaatio, joka on antanut ilmoituksen. Vasta kun kasvojentunnistus on tehty, muuttuvat ne muotoon "1 uusi viesti" yms. joissa näkyy lähettäjä ja tykkääjä yms. Jos ei aina halua, että joku lähellä näkee, mitä joku toinen on lähettänyt tai siis sitä ekaa riviä, tai edes sitä, kuka on viestin lähettänyt, tosi kätevä ja yksityinen lisä. Sormenjälki-tunnistuksella ja kasvojentunnistuksella voi muuten avata ja lukita eri toimintoja, eli lapsilukko on mahdollinen aika moneen kohtaan :D 

(Sunset-tila)

(Night-tila, mun suosikki!)

Puhelin on nyt ennakkomyynnissä ja se tulee myyntiin 5.11. Huawein lippulaivamalli on ehdottomasti siellä kovemmassa hintaluokassa, hintalappu tällä on lähes nelinumeroinen, sillä puhelimesta saa maksaa 999 €. Sanoisin, että verrattuna muihin saman hintaluokan puhelimiin, aivan ehdottomasti hinta-laatu kohdillaan. Ja Suomeen tästä tulee tummansininen, musta ja Twilight, joka on tuo liukuvärjätty versio, joka mulla on. Tuo Twilight on ihan superkaunis, ja mun pitää kuvata sitä hieman tarkemmin lähiaikoina, että näätte, mielettömän kaunis takakansi tässä. Ainiin, ja tässä on hieman tuollainen "curved" reuna, joka istuu käteen täydellisesti! Puhelimen näyttö tuntuu aivan kärkyttävän isolta. Verrattuna edelliseen Huawei Mate 10 Prohon, kokoeroa ei ole nimeksikään puhelimessa, mutta näytössä todella paljon. iPhone 8:n näyttöön verrattuna tää on ihan ku ois tuplakokoinen näyttö, vaikka kokoeroa ei ole kuin noin sentti pituudessa ja puoli senttiä leveydessä. Näyttöä tästä on reunasta reunaan kaikki paitsi etukamera ja infrapunalukija näytön yläreunassa ja näytön resoluutio on älytön! 

Ainiin, ja mikä siisteintä, tässä on sellaiset superkätevät toiminnot, jotka helpottaa käytettävyyttä entisestään. Kummalta tahansa puolelta sisäänpäin vetämällä pääsee taaksepäin, kotinäyttöön pääsee swaippaamalla ylöspäin ja kaikki auki olevat ohjelmat saa auki swaippaamalla ylös ja painamalla hetken. Mä en ensin oikeen tajunnu tätä kun laitoin päälle, nyt rakastan. Tätä voi helposti käyttää vasemmalla tai oikealla kädellä, ilman, että joku nappi tai nuoli on hankalassa paikassa. 

(Värit toistuu upeasti näytössä)

Mä palaan tähän hieman tuonnempana lisää kun olen tutustunut puhelimeen hieman paremmin! :) 

Ainiin, ja kuten kuvista voi päätellä, Lontoo oli ihan täydellisen ihana, aurinkoinen ja kaunis ja reissu oli kaikin puolin onnistunut! Palataan siihenkin vielä tarkemmin :) 

Pages