Leikki-ikäinen mukaan arjen askareisiin.

Mainitsin aiemmassa kirjoituksessani tavallisesta bloggaamisesta, että minua kiinnostaisi lukea ihan tavallisista perhejutuista. Tämä teema mielessäni päätinkin kertoa mihin kaikkiin kodin töihin olen itse ottanut Tobian mukaan.

Pohjustan sen verran, että kotiäitinä meillä on paljon aikaa. On täysin ymmärrettävää, että pitkän työ- ja koulupäivän jälkeen ei jaksa käyttää pyykkien koneeseen laittoon ylimääräistä aikaa tai että haluaa imuroida nopeasti ja tehokkaasti päästäkseen puuhaaman lapsen kanssa jotain mukavampaa. Meillä kuitenkin on rajattomasti aikaa yhdessä Tobian kanssa, joten on selvää että otan hänet mukaan myös kodin töihin. Haluan jo pienestä pitäen opettaa Tobian selviytymään pienistä arjen askareista ja ymmärtämään, että myös kodinhoito kuuluu elämään.

Tobia on 2 vuotta ja 8 kuukautta vanha. Oman kokemukseni perusteella uskallan siis sanoa, että ainakin näihin töihin pikkumiehen uskaltaa ottaa mukaan:

• Astiapesukoneen tyhjennys. Ennen kuin annan Tobian auttaa, varmistan etteivät astiat ole enää kuumia, otan pois puukot yms. terävät sekä laatikon, jossa on aterimet. Meillä homma menee käytännössä niin, että hän ojentaa astiat yksitellen ja minä laitan ne paikalleen tai pinoihin odottamaan kaappiin laittoa. Lopuksi hän saa vierittää hyllyt takaisin koneeseen ja sulkea luukun. Likaisia astioita en anna hänen vielä laittaa, jotta ne eivät hajoaisi pesun aikana, mutta hän mielellään odottaa sen aikaa vain saadakseen käynnistää koneen.

• Pesukoneen täyttö ja tyhjennys sekä pyykkien lajittelu. Meillä on asuntoon alunperin jo kuulunut kiinteä 50-luvun pesusoikko pyykeille. Se täyttyy nopeasti äärimmilleen ja me järjestämme sitten kaaoksen lajittelemalla pestävät vaatteet silloin tällöin kestokasseihin. Tobia on jo sen ikäinen että osaa värit, joten hän osaa laittaa vaatteen oikeaan kassiin kun ojentaa sen hänelle ja sanoo vaikka, että nämä punaisten joukkoon. Täydestä kassista annan hänen sitten sulloa vaatteet koneeseen, hieman avustaen. Ja taas kun olen laittanut pesuaineet ja  valinnut oikean pesuohjelman, hän saa painaa koneen käyntiin.

Myös puhtaiden pyykkien lajittelu ripustettaviin ja kuivausrumpuun meneviin sujuu häneltä kunhan autan vieressä kertomalla kumpaan pinoon vaate kuuluu. Itseasiassa hän varmaan tietäisi jo nyt paremmin mitä kuivausrumpuun saa laittaa kuin isänsä.

•Ruuanlaitto ja leivonta. Vaatii kärsivällisyyttä, tiedän, mutta on monia asioita, joissa lapsi voi olla mukana. Joskus Tobia tykkää ihan vain seistä tuolilla vieressä ja ojentaa aina uuden perunan tai porkkanan, minun niitä kuoriessa. Kaikenlainen täytteiden laitto pizzaan,makaroonilatikkoon ym. on sellaista missä Tobia osaa oikeasti  jo auttaa. Tietysti joudun vähän levittelemään täytteitä hänen jälkeensä, mutta pääasia on, että hänelle tulee sellainen tunne että hän on avuksi. Hän on auttanut myös taikinoiden teossa kaatamalla aineksia sekaan minun vatkatessani. Taikinan kaulimista hän odottaa aina innoissaan, tosin myös taikinan maistelua. Täyteiden laitto pasteijoihin ja tähtitorttuihin sujuu jo oikein mallikkaasti. Samoin piparimuottien käyttö. Ja onhan se pienelle pojalle aivan eri syödä omaa tekemäänsä leivonnaista kuin jonkun muun.

• Kukkien kastelu ja suikuttaminen. Tottapuhuen en laita hänen kastelukannuunsa kovin paljon vettä, koska usein saamme pyyhkiä ne vedet lipaston päältä, mutta tärkeintä on tunne siitä, että hän saa osallistua. Erityisen hauskaa Tobian mielestä on ottaa suihkepullo ja suihkuttaa viherkasvien lehdet. Esimerkiksi peikonlehti ja viirivehka kaipaavat kuivassa huoneilmassa säännöllisesti kosteutta, ja tähän tarkoitukseen suihkepullo on oikein hyvä. Suihkuttelun jälkeen otamme aina rätit ja pyyhimme pöydälle valuneet vedet yhdessä pois.

• Räteistä puheen ollen: pölyjen pyyhintä. Pienikin lapsi tykkää auttaa pyyhkimään pöytiä ja matalia lipastoja. Sen lisäksi taaperon voi valjastaa pyyhkimään jalkalistat kun itse imuroi ja moppaa. Tobiasta on myös hauska ottaa teippiharjalla matosta pölyä ja koiran karvoja.

• Oman huoneen siivous leikkien jälkeen. Olen alusta asti halunnut lajitella Tobian lelut niin, että ne on helppo löytää ja korjata pois. Tämä tarkoittaa sitä, että lelut on lajiteltu erilaisiin Ikean laatikoihin. Yhdessä on junarata, toisessa muoviset sekalaiset lelut, yhdessä puulelut ja soittimet, parissa korissa on autoja ja yhdessä duploja. Kun lapsi tietää mihin koriin hän mitäkin kerää, sujuu leikkien korjaaminen nopeasti. Toisaalta taas leikkien alkaessa lapsikin tietää mistä tavarat löytyvät.

• Näiden lisäksi Tobia haluaa mielellään osallistua mm. imurointiin, pesuhuoneen lastaamiseen suihkun jälkeen sekä roskien vientiin. Varsinkin biojäte ja metallijäte ovat yleensä sen verran kevyitä, että hän jaksaa kantaa ne roskiksille asti.

Tästä voisi päätellä, että meillä on aina tosi siistiä. No se ei pidä tippaakaan paikkansa. Meillä on ihan yleissiistiä, mutta todellisuudessa olen vain  laiska äiti, ja haluan että jatkossakin lapset osallistuvat kodin ylläpitoon niin, ettei jokaisesta askareesta tarvitse tapella tai maksaa rahaa. Ja koska tykkään lukea enemmän kuin siivota, en halua lapseni luulevan että siivoaminen tapahtuu itsestään.

En siis siivoile lasten huoneita heidän poissa ollessaan vaan heidän kanssaan. Näin he oppivat myös pitämään huolta tavaroista. Toisaalta vanhemmiten olen itsekin huomannut, että järjestystä on helpompi ylläpitää kun siivoaa heti jälkensä ja kaikelle tavaralle on oma paikkansa.

Mites muut äidit ja isät, minkä verran teillä lapset, pienetkin, osallistuvat kodin töihin ja mihin töihin olette ottaneet lapset mukaan? Minkä ikäisinä? Entä miten olette saaneet kouluikäiset lapset osallistumaan siivoamiseen? Vai oletko kenties siivousintoilija, joka tekee kaiken mieluummin itse? Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia.

Terveisin Hanna L

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *