Opiskeluhaaveita

Vaikka vielä lusitaan vuosikymmenien helteitä ja kesää on vielä jäljellä jne mutta... 

Syksy on silti jo etäisesti mielessä.

 

Olen aina liittänyt syksyyn vahvasti ajatuksen uudesta alusta, ja eritoten koulun alusta. Ehkä siksi, että olen aina pitänyt tosi paljon koulusta. Oon ollut seminörtti-school girl - ja olen kai vieläkin! 

Tänä vuonna uuden kalenterini sivulle on lisätty koulu alkaa! -merkintä maanantai 13. päivä kohdalle. Opiskelen siis tällä hetkellä nuoriso- ja yhteisöohjaajatutkintoa Suomen diakoniaopistolla. Olen ollut todella tyytyväinen koulutusvalintaani ja oikeastaan odotan jo opintojen jatkumista. Opiskelemani ala tuntuu tällä hetkellä kutsumusalalta ja luo hyvän pohjan jatko-opintohaaveilleni. Yhteisöohjaajan tutkinnon lisäksi haluisin kouluttautua myös sanataideohjaajaksi sekä taideterapeutiksi ja/tai kirjallisuusterapeutiksi. Olen tutustunut erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin, ja pian pääsen toivottavasti julkaisemaan erään kirjallisuusterapeutiksi vastavalmistuneen henkilön hastattelunkin täällä.

 

 

Mitä kirjallisuusterapia sitten on?

Kirjallisuusterapia on luovuus- ja taideterapioiden "alalaji", yksi työväline laajassa keinovalikoimassa. Kirjallisuusterapeuttista työotetta voidaan hyödyntää niin kliinisessä hoitotyössä kuin myös ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä ja oman itsetuntemuksen ja henkilökohtaisen kasvun välineenä. Näiden lisäksi kirjallisuusterapiaa voidaan hyödyntää muunmuassa vuorovaikutustaitojen ja itseilmaisun kehittämisessä, elämän kokemusten työstämisessä ja omien voimavarojen ja luovuuden löytämisessä (tämä on kaiketi juuri sitä "omien piilotettujen voimavarojen haltuunottoa" josta naistenlehtien kansissa puhutaan). 

Kirjallisuusterapiassa siis käytetään kaunokirjallisia tekstejä, esimerkiksi runoja ja novelleja, erilaisten teemojen käsittelyn apuvälineenä. Tavanomaisista sanataideryhmistä kirjallisuusterapia eroaa siten, että sen päätarkoitus ei ole osallistujien kirjallisten taitojen kehittäminen eikä käsiteltävän tekstin merkityksen ja tulkinnan tarkastelu vaan kiinnostuksen ja tarkastelun kohteena on tekstin herättämät ajatukset ja tunnevaste osallistujan mielessä. Kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä voidaan hyödyntää yksilö- tai ryhmätyöskentelyssä.

Menetelmällä ei ole yhtä tiettyä teoriapohjaa vaan sen kehittämiseen ovat vaikuttaneet useat eri teoriat; 1800- ja 1900- luvun eurooppalaiset filosofiset suuntaukset, fenomenologia, psykoanalyysi, Jungin analyyttinen psykologia ja J. L. Morenon psykodraama, muiden muassa. 

Harmikseni mahdollisuudet opiskella kirjallisuusterapiaa ovat rajoitetut ja hajanaiset; kurssi siellä, toinen täällä. Lisäksi opinnot ovat melko tyyriitä. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa voi opiskella kirjallisuusterapian perusteet (30 op) täydennyskoulutuksena, mutta opintojen hinta kipuaa reiluun 4000 (!) euroon. Jätetään ajatus opinnoista hautumaan tulevaisuuden suunnitelmat ja haaveet - listalle ainakin toistaiseksi. 

Näissä mietteissä palaan lukemaan Silja Mäen ja Terhikki Linnainmaan toimittamaa Hoivasanat - Opas kirjallisuusterapiaan -kirjaa, joka on toiminut tietolähteenä myös tälle blogikirjoitukselle. 

Ihanaa heinäkuun loppua kaikille, nautitaan helteistä! Lähipäivinä (tai viikkoina) kirjoitan oman blogitekstin päiväkirjan kirjoittamisesta, joka on varmasti yksi monille tutuin ja helpoimmin lähestyttävä terapeuttisen kirjoittamisen väline. 

Teksti: Saila Lyytinen

lähde: Mäki Silja & Linnainmaa Terhikki (toim.) Hoivasanat. Opas kirjallisuusterapiaan. 2008

 

 

Kommentoi