Lits ja loiskis, Sadepäivän iloja

Lists läts litsis, ulkona sataa. Ihanaa! huutavat lapset, koska lähdetään ulos?

Meillä ei sadetta pelätä, vaan sitä on odotettu jo vähän aikaa. Minusta tuntuu siltä, että pitkästä aikaa voin vetää keuhkoni ihan täyteen puhdasta ilmaa. Lapset taas juoksevat innoissaan vesilätäköihin. Ja kyllä ne lätäköt aikuistakin puoleensa vetää.

Porissa ei ollut ennen maanantaita satanut hetkeen ja kyllä huomasi, miten luonto oikein kaipasi vettä. Osa nurmikoista oli jo ihan kellastunut ja monien pensaiden kukat näivettyneet. Ja eläimet vasta vettä kaipasivatkin. Vaikka onneksi tänäkin vuonna on näkynyt paljon vesilautasia pihoissa siileille ja muille pienille eläimille.

Lapsen myötä sitä itsekin huomaa, että jokainen sää on ulkoilusää. Kyse on vain siitä, mitä pukee päällensä. Kun katselee Tobian iloista juoksentelua ja lätäköissä hyppimistä, alkaa itsekin kaivata sadetakin ja saappaiden lisäksi ainakin sadehousuja ja hattua. Miten vapauttavaa olisi kun ei tarvitsisi vältellä mutaakaan, vaan voisi hypähtää oikein kunnolla lätäkköön tai vaikka istahtaa maahan.

Maanantai-aamupäivällä, heti kun lapset huomasivat ulkona olevan oikein kunnon sadesää, suuntasimme ulos. Ainoana tarkoituksena vain lätäköistä nauttiminen, ensi kertaa kunnolla tänä kesänä. Oli hauska nähdä, että muutamia muitakin lapsia oli tullut nauttimaan samasta puuhasta. Saimme kyllä lisäksi oikein kunnon kaatosateen niskaamme kirkkopuistossa juoksennellessamme. Meillä ei ole siis omaa pihaa, joten lainaamme Keski-Porin kirkon pihaa usein ulkoiluun.

Itse muistan miten lapsena kesäsateeseen juostiin uimapuvut päällä hyppimään, tosin omalle pihalle. Sisälle tultiin, kun huulet alkoi sinertää tai sormet tuntui kangistuvan. Sitten kääriydyttiin saunatakkeihin ja juotiin jotain lämmintä. Meillä oli maanantaina ja eilen aamulla Porissa vain 15 astetta ulkona, joten uimapuvuissa ei ulos olisi edes voinut lähteä. Meidän täytyi siis laittaa täydet sadevaatteet, vähemmällä olisi jäädytty. Kotiin päästyämme vaihdoimme äkkiä kuivat vaatteet ja lämmittimme kaakaota. Vaikka en yleensä kaakaosta välitä, kyllä se sadeleikkien jälkeen maistui täydelliseltä.

Onko muilla sadesääperinteitä? Pysyttelettekö sisällä vai hypittekö lätäköissä? Meillä kaikki tykkäävät sadesäästä, paitsi tietysti mäyräkoira Murmur. Hän suostui kiertämään yhden korttelin, jonka jälkeen hän kaivautui tiiviisti torkkupeiton alle lämpimään piiloon. Mokomakin kissanilma…

Ihania sadepäiviä! <3

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *