Miten niin kasviväristä ei pääse niin helposti eroon?

Kaikki muistaa, kun kerroin hiuskatastrofista?

Voin osaksi kiittää kasvivärejä. Varoitin jo tässä postauksessa, että kasviväreistä ei pääse niin vain eroon ja vaatii todella vakaata ja pitkää harkintaa värjätä kasviväreillä.

Hiusteni silloinen ihastuttava sinivihreäharmaa väri johtui siitä, että olin värjännyt kasviväreillä. Tarkemmin sanottuna ruskealla, indigo-kasvia sisältävällä värillä. Kyseessä on kasvi, joka tekee hiuksiin kylmän ja tumman sävyn, eli käytetään syventämään väriä ja taittamaan sitä esim. ruskeaan päin. Kyseinen kasvi löytyy INCistä latinankielisellä nimellä Indigofera tinctoria. Tämä kasvi on siis täysin turvallinen, mutta mikäli värjää hiuksensa sitä sisältävällä värillä, pitää olla täysin varma siitä, että pysyy värissä pitkään. Mikäli väriä lähtee poistamaan, on tuloksena aivan upea, aikaisemmin mainitty sinivihreä sävy.

Hennan latinankielinen nimi on Lawsonia inermis, ja tätä nimeä etsin aina INCistä väripurkit kädessäni kaupassa. Tämäkin väri tarttuu hiuksiin lujaa, mutta vaalentamisen lopputuloksena on kellertävän oranssi sävy. Tämä on myös se turvallinen punainen henna, joka ei allergisoi (googlettakaa punaisen hennan ja mustan hennan ero).

Olisinpa tiennyt tuon indigosta ennen omia vaalentamisprojekteja, niin olisin välttynyt monen kuukauden harmilta.

HUOM. amla (Emblica officinalis), cassia (Cassia auriculata) ja Aloe vera (Aloe barbadensis)  yms. ovat hiuksia hoitavia ja kirkastavia kasveja, näitä en välttele sen kummemmin. Muitakin kasveja on, nämä ovat kolme yleisintä.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *