(Loma)utus loppuu! – Mitä pitkä lomautusjakso toi tullessaan meidän perheelle?

Sain vihdoin tiedon työnantajalta, että työt jatkuu taas ja täyspäiväisesti heti kättelyyn. Olin lomautettuna tammikuusta asti ja kieltämättä parin kuukauden jälkeen tuntui puuduttavalta olla vaan kotona. Alussa tämä tunti kyllä lomalta, mutta jonkin ajan päästä alkoi tämä tilanteen todellisuus oikeasti selkeentymään. 4 kokonaista kuukautta tekemättä periaatteessa mitään (paitsi tietenkin pieniä projekteja silloin tällöin), tekee kyllä ihmisen laiskaksi. Toki puunasin täällä kotona melkeinpä kokoajan. Pyykit tuli pestyä säännöllisesti, paikat pysyy siistinä, ruokahuolto pelaa ja on aikaa pitää perheen arkea yllä. Miten hitossa pystyn palaamaan sellaiseen rytmiin, missä minulla on oikeasti joku elämä ja tekemistä, eikä vaan kotiäidin roolia? Miten hitossa pystyn pitämään sen siisteys ja järjestys standardin minkä olen luonut tänne kotiin, tulevan kiireen keskellä? Saa katsoa miten menee…

Mitä tämä opetti?

Positiivinen asia on, että nyt ei enää tarvitse elää köyhyysrajan alapuolella. Tämä pienituloisuuskausi opetti minulle paljon. Huomasin, että meillä ei ole normaali tilanteessa mikään hätä taloudellisesti. Tämä opetti miten suunnitella ruoat kustannustehokkaasti ja miten elää taloudellisesti. Me vedettiin talous todella tiukalle ja näiden kuukausien aikana on muutamat itkut väännetty, kun on ollut rahahuolia. Lisäksi vielä se fakta, että ollaan just marraskuussa muutettu omaan asuntoon ja on asuntolainaa maksettavana. Se on iso muutos, kun on tottunut elämään leveämmin ja sitten yhtäkkiä tulot romahtaa huomattavasti. Onneksi minulla oli säästöjä olemassa, jos tuli jotain yllättäviä tilanteita, esim. lääkärikäyntejä. Onneksi meillä on vakuutus pojalle, että saadaan rahat takaisin. Mutta tässä tilanteessa se hetkittäinen 100-150€ rahavaje on todella merkittävä. Se summa kattaa meidän reilun viikon ruokaostokset vaippoineen kaikkineen kauppakassitilauksena. Onneksi minulla on minun vanhemmat, jotka kertomatta minulle laittavat tililleni rahaa avuksi, kun tilanne meni todella tiukaksi. Olen itse sellainen, että en pyydä rahallista apua keneltäkään, ennen kuin tili huutaa nollaa, enkä edes välttämättä silloinkaan. Minulla on sellainen luonne, että nyt keksitään itse jotain, että pärjätään. Vien vaikka tyhjiä pulloja kassialma style ja teen niillä rahoilla sen alle 5€ maksavan makaronilaatikon perheelle.

Mistä en tinkinyt

En halunnut, että tilanne heijastuu meidän pojan hyvinvointiin millään tavalla. En tinkinyt yhtään ruoasta, suunnittelin ne vain kustannustehokkaasti ja ruokalistat näytti kyllä aikalailla samalta, kuin mitä ennen lomautusta. Toki nyt jäi take away ruoat 99% nolliin (kerran tilattiin) ja myös kaikki spessu ruoat ostettiin todella harkiten. En myöskään tinkinyt pojan vaatteissa ja muissa häneen liittyvissä hankinnoissa. Vaatteita toki yritin metsästää ensisijaisesti kirppiksiltä, mutta tuuria ei käynyt, joten jouduttiin ostaa uudet. Esim. kaikki välikausihankinnat otin säästöistä osittain, sekä myös tingin omista kuluistani. En ostanut itselleni mitään, lykkäsin kampaajakäynnin, ostin markettishampoota kalliiden sijaan ja sain sieltä revittyä pojalle kunnon kamppeet. Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa, vai miten se sanonta meni. Rahat meni oikeastaan laskuihin, dieseliin, ruokaan ja meidän pojan tarpeisiin.

Elämä taas raiteilla

Ensimmäinen asian minkä tein, kun sain tiedon töihin paluusta, oli kampaaja-ajanvaraus! Juurikasvu on jo niin pitkä, ettei sitä voi enää kutsua juurikasvuksi. Latvat on kuivat kuin Sahara ja hiukset harottaa minne sattuu. En malta enää odottaa toukokuun loppua! Nyt päästään myös toteuttaa meidän remppaprojekteja ja aloitetaan pojan huoneen muutoksesta. Lisäksi pitäisi tehdä pitkä käynti Ikeaan. Lisäksi helpottaa se ajatus, ettei tarvitse enää laskea viimeistä penniä myöten. Rahaa jää käytettäväksi, vaikka kaikki laskut olisi maksettu.

Nyt on kyllä niin ihana fiilis ja voi hyvillä mielin mennä vapun viettoon. Meenpäs tästä väsäämään donitseja! Hauskaa vappua ihan kaikille! <3

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *