Warsaw and Sunday Thoughts

Kotiuduin myöhään perjantaina parin päivän työreissusta Varsovaan. Vastoin odotuksia, ihastuin Puolan pääkaupunkiin ihan totaalisesti. Aivan super mielenkiintoinen, kaunis ja tunnelmallinen kaupunki. Pääsin matkalla myös politiikan puhumisen makuun eurooppalaisten kollegoiden kanssa, siitä lisää alempana.

I was in Warsaw, Poland on a work trip for a few days last week. Against all odds, I fell in love. Such a beautiful, interesting and soulful city. I also got to talk politics with colleagues from other European countries. More of that later in the post.

Mulle selviää yleensä ensimmäisen päivän tai jopa ensimmäisten tuntien aikana, tykkäänkö kaupungista vai en. Se on jotenkin se fiilis, joka sulle tulee kun astut taksiin/paikallisbussiin, katselet ympärille, haistelet ja kuuntelet. Joko paikka iskee tai sitten ei, tai jää kaiken kaikkiaan neutraaliksi. Varsova, odotuksien (ja ennakkoluulojen) vastaisesti iski ja kovaa.

I’m usually quite quick to find out whether I like a new place. It’s the feeling you get when you step out from the airport, breathe in and look around. The first hours I spend in a new place pretty much tells if I will like it or not. Warsaw totally proved me wrong (I had my a picture in my head not that positive) and during the first night I knew I will like the place.

Heti ekana iltana tuli sellanen fiilis, että tännehän voisi vaikka muuttaa! Ehkä ei nyt sentään, mutta kaupunki löi ihan ällikällä. Kaunista, toki kommunismin jäljiltä neuvosto-tyylistä ja mahtipontista arkkitehtuuria, paljon söpöjä kahviloita, monia vegaani-ravintoloita ja niin vihreää ja vehreää. Kaikkialla kaupungissa oli puita ja vehreitä puistoja lähes joka kulman takana.

On the first evening we walked around the area we were staying at and got some dinner at a Geargian restaurant. So delicious but oh so heavy. You should never order food when you are super hungry. We could finish maybe half of what we ordered. Not nice or good in any way to leave food but sometimes it happens. On our way to the restaurant there were loads of cute cafes, vegan restaurants and so green and lush everywhere. Warsaw also had a lot of beautiful parks, something I didn’t expect.

Työntäyteisen kokouspäivän jälkeen lähdimme koko porukalla kaupunkikierrokselle paikallisen oppaan kera. Opas kertoi, että Varsova tuhoutui lähes täysin toisen maailmansodan aikana Natsi-Saksan toimesta. Varsovalaiset kuitenkin ryhtyivät toimeen ja uudelleen rakensivat kaupungin sodan päätyttyä.

After a long day full of meetings and work stuff we went to a city tour with a local guide. She told us that Warsaw had been almost completely demolished in the second world-war by the Nazi-Germany. As much as 85 percent of all the buildings were destroyed. After the war the people of Warsaw rebuild their beloved city.  

Vanha kaupunki on rakennettu sodan jaloista selvinneiden taulujen ja kaavapiirrosten perusteella täysin samanlaiseksi, kun se oli ollut ennen sotaa. Opas kertoi, että Varsovaa kutsuttiin ennen tuhoutumistaan Pohjoisen Pariisiksi. Voin vaan nyt ihastelemani kaupungin perusteella kuvitella, millainen Varsova on ennen sotaa ollut. Kauniiden vanhojen rakennusten rinnalla Varsovassa oli monia pilvenpiirtäjiä ja useita uusia oli rakenteilla.

The Old Town has been rebuild exactly as it was before the war. The guide told us that Warsaw was actully even called the Paris of the North before the war as the city was so beautiful and the architect similar to Paris. I can only imagine how magical the city has been. In the modern Warsaw there were also many sky-scrapers next to the older architect. A cool mix of old and new.  

Tämä työmatka tuli niin tarpeeseen. Sain ihan uudenlaista motivaatiota omaan työhön kun pääsin katselemaan omaa työtäni ns. EU-yhteistyön tasolla. Oli tosi mielenkiintoista tavata kollegoita muista EU-maista ja kuulla, miten he tekevät samoja töitä kuin me Suomessa.

I totally needed this trip. I got a bunch of new inspiration  as I got to see a new side of my work – the European cooperation side of it. It was very intresting to meet colleagues from other European Union memberstates and hear how they do the same job as me in their own countries. This is what the EU essentially is about – different countries doing same stuff in their own way and trying to reach common goals as we go. To put it SUPER simple.

Meillä oli ruotsalaisen ja itävaltalaisen kollegan kanssa illallispöydässä hyvät keskustelut. Nopeasti puhe kääntyi politiikkaan ja keskustelimme mm. äärioikeiston noususta Euroopassa ja siitä, minkälaisia äärioikeistolaisia puolueita maissamme on. Äärioikeistolainen puolue Ruotsidemokraatit oli viime vuonna Ruotsin kolmanneksi suurin puolue. Itävallassa äärioikeistolainen Vapauspuolue on hallituksessa. Nämä puolueet rinnastuvat ideologialtaan perussuomalaisiin.

During the dinner we had interesting conversations with colleagues from Sweden an from Austria. Quickly the talk came about politics and we talked about the rise of nationalism and far-right parties in Europe and which kind of far-right parties we have in our countries. The situation is (sadly), that in almost every European country far-right parties are popular and getting a lot of votes. In Sweden the far-right party Sweden Democrats was the 3rd biggest party in the country. In Austria the far-right party The Freedom Party of Austria is in the government. The Finnish counterpart to these is the Finns Party which was the 2nd biggest party in Finland in the parliamentary elections in April. 

Oli itseasiassa jollain tavalla todella helpottavaa huomata, että olimme ihan samoista asioista ahdistuneita ja huolissaan. Julkisen keskustelun viime vuosien mittaan koventunut kielenkäyttö ja eräänlainen ihmisarvon kunnioituksen puute sekä välinpitämättömyys muiden ahdinkoa kohtaan ahdisti myös ruotsalaista ja itävaltalaista. Vaikka keskustelun aiheet olivat synkkiä, tuli minulle kuitenkin toiveikas olo. Keskustelu ns. todisti ja ennen kaikkea muistutti, että meillä on paljon yhteistä ja olemme kaikki huolissaan nykyisestä kehityksestä maidemme politiikassa ja Euroopassa yleisesti.

It was actually relieving in a way to notice, that we were all concerned and anxious about the same things. The crueler and harsher language used in the public debate about immigrants and minority groups, a certain lack of respect for the dignity of all humans as well as the lack of interest towards others’ suffering was concerning to all of us as we talked about the politics in our countries and in Europe. Not to forget Trump. But even though the the topics were quite dark and depressing to say the least, the conversation left me feeling hopeful. It proved that we have a lot of things (and thoughts) in common and that we are all deeply worried about the scary development we see in the politics in our societies and in Europe. This gave me motivation because we all want to make the best we can to counter this kind of development in speech and in culture.

Keskustelimme myös siitä, että näistä asioista puhuttaessa on tärkeää muistaa, että kaikesta huolimatta suurin osa ihmisistä on suvaitsevaisia ja itseasiassa vähemmistö kaikista ihmisistä kannattaa äärioikeistolaisia puolueita. Tämän helposti unohtaa. Tärkeää olisi, että ei lähde uhkakuvien maalailuun mukaan vaan ajaa omaa agendaa, jossa ihmiset ovat lähtökohtaisesti hyviä ja monimutkaisiin ongelmiin on vastattava moniulotteisilla ratkaisuilla. Helppoja ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin ei tänä päivänä ole.

We talked also about the fact that when we discuss about these things, we should remember that even thought it is scary that a lot of people voted for these radical parties, the majority of the people didn’t. We easily forget this. What would be so so important, is to have your own agenda of things you want to bring into the discussion and remind people of. For me this means for example that in general I believe that the big majority of people are good and that complex challenges are to be responded with complex solutions. There are no easy answers for complex societal and global challenges of our time.

Tulipas tästä pitkä postaus. Toisaalta tämä postaus on kaikessa ”eurooppalaisuudessaan” hyvinkin ajankohtainen. Toukokuun lopussa koittaa nääs Euroopan parlamentin vaalit, joissa meillä kaikilla on äänioikeus. Vaalit on tuhannen taalan paikka vaikuttaa siihen, minkälainen porukka meitä suomalaisia eurooppalaisella päätöksenteon areenalla edustaa. Kirjoitan europarlamenttivaaleista oman postauksensa.

This became a loong post. But actually this topic I have been going on in the few last chapters is really current, at least for us Europeans. In 26th of May, so in a few weeks, we have the European union parliament elections, where all citizens of European Union memberstates have a vote in. These elections offer all of us a chance to actually have a say in who is representing us in of the most important forums of European decisionmaking.

Nyt lähden nauttimaan aurinkoisesta sunnuntai-illasta eilisen häähumun ja pienoisen juhlien jälkeisen väsymyksen saattelemana. Häistä olen postannut muutamia kuvia instaan. Oli aivan täydellisen ihana päivä ja niin hääparin näköiset juhlat <3  

Hope you liked the post! Even though this post was more in the serious side, I’m still in a love bubble after a wedding last Saturday. Such a perfect day and perfect couple <3

xx Noora

Kommentit (4)
  1. Tosi kiva jos kirjoitat tulevista vaaleista!! Odotan innolla! (:

    1. Kiva kuulla! 🙂 Yritän tällä kertaa olla ajoissa postaamassa, eduskuntavaalijuttu jäi vähän viime tinkaan 🙈

  2. Kiitos matkavinkistä, enpä ole vielä Varsovassa koskaan käynyt!:) Mun mielestä matkoilla se on paras tunne, kun saa matkalukut hotellille ja lähtee sieltä ekan kerran kävelemään kaupunkiin. Silloin sitä tutustuu kaupunkiin 🙂

    Ida
    http://www.lily.fi/blogit/kotona-kaupungissa

    1. Ei kiittämistä! Puolan kaupungeista suomalaisille taitaa olla tutumpia Gdansk ja Krakova 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *